Näin syntyi #Hannes

Sosiaalinen media leipoi sotaveteraanista julkkiksen.

Hannes Hynönen
Teksti
Mikko Huotari
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Itsenäisyyspäivänä Hannes Hynösestä, 101, tuli kansan suosikki. Ilmiö lähti liikkeelle sosiaalisesta mediasta eli somesta. Miten #Hannes-ilmiö syntyi, sosiaalisen median asiantuntija Harto Pönkä?

”Ihan spontaanisti, kuten tällaiset yleensä syntyvät. Hannes sai Twitterissä suurta huomiota heti sen jälkeen, kun häntä oli haastateltu Linnan juhlien suorassa lähetyksessä.”

Mikä Hanneksessa vetoaa tämän päivän suomalaisiin?

”Luultavasti arvostus veteraaneja kohtaan. Mutta oli siinä myös muita positiivisia arvoja, joita haluttiin välittää hänen kauttaan. Somessa viestit kertovat myös viestijästä itsestään, eli siellä asetutaan tiettyjen arvojen kannattajiksi.”

Miksi Hannes hakkasi itsenäisyyspäivän hulinoitsijat somessa?

”Yleisesti ottaen negatiiviset asiat häviävät somessa positiivisille asioille. Halutaan välittää mukavia asioita, koska sillä saa myös itselleen positiivista mieltä. Toisaalta ihmiset varmaan arvostavat Hanneksen edustamaa isänmaallisuutta enemmän kuin anarkistien.”

Havaitsitko #Hannes-ilmiössä jotain uutta vai noudattiko se some-ilmiön perinteisiä lainalaisuuksia?

”Ei siinä ollut varsinaisesti mitään uutta – paitsi tietenkin Hannes itse. Se oli yksi #linnanjuhlat-aiheen alla olleista aiheista. Vastaavanlaisia ilmiöitä syntyy spontaanisti muistakin sosiaalisessa mediassa huomioiduista tapahtumista.”

Minkälaisista asioista tulee somessa hitti?

”Esimerkiksi tv:n keskusteluohjelmat sekä isot tapahtumat voivat nostaa esiin uusia puheenaiheita. Silloin Twitter on taustakanava, jossa keskustellaan ja kommentoidaan. Joskus voi olla myös jokin erikoinen tai humoristinen ilmiö, joka nousee pinnalle.”

”Some-ilmiö voi syntyä myös vaikkapa yksittäisestä blogikirjoituksesta tai YouTube-videosta, jonka sanoma koetaan tärkeäksi. Suosituimpia ovat aiheet, joista on helppo olla yhtä mieltä. Kun tviittaa, samalla luo omaa verkkoidentiteettiä ja antaa kuvan, mistä pitää. Helposti kannatettavat sekä voimakkaan tunnereaktion aiheuttavat asiat ovat niitä, joita jaetaan eniten.”

Kuinka pitkäikäisiä ovat somessa syntyneet ilmiöt?

”Hanneksen kaltaiset ilmiöt kestävät korkeintaan muutamia päiviä sosiaalisessa mediassa. Jos #-aiheesta muodostuu keskustelukanava, joka kokoaa yhteen samasta aiheesta kiinnostuneet keskustelijat, hashtag voi säilyä käytössä pitkään.”

”Varsinaiset some-ilmiöt ovat aika lyhytaikaisia. Ne nousevat nopeasti ja jatkuvat muutaman päivän. Jos sitäkään.”

Linnan juhlat on viimeisiä jäänteitä yhtenäiskulttuurista. Tarttuuko some-kansa herkemmin perinteisiin vai uusiin aiheisiin?

”Uusiin. Äänekkäimpiä somessa ovat ne, jotka haluavat muutosta tai uutta. Ainakin Twitterissä tämä korostuu.”

Kun puhutaan some-kansasta, niin kenestä puhutaan?

”Yhteisöpalveluja käyttää jo yli puolet suomalaisista. Puheet some-kansasta tai nettiväestä voi siis unohtaa. Ei sellaista ole, vaan se on käytännössä koko yhteiskunta. Myös vanhukset ovat jo hyvin edustettuna.”