Näin koripallo nousi Suomen menestyslajiksi – Henrik Dettman saa kehuja: ”Pitää huolta pelaajista”

Nuorten ei pitäisi erikoistua yhteen lajiin liian aikaisin, sanoo urheilututkija.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Koripallo on yksi harvoista valopilkuista 2000-luvun lama-Suomessa. Miesten maajoukkue pelaa jälleen lajin EM-turnauksessa. Hiljattain vielä 16-vuotiaiden poikien maajoukkue pelasi ensi vuoden MM-kisoihin.

Suomen nousu koripallomaaksi on ollut nopeaa. Vielä kymmenen vuotta sitten miesten maajoukkue oli EM-karsintojen B-divisioonassa. Vuonna 2007 Suomi nousi A-divisioonaan, ja vuonna 2011 se pääsi mukaan EM-kisoihin.

Samaten vuonna 2013 Suomi oli mukana EM-turnauksessa. Syksyllä 2014 Suomi pääsi FIBA:n villillä kortilla mukaan lajin MM-kisoihin Espanjaan.

Kuinka koripallosta on yhtäkkiä tullut Suomessa menestyslaji?

 

Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskuksen KiHu:n johtaja Sami Kalaja on seurannut koripalloa jo pitkään. Hänen mielestään suurin syy lajin menestykseen on miesten maajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann.

Dettmannin nykyinen pesti maajoukkueen päävalmentajana on kestänyt vuodesta 2004.

”Dettmann on ihmisten valmentaja, hän ei valmenna joukkuetta vaan yksilöitä. Harjoituksissa valmentaja on keskellä, mutta peleissä hän antaa pelaajien näyttää, mitä he osaavat.”

Kalajan mielestä Dettmannista välittyy se, että hän pitää huolta pelaajista.

Kalajaan teki suuren vaikutuksen se, miten Dettmann joitain vuosia sitten huolehti koripallon suurlupauksen Lauri Markkasen kehityksestä. Miesten päävalmentaja Dettmann tuli useamman kerran junalla Jyväskylään puhumaan nuoren Markkasen, tämän vanhempien ja Jyväskylän seuraihmisten kanssa.

”Dettmann on aina painottanut nuorille pelaajille, että koulu pitää hoitaa kunnolla. Pelaajista ei haeta silmät kiiluen pikavoittoja, vaan kehitys hoidetaan vastuullisesti.”

Suomen koripallomaajoukkueilla on oma pelitapansa, jota kaikki ikäkausijoukkueet noudattavat.

Kalajan mielestä tämä on suuri etu maajoukkueelle. Kun pelitapa on tuttu, niin valmistautuminen turnauksiin ei aina ala aivan alusta.

”Mikään muu maa ei pelaa niin kuin Suomi, joten vastustajat eivät juuri harjoittele kohtaamaan sellaista joukkuetta kuin Suomi”, Kalaja sanoo.

Suomen pelitapana on aktiivinen pelaaminen. Puolustuksessa joukkue on aggressiivinen ja pyrkii painostamaan pallollista vastustajaa koko kentän alueella. Hyökkäyksessä tarkoitus on juosta vastustajalta jalat alta ja hyödyntää sitä vaihetta, kun vastustaja ei ole vielä ehtinyt järjestää puolustustaan.

 

Susijengi, Suomen koripallomaajoukkue, on tunnettu hyvästä joukkuehengestä.

Kalaja tunnistaa joukkueessa itsemääräämisteorian elementtejä, valmentajan antama luottamus näkyy joukkueessa.

Itsemääräämisteorian mukaan urheilijan sisäinen motivaatio syntyy ja säilyy, kun autonomian kokemus, pätevyyden kokemus ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kokemuksen tarpeet tyydyttyvät.

”Mahdollisuus itse päättää tekemisestään saa aikaan hyvän joukkuehengen ja motivaation, ja kun motivaatio on huipussaan niin tekemiseen tulee laatua”, Kalaja sanoo.

Kalaja on jo pitkään luennoinut sen puolesta, että nuoret urheilijat eivät erikoistuisi omaan lajiinsa liian aikaisin. Useampikin kansainvälinen tutkimus todistaa, että myöhään erikoistuneet urheilijat pärjäävät aikuisina paremmmin.

Koripalloliitto toteuttaa samaa periaatetta.

”Dettmann on usein sanonut, että yläkouluikäisellä koripalloilijalla pitää olla kaksi muutakin lajia.”

Kalajan mukaan myöhäinen erikoistuminen näkyy nuorissa koripalloilijoissa siinä, että nämä ovat fyysisesti, motorisesti ja psyykkisesti monipuolisempia. Yksilölajeja harrastaneet pelaajat eivät kentällä pakoile vastuuta, sillä he ovat tottuneet kantamaan kaiken vastuun suorituksesta itse.

Suomalaisilla on tapana odottaa pahinta, kun asiat alkavat sujua. Kun Kalajalta kysyy, miten koripallomenestyksen voisi pilata, hän mainitsee mahdolliseksi ongelmaksi sen, että nuoria ei nostettaisi tarpeeksi miesten maajoukkueeseen.

Jatkuvuudesta täytyy pitää huolta.

”En olisi tästä huolissani, tästä on jo olemassa hyviä merkkejä”, hän sanoo.

 

16-vuotiaiden poikien maajoukkueen valmentaja Antti Koskelainen pitää suomalaisen koripallon tulevaisuutta hyvänä.

Koskelainen on hienosti menestyneen 16-vuotiaiden poikien maajoukkueen päävalmentaja. Hänen mukaansa suomalaisista junioreista löytyy tulevaisuudessa varmasti hyvä pelaajia aikuisten maajoukkueeseen.

”Koripallon ‘Susi-ohjelman’ ajatus on tuoda pelaajat ikäkausijoukkueiden läpi aikuisten maajoukkueeseen. MM-kisoihin pääseminen ja muu menestys on tässä sivutuote”, Koskelainen sanoo.

Syksyn EM-kisoissa on mukana ensikertalaisena 22-vuotias Joonas Caven. 18-vuotias Lauri Markkanen oli pitkään mukana EM-ryhmässä, kunnes joutui nilkkavamman vuoksi syrjään.

Koskelaisen mukaan 16-vuotiaiden maajoukkueessa pelaajat ovat yksilötasolla jo lähellä maanosan parhaita. Elias Valtonen oli EM-turnauksen pistetilaston viides ja Miika Heinonen syöttötilaston neljäs. Koskelaisen mukaan suomalaisissa seurajoukkueissa on hyvä valmennus.

”Seuroissa tehdään hyvää työtä, maajoukkueen mukana ollaan vain vähän aikaa.”

 

Koripallon menestystä pohdittaessa Henrik Dettmann pyörittelee ensin tuttuja tekijöitä, kuten sitoutumista ja pitkäjännitteistä työtä.

Sitten hän toteaa, että yksi tärkeä syy on se, että koripalloväki on uskaltanut asettaa unelmansa, tavoitteensa tarpeeksi korkealle.

Toinen syy on se, että Suomessa on ollut paljon substanssia, todellista koripallo-osaamista, joka on ollut osittain hyödyntämättä.

”Olemme ottaneet haasteita, eikä epäonnistuminen ole ollut kovin pelottavaa. Olemme yrittäneet uudestaan. Kun olemme onnistuneet ja on tullut yksittäisiä voittoja, niin yksittäisistä voitoista saa sitten pohjaa isommille voitoille”, Dettmann sanoo.

 

EM-turnaus alkaa 5. syyskuuta. Suomen avausottelu on Ranskaa vastaan.

Alkulohkojen ottelut pelataan neljässä eri maassa. Suomi pelaa omat alkuottelunsa Ranskan Montpellier’ssa. Muut alkulohkojen isäntämaat ovat Saksa, Kroatia ja Latvia. Pudotuspelit pelataan Ranskan Lillessä.

EM-turnaus myönnettiin alun perin Ukrainalle, mutta maan hankalan tilanteen vuoksi kisat siirrettiin muualle.

 

Susijengi: Koripallo-Suomi korvaa pituuden vauhdilla – lue juttu täältä.