Naapurin lapsi ryyppää – voinko kaataa viinat maahan?

Puuttuminen on rikos, ainakin teoriassa, sanoo poliisi.

alkoholi
Teksti
Aurora Rämö
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Armas aika on joutunut jo sen verran, että koulunsa päättävät alaikäiset siirtyvät kesälaitumille oksentelemaan.

Nuorisomassat kokoontuvat perinteisesti rannoille ja puistoihin kavereiden, tuttujen tai tuntemattomien hankkimat viinat kassissa.

Viime vuoden aikana on ollut suosittua kertoa sosiaalisessa mediassa ja iltapäivälehdissä, kuinka on mennyt väliin epäreiluna tai jopa laittomana kokemaansa tilanteeseen.

Lukiolaispoika pelasti nuorempansa bussipysäkkikiusaamiselta, kahvilatyöntekijä kieltäytyi palvelemasta toista asiakasta haukkunutta. Eräs nainen taas osti Hesburgerin asiakkaalle makkaraperunat lattialle lentäneiden tilalle, kun myyjät vain naureskelivat.

Sankarit ovat usein muistuttaneet haastatteluissa, että kaikkien muiden pitäisi toimia samalla tavalla. Muiden asioihin puuttuminen ei ole väärin vaan välittämistä.

Mutta mitä jos aktiivinen kansalainen haluaa edistää kansanterveyttä ja puuttua selkeästi humalaisen 13-vuotiaan alkoholinkäyttöön?

“Jaa. Jos kotipihani portille sammuisi nuori, enkä keksisi muuta kuin kaataa hänen viinanansa pois ja soittaa poliisille, tuskin kukaan niiden viinojen perään huutelisi”, sanoo komisario Jarmo Heinonen, joka toimii viikonloppuna yleisjohtajana Helsingin nuorison päihdevalvonnassa.

Mutta: “Teoriassa tällaisessa tapauksessa voisi kyllä olla kyse näpistyksestä tai vahingonteosta. Jos viinat kaataa pois, se on yksityisomaisuuden tärvelyä. Jos ne ottaa haltuunsa, sen voisi katsoa näpistykseksi.”

Oikeasti viinojenkaatelut eivät koskaan mene tuomioistuimeen asti, joten mitään korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä ei ole olemassa.

Jos tämän kaltaista rikosta olisi syytä epäillä, poliisi todennäköisesti kirjoittaisi sakon ja esittäisi syyttäjälle, että rikos on niin vähäinen, ettei sen esitutkintaa kannata jatkaa. Jos oikeuteen päädyttäisiin, lainvastainen teko voitaisiin katsoa tarpeelliseksi, jolloin se annettaisiin anteeksi.

 

Mitä sooseissa pyörivälle nuorelle sitten voi tehdä?

“Soittaa poliisille”, Heinonen sanoo. “Vaikka esimerkiksi sammuneesta nuorestahan ei ole ilmoittamisvelvollisuutta, vaan jokainen voi vapaasti valita, mitä tekee.”

Eikö se oli jonkin sortin heitteillejättöä?

“Siihen on mahdotonta vastata, koska tapaukset ovat niin erilaisia ja oikeus arvioi jokaisen yksittäisenä. Kansalaisilla on velvollisuus auttaa hengenvaarassa olevaa, mutta miten sammuneen hengenvaaraa pystyy arvioimaan on toinen kysymys.”

Väkijuomat toki virtaavat, mutta suurempi ongelma ovat pahoinpitelyt ja seksuaalirikokset. Molempia tapahtuu koulujenloppumisviikonloppuna enemmän kuin tavallisina päivinä.

 

Viinareppujen availeminen ja alkoholin pois kaataminen on lain mukaan sallittua vain poliisille, ei siis esimerkiksi noin viidellekymmenelle Helsingissä partioivalle vapaaehtoistyöntekijälle.

Varsinaisia ratsioita poliisi ei harrasta, mutta jos nuori vaeltaa siideripullo ja muovikassi kädessä kokoontumispaikalle, virkavallalla on riittävät syyt epäillä hänen käyttävän alkoholia.

Alaikäiselle juomisesta seuraa parinkympin sakko sekä ilmoitus vanhemmille ja sosiaaliviranomaisille.

Massatapahtumissa kaikista alaikäisistä viihdekäyttäjistä ilmoitetaan lastensuojeluun, koska poliisilla ei ole aikaa arvioida yksitellen, herättääkö nuorten käytös todella huolta kasvusta ja kehityksestä.