Kuntauudistuksesta kantelu oikeuskanslerille

Eeva-Liisa Hynynen
Kotimaa 15.3.2012 11:16

Asikkalan kunta kantelee oikeuskanslerille kuntauudistuksen menettelytavoista sekä kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) toiminnasta.

Kantelussaan kunta pyytää oikeuskansleria tutkimaan kiireellisesti valtiovarainministeriön kuntaosaston toiminnan laillisuuden. Kunta pyytää maan ylintä laillisuusvalvojaa keskeyttämään käynnissä olevan kuntien kuulemismenettelyn ja palauttamaan uudistuksen valmistelun lailliseksi.

Asikkalan kunnanhallitus käsittelee kantelun kokouksessaan maanantaina 19. maaliskuuta. Kunnanhallituksen enemmistö on kantelun takana ja kantelu edennee ensi viikolla oikeuskanslerin virastoon.

Asikkalan kantelukirjelmä pureutuu menettelytapakysymyksiin, joita useat kunnat, kuntavaikuttajat ja oikeusoppineet ovat nostaneet keskusteluun sen jälkeen, kun valtiovarainministeriön virkamiestyöryhmä luovutti kuntarakenneselvityksensä hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle 8. helmikuuta.

Työryhmä esitti 66-70 suurkuntaa, tai kuten työryhmä nyt painottaa: ”kuntajakoselvitysaluetta” ja kuntajakoselvittäjien asettamista selvitysalueille. Kuntaliitoksien aikaansaamiseksi virkamiestyöryhmä esitti myös pakkoliitosten mahdollistamista.

Kuntien pitää vastata virallisesti ministeriön esittämiin kysymyksiin 13. huhtikuuta mennessä. Vastauksien pitää olla kunnanvaltuustojen hyväksymiä. Kunnat ovat pitäneet vastausaikataulua kohtuuttomana ja jopa mahdottomana, koska kunnilla ei ole kaikkia olennaisia tietoja ratkaistakseen kantansa kuntajakoselvityksiin.

Asikkalan kantelussa oikeuskansleria pyydetäänkin tutkimaan nyt, onko kyseessä vain näennäiskuuleminen, joka on hallintolain ja hyvän hallintotavan vastaista.

Kuntien joutuvat vastaamaan ministeriölle, vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon linjaukset ovat vielä täysin auki. Sosiaali- ja terveydenhuolto vie yli puolet kuntien budjeteista.

Virkamiestyöryhmä ei ottanut kuntarakenneselvityksessään kantaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen, vaikka juuri näitä palveluja uudistuksella lähdettiin pelastamaan. Sosiaali- ja terveysministeriön odotetaan nimittävän asiantuntijatyöryhmän, jonka pitäisi antaa esityksensä sosiaali- ja terveydenhuollon linjauksista toukokuun loppuun mennessä.

Avoinna ovat myös kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamiseen liittyvät linjaukset sekä kuntien ja valtion tehtäväjakoon liittyvät linjaukset. Nämäkin linjaukset ovat parhaillaan ministeriössä alustavassa valmistelussa, mutta eivät kuntien tiedossa vastausajan mennessä umpeen.

Asikkalan kantelussa painotetaan, että kunnalla ei ole tarvittavia tietoja vastatakseen sillä vakavuudella, jolla ministeriön esittämiin kysymyksiin tulisi vastata.

”Kuvaavaa on, että ministeriön talouslaskelmat annettiin kuntien käyttöön vasta julkisen painostuksen jälkeen ja niin myöhässä, että meillä ei ole mahdollisuutta käyttää asiantuntija-apua”, sanoo kunnanjohtaja Juri Nieminen.

Niemisen mukaan aikataulu on mahdoton asiallisen kuulemisen toteuttamiseksi. ”Katsomme, että kyseessä on näennäiskuuleminen.”

Asikkalan kunta pyytää oikeuskansleria tutkimaan myös, loukkaako menettely Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjaa, johon Suomi on sitoutunut.

Kantelussaan kunta katsoo myös, että uudistuksen valmistelulta puuttuu laillinen valtuutus. Toisin kuin aiemmissa kuntarakenneuudistuksissa, nyt käynnissä olevan uudistuksen valmistelusta ei ole säädetty lailla. ”Valmisteluprosessi on käynnistetty vain hallitusohjelman yhden kohdan perusteella, ilman minkäänlaista lain antamaa valtuutusta”, kirjelmässä sanotaan.

Lisäksi kunta pyytää oikeuskansleria tutkimaan, onko kuntaministeri Virkkunen toiminut valtuuksiensa puitteissa kehottaessaan kuntia olemaan noudattamatta lakia.

”Ministeri Virkkunen on ilmoittanut useissa julkisissa tilaisuuksissa, että Paras-lakiin liittyviä väestöpohjavelvoitteita ja määräaikoja ei tarvitse noudattaa viitaten nyt valmisteilla olevaan kuntarakenneuudistukseen. Tämäkään menettely ei ole meidän oikeuskäsityksemme mukaista”, kirjelmässä todetaan.

Asikkalassa kantelua oikeuskanslerille pidetään välttämättömänä.

”Jonkun on nostettava epäkohdat esille ja puututtava valmistelun puutteisiin. Kyseenalaistamme silloin kun on syytä”, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Tarja Tornio (kesk).

Kuva Marjo Tynkkynen.

Keskustelu

Tulos tiedetään etukäteen, ”oikeus”kanslerimme nyt ei taatusti puutu mihinkään mitä hallitus puuhailee, kuten Dragsvikin tapauksessa nytkin taas nähtiin.

Hakkaraisen tapaisia harmittomia kansalaisia kyllä kyylätään suurennuslasin kanssa.

Nyt se on alkanut, kapinaliike hallintoremonttia vastaan. Toisaalta hyvä, että sitäkin on, jotta uudistus ei lähtisi käsistä ja paisuisi liian suuriksi kokonaisuuksiksi. Niin on jo tapahtunut.

Suuri ei ole kaunista, pieni on hentoa. Kultainen keskitie on jälleen paras vaihtoehto.

Kuntauudistuksen tuottaman närän täytyy ehtiä unohtua äänestäjiltä ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Siksi Kataisen hallituksella on näin kova kiire. Kaikessa mahdollisessa yritetään selvästi oikoa. Syksyn kuntavaaleissa on hallituspuolueilla jännät paikat.

Turhaa narinaa.
Asikkala on tiennyt vuosikausia olevansa elinkelvoton kunta, joka joutuu hoitamaan kunnalliset palvelut pääosin kuntayhtymien kautta.

Kuntayhtymät tulisi epädemokraattisina hallintohimmeleinä kieltää, jonka jälkeen ne kunnat, jotka kykenevät tuottamaan lain edellyttämät palvelut, voivat niin halutessaan jatkaa itsenäisinä

Miksi kuntayhtymät ovat epädemokraattisia? Eiväthän ne ole sen epädemokraattisempia kuin istuvan hallituksemme työskentely. Emmehän me kansalsisina voi ääenstää tai kommentoida mitä hallitus tekee sillä mandaatilla minkä se eduskunnalta kulloinkin saa. Samoin toimivat kuntayhtymät kuntien kunnalisvaaleissa äänestettyjen edusmiehien ja -naisten antamalla mandaatilla: kuntien elimet sinne valitsevat henkilöt edustamaan kuntien tahotilaa ja kuntien vallassa on itse vastata omistajapolitiikastaan. Minkä sille sitten voi jos esim. Jouni Backman ei osaa neuvotella tai vaikuttaa Savonlinnan asioita hoitavien kuntayhtymien kanssa. Ei kai rakenteita voi suoraan syyttää taitamattomasta vaikuttamisesta ja johtamisesta? Käytetään vaan valtaa ja mahdaattia mikä meillä on, eikä piilouduta aina jonkun selän taakse.

En kannata sitä, että päämäärä pätevöittää mintkä tahansa arvelluttavat keinot. Jos ei voi puhtain eväin hommia hoidella, voi kyllä epäille, mitä on siellä taustalla. Sitä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä nyt peliin, että se oikea uudistus saadaan liikkeelle. Muutokselle on tarvetta, sitä tuskin kukaan kiistänee.

”Kuntauudistuksen tuottaman närän täytyy ehtiä unohtua äänestäjiltä ennen seuraavia eduskuntavaaleja.”

Kiireeseen voi olla myös toinen syy: täydellinen ymmärtämättömyys yhdistettynä yli-innokkuuteen.

Kun kaikkein ensimmäiseksi käsitellään kuntien tehtävien ja rahoitusvastuun jakaminen leveämmille veroharteille, kuten on tehty kaikissa muissa EU-maissa, niin suuret kuntaliitokset ovat tarpeettomia.

Kunnat eivät voi ottaa kantaa yhdistymisselvityksiin, kun ei tiedetä vielä millä tavalla lakisääteisten tehtävien ja niiden rahoitusvastuiden jako toteutuu kuntien, maakuntien ja valtion kesken. Tällä on ratkaiseva merkitys kuntien taloudelle ja sille onko tarvetta liitosselvityksiin tai rajojen piirtelyyn.

Vaihtoehtoja on olemassa

Kokoomuksen kuntamalli ei ole ainoa vaihtoehto laajan veropohjan luomiseksi lakisääteisille palveluille. Ruotsissa on 290 itsehallinnollista kuntaa, joissa päätökset lähipalveluista tehdään lähellä asukkaita. Toinen kuntataso on 21 maakuntaa tai maakäräjäaluetta, jotka rahoittavat suuren osan lakisääteisistä palveluista, kuten terveyspalveluista, jolloin pienet ja keskisuuret kunnat selviävät taloudellisesti hyvin omista tehtävistään ja lakisääteisistä lähipalveluista. Tämä on Ruotsin kuntien asukkaille mieleinen asia, miksei myös Suomen kuntien asukkaille; päätökset tehdään lähellä kuntien asukkaita?

Itä-Savo 15.3.2012

”Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) korostaa, että hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuu on tulevaisuudessa kunnilla.

Kuntien yhteistoiminta-alueet ja isäntäkuntamalli ovat mahdollisia vain poikkeustapauksissa, jos riittävän vahvoja kuntia ei pystytä muodostamaan.”

Hallitusohjelman kirjaus edellyttää erittäin suurten kuntien muodostamista koko Suomeen niin, että lakisääteisille palveluille saadaan riittävän suureen asukaslukuun pohjautuva laaja veropohja.
Tämä ei onnistu PM Kataisen hallitukselta muuten kuin pakottamalla. Monet kunnat ja suuri joukko kuntien asukkaita eivät anna tukea nykyisen hallituksen suurkuntamallille.

Uusi hallitus vai uudet eduskuntavaalit?

Vaihtoehdoksi jää, että Suomeen valitaan uusi hallitus, missä ovat mukana puolueet, jotka hyväksyvät nykyisten kuntien tehtävien ja rahoitusvastuiden, kuten sosiaali- ja terveys jakamista ”leveämmille veroharteille”.

Jos tällaista kuntien ja kuntien asukkaitten kanssa yhteistyökykyistä hallitusta ei saada kootuksi, niin se edellyttää uusia eduskuntavaaleja, jolloin puolueiden linjaukset rahoitusvastuun jakamisesta kunnilta leveämmille veroharteille tulee ennenaikaisten tai vuoden 2015 eduskuntavaalien mahdolliseksi pääteemaksi. Nykyinen kuntakeskustelu tulee jatkumaan, ja on jo osa eduskuntavaalien sekä kunnallisvaalien vaalikampanjaa. Kunnallisvaaleissa äänestäjien kannattaa varmistaa että oma mielipide toteutuu, jolloin on äänestettävä vain ehdottoman varmoja puolueita, jotka eivät käännä kuntaliitosasiassa takkiaan heti vaalien jälkeen.

Kunnanvaltuustot päättävät kuntaliitoksista, joten sillä on suuri merkitys mitkä puolueet ovat kunnanvaltuustoissa enemmistönä.

PM Kataisen muodostaman hallituksen hallitusohjelman kirjaus ei salli edes esimerkiksi viiteen yliopistosairaalaan keskitetyn, suurta erikoistumista vaativan ja monille kunnille kalliin erityistason erikoissairaanhoidon siirtämistä rahoitettavaksi suoraan valtion budjetista, vaikka se sinne kuuluukin.

PM Kataisen kuuden puolueen hallituksen hallitusohjelma poikkeaa täysin muiden EU-maiden ja Pohjoismaiden jo kauan sitten toteuttamasta rahoitusvastuun jaosta kunnilta itsehallinnollisille maakunnille ja/tai valtiolle.

Rahoitusvastuun jakamisella nykyisten 336 kunnan heikoimmistakin kunnista voi tulla taloudellisesti vahvoja kestämään huoltosuhteen muutoksen.

On nurinkurista, että kaikkein ensimmäiseksi ei käsitellä rahoitusvastuiden jakoa kuntien, maakuntien ja valtion kesken, koska onnistuneen rahoitusvastuiden jaon seurauksena kuntaliitoksia ei tarvita huoltosuhteen muuttumisen vuoksi, koska lakisääteisten palveluiden rahoituspohjat saadaan ”leveille veroharteille”, ja kustannustehokkaasti toimivat pienet ja keskisuuret kunnat voivat jatkaa oman kunnan asioiden hoitoa ja kehittämistä asukkaiden parhaaksi.

Keskisuomalainen 13.10.2011:

”Suomi on koko EU:n ainoa maa, jossa kunnat sekä tilaavat että järjestävät terveyspalveluita kansalaisilleen. Muualla terveydenhuolto on suuremmilla hartioilla.

Ruotsissa terveydenhuollosta vastaa 21 maakäräjää ja Tanskassa viisi aluetta. Suomessa sen sijaan peräti 336 kuntaa.”

Kuntapalvelujen rahoittaminen on selvästi mahdollista useammilla eri tavoilla. Kokoomuksen runnaama suurkuntauudistus kohdentaa säästöt ensi sijassa keskustalaisten hallussa olevien maaseutukuntien hallintoon. Tämä sopii selvästi myös muille hallituspuolueille, joille tällainen kehitys saattaa suurkolhoosien tuottamien lieveilmiöitten seurauksena tuottaa lisää kannatusta. Ruotsin malli esimerkiksi tukisi lähidemokratian toteutumista paremmin ja tarve kuntarahan tasaamisesta valtionosuuksin vähenisi. Kokoomuksen ajama kuntauudistus onkin pelkkää poliittista keinottelua kuntatalouden nimissä.

hhoijaa

Maan hallitus on eduskunnan tahdon alainen, eli ylintä päätösvaltaa käyttää kansan valitsema eduskunta, kuten edustuksellisessa demokratiassa kuuluukin.
Kuntayhtymässä ylintä valtaa käyttää kuntayhtymän valtuusto, joka ei luonnollisestikaan ole yhdenkään kuntalaisten valitseman kunnanvaltuuston päätösvallan alla, eikä kuntalaiset ole valinneet yhtäkään kuntayhtymän valtuutettua. Kyse ei siis ole edustuksellisesta demokratiasta.

”Kuntayhtymät tulisi epädemokraattisina hallintohimmeleinä kieltää” Miten nää nyt on sen epädemokraatisempia kuin mikään muukaan hallintoelin missään? Vaihtoehto sitten on yhden hengen diktatuuri tai huutoäänestys. Ei nää kuntarajat ole ongelma jos yhteistyö toimii, kansallinen sekoomus ei vain näytä vallanhimossaan tätä ymmärtävän.Tietty parempi olisi jos maakunnille annettaisiin suora edustuksellisuus ja kaadettaisiin puolet kuntien tehtävistä näille. Mutta hallitus haluaa hävittää kunnat ja maakunnat samaan tapaan kuin läänitkin. Tilalle vain ab seutuhallinto oy.

”PM Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa on valuvika” on aivan oikeassa.
Jos kunnilta otetaan pois vastuu kunnallisten palvelujen järjestäminen, voidaan kunnat säilyttää pieninä ja heikkoina.
Se tosin tarkoitaa, että on muodostettava noin 70 useasta kunnasta muodostettua hallinnollista yksikköä, joilla on verotusoikeus ja velvollisuus järjestää ne palvelut, jotka nykyisin järjestävät kunnat tai kuntayhtymät.

Mistä moinen kateus menetyneitä ministereitä vastaan? Ei ministeripalkoilla vaurastuminen ole väärin! Jos kunnan johtajan palkka on pieni, niin pitää katsoa peiliin. Änkyräkuntia pitää kurittaa ja pakottaa liitoksiin ja kunnanjohtajat kilometritehtaalle. Niskuroivat asukkaat pakkosiirroilla kohti itärajaa.

Kahden kauden presidentti jankutti globalisaatiota, globalisaatiota, globalisaatiota. Kotimaan asiat rappeutuivat, mitä suurkunta-ajattelu todistaa. Suuruudenhulluudesta tuli maan tapa. Se näkyy koulutuksessa, terveydenhuollossa…, jotka nyt kuntauudistuksella toteutetaan
Suhteellisuudentajua ei ole enää edes museovirastossa. Revi siitä sitten!

KUNTA TARKOITTAA KUNTIEN ASUKKAITA

Pohjoismainen kuntamalli on ”asukkaitten kaksitasoinen kunta”, jossa yhdistyy sekä suuren kunnan että pienten kuntien edut (myös mahdolliset haitat, joita on kuitenkin ilmiselvästi vähemmän kuin Suomessa kokoomuksen ja nykyisen kuudenpuolueen kuntamallissa).

KAKSITASOINEN KUNTA EDUSTAA ALUEELLISUUTTA SEKÄ PAIKALLISUUTTA

Esimerkiksi Ruotsissa kuntien asukkaat valitsevat kunnallisvaaleissa
”demokraattisten kaksitasoisten kuntien valtuustoihin luottamushenkilöt”:

1) ”suurkunnille” – maakuntien eli landsting-alueiden kuntien asukkaiden yhteisten ALUETASON ASIOIDEN demokraattiseen ohjaukseen.

Ruotsin maakuntien itsehallinto eli kaksitasoisen kunnan ”suurkuntaosa” ja asukkaiden demokraattisissa kunnallisvaaleissa valitsema maakuntavaltuusto poistaa Suomessa parjatut kuntien yhteistyön ”hallintohimmelit” kivuttomasti.

2) 290 kunnalle, jotka edustavat Lissabonin sopimuksen suositusten mukaisesti KUNTIEN ASUKKAITTEN paikallista itsehallintoa – paikallistuntemukseen perustuvaa lähidemokratiaa, missä paikallisista asioista ja lakisääteisistä lähipalveluista päätetään lähellä asukkaita.

Tämä tunnetaan Lissabonin sopimuksessa läheisyysperiaatteena: asioista päätetään asioiden luonne huomioon otettuna mahdollisimman lähellä asukkaita.

LEVEÄT VEROHARTIAT

Maakuntaitsehallinnolla on oma verotus ja itsehallinnollisilla kunnilla oma verotus.

Pohjoismaisessa kuntamallissa maakuntien suureen asukaslukuun perustuva laaja veropohja – ”leveät verohartiat” – toteutuu maakuntaitsehallinnon omilla verotuloilla.

Pohjoismaisen mallin mukaan Suomessa maakuntien eli kaksitasoisen kunnan aluetason lakisääteisten palveluiden, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus hoidetaan maakuntaitsehallinnon omilla verotuloilla (ei kuntayhtymän veroilla).

Tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus siirretään pois Manner-Suomen 320 kunnan kunnallisverorahoituksesta maakuntaitsehallinnon verotuloilla rahoitettavaksi.

Kuntayhtymämuotoinen sosiaali- ja terveyspiirien rahoitus siirtyy pois kuntien rahoitusvastuulta maakuntaitsehallinnon vastuulle. Tämä on helppo siirtymä, koska sosiaali- ja terveyspiirit toimivat jo nyt maakunnan alueella.

Samalla poistuu nykyinen suuri epäkohta:

Sosiaali- ja terveyspiirien asiat siirtyvät maakunnan kuntien asukkaiden poliittisin perustein valitsemien demokraattisten maakuntavaltuustojen luottamushenkilöiden demokraattiseen ohjaukseen.

Pohjoismaisen kuntamallin keinot laajentaa lakisääteisten palveluiden veropohja mahdollisimman laajaksi, on erittäin paljon parempi vaihtoehto kuin nykyisen PM Kataisen kuuden puolueen hallituksen yritys laajentaa sosiaali- ja terveyspalveluiden veropohjaa, missä häviää myös paikallinen kuntien itsehallinto. Suomen perustuslaki tukee kuntien asukkaitten paikallista itsehallintoa ja sen lähidemokratiaa.

Pohjoismaisessa ”asukkaitten kaksitasoisessa kuntamallissa” pienet ja keskisuuret kunnat ovat vahvoja ja elinvoimaisia – aitoja peruskuntia, koska ne kehittävät omaa kuntaa omilla kunnallisveroilla: lähipalvelut turvataan kuntien asukkaitten valitseman oman paikallisvaltuuston demokraattisilla päätöksillä lähellä kuntien asukkaita, eikä asukkailla ole pelkoa lähipalveluiden karkaamisesta kauas, kuten on PM Kataisen hallitusohjelman perusteella.

Esimerkiksi Ruotsissa valtiovalta, kuntapäättäjät ja kuntien asukkaat ovat ”asukkaiden demokraattisen kaksitasoisen kunnan” kannalla perustellusti.

Sopisi varmasti mielihyvin myös Suomen kuntien asukkaille, mutta ei valitettavasti ole minkään suomalaisen puolueen puolueohjelmassa, puhumattakaan, että pohjoismainen kuntamalli saisi eduskunnan enemmistön taakseen!

Pohjoismaisessa kuntamallissa kunnille jää paljon tehtäviä. Suomi on ollut kymmeniä vuosia poikkeus koko EU:ssa, jossa muiden maiden kuntien ei ole tarvinnut vastata ja rahoittaa kunnallisveroilla kaikkea mahdollista, vaan rahoitusvastuuta on jaettu kuntien, maakuntaitsehallinnon ja valtion kesken.

Euromääräisesti suuri sosiaali- ja terveyspiirien rahoitus siirtyy kuntayhtymiltä itsehallinnollisille maakunnille ja maakuntavaltuustojen demokraattiseen ohjaukseen, mikä on todella hyvä asia!

Keskussairaalatasoinen erikoissairaanhoito ja perusterveydenhoito ovat saman rahoittajan, maakuntaitsehallinnon vastuulla, mikä on Suomen puolueiden laajasti kannattama asia.

Viiteen yliopistosairaalaan keskitetty erityistason kallis erikoissairaanhoito ei ole kunnallinen lähipalvelu, ei kuulu perusterveydenhoitoon eikä ole maakunnallinen palvelu, joten se on luonteeltaan valtakunnallinen ja on parasta siirtää rahoitettavaksi suoraan valtion budjetista jo ennen 2012 kesälomia.

Suomessa ei ole käyty laajaa yhteiskunnallista keskustelua pohjoismaisesta kaksitasoisesta kuntamallista. Se tyrmätään oikopäätä suomalaisten ”johtajien” auktoriteetilla.

Suomessa 50000 allekirjoittanutta voi tehdä lakialoitteen.

Pohjoismainen kuntamalli olisi juhlava alku uudelle demokratialle.

KUNTARAKENNEKIRJA – OIKEUSOPPINEET PUHUVAT

http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia84_netti_KUNTARAKENNEKIRJA.pdf

Sivu 64:

Lainaus

”Suoraan itsehallinnoidut peruskunnat ja maakunnat olisivat sekä demokraattisempi että toimivampi ja taloudellisempi toimintajärjestelmä kuin nykyinen kunnista ja kuntayhtymistä ym. kuntien yhteistyöorganisaatioista muodostuva järjestelmä on.

Kyseiseen järjestelmään siirtyminen tapahtuisi lainsäädäntöteitse ja vaatisi muutoksia kuntalakiin, kuntajakolakiin ja vaalilakiin sekä verolakeihin ja kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja valtionosuuksia sääteleviin lakeihin.

Teesi: Pari sataa kunnallista yhteistyöorganisaatiota käsittävä ”himmelien himmeli” voitaisiin korvata yhdeksällätoista suoraan itsehallintoon perustuvalla maakunnalla – eikä se vaatisi kuntien tahdon vastaisia kuntajaotusmuutoksia.”

Lainaus loppu

”Kuvaavaa on, että ministeriön talouslaskelmat annettiin kuntien käyttöön vasta julkisen painostuksen jälkeen ja niin myöhässä, että meillä ei ole mahdollisuutta käyttää asiantuntija-apua”, sanoo kunnanjohtaja Juri Nieminen

Asikkalahan jätti maksamatta Kuntaliiton jäsenmaksun, jotenka asiantuntija-apua ei sieltä olisikaan saanut.