Kun kunnat sotivat, Kuntaliitto nysväsi organisaation uudistusta

SK tutki: Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistus muuttaa Kuntaliiton roolia.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tiiltä, betonia, lasia ja terästä. Julkisivua suojaavat massiiviset punatiilimuurit. Suomen Kuntaliiton toimitalo on haukannut kokonaisen korttelin Helsingin Kalliossa. Kuntataloa rajaavat Ensi linja, Toinen linja, Wallininkatu ja Alppikatu.

Umpinaisen linnakkeen sisätilaa hallitsee neljän kerroksen korkuinen aula. Kun katsoo ylöspäin, näkee kullanhohtoisen mosaiikkiteoksen, joka peittää koko kolmannen kerroksen seinän. Siinä on 16 000 keramiikkapalaa ja 160 eri värisävyä.

Taideteos on nimeltään Katu, ja se on kustannettu verovaroilla, kuten kaikki muukin täällä. Kuntaliitto on rekisteröity yhdistys, jonka jäseniä ovat Suomen kaikki kunnat. Niiden kautta kuntalaiset maksavat satojen asiantuntijoiden konsernin tytäryhtiöineen.

Katu kuvaa yhden kadun ympärillä ihmisten työtä, arkea ja juhlaa. Kuntaliitto korostaa toiminnassaan työtä ja arkea, kun se kertoo valvovansa kuntien etua. Mutta juhliakin se on osannut. Moni kunnanisä ja -äiti onkin vuosien ajan seurannut liiton rahankäyttöä ihmeissään.

Varsinkaan vuosituhannen vaihteessa Kuntaliitossa ei oltu köyhiä eikä kipeitä. Oli laivaseminaareja kosteine illallisineen, tutustumismatkoja ulkomaisiin kohteisiin, kokouksia Kevan Saariselän edustushuvilalla sekä iltatilaisuuksia Kuntatalon sauna- ja uima-allasosastolla. Näistä toimittajatkin saivat osansa.