Lopetusuhan alla oleva Helsingin Yhtenäiskoulu ei ole millään muotoa hyvä koulu, se on hyvä vain markkinoimaan itseään, sanoo pääkaupungin opetustoimen johtaja Rauno Jarnila (kok).
Kaupungin virkamiesten laatimalla säästölistalla on kaikkiaan 23 koulua, joista Käpylässä sijaitseva Yhtenäiskoulu on yksi. Jarnila lopettaisi kouluja myös muun muassa Kaarelassa, Puistolassa, Herttoniemessä, Malmilla ja Pukinmäessä.
Yhtenäiskoulu on alueellaan aktiivinen ja suosittu opinahjo, joka on poikkeuksellisesti 12-vuotinen kokonaisuus, eli samassa koulussa voi käydä myös lukion. Koulu on luonteensa vuoksi kaupungille hallinnollisesti hankala, ja sitä on yritetty lopettaa aiemminkin. Suunnitelmat ovat törmänneet kansalaisvastarintaan.
Opetustoimen johtajan mukaan koulu on yksinkertaisesti huono.
”Ei sitä hyvänäkään voi pitää. Se on meidän lukioistamme huonoimmasta päästä, mutta se on myös valtakunnallisesti huonoimmasta päästä. Sen ylioppilaskirjoitustulokset ovat Suomen huonoimpia.”
Jarnila sanoo, ettei ”ihmeellinen väittämä” koulun hyvästä maineesta tule hänelle yllätyksenä. Väärinkäsitys perustuu hänen mielestään koulun ulkoiseen tiedotukseen, jota hän pitää liiallisena.
”Kyllä se aika aktiivisesti markkinoi kuulemma itseään Käpylän alueella.”
Millä tavalla?
”No ilmoittelee erilaisia asioita vanhemmille… Ei se varmaan laita lehti-ilmoitusta, mutta tiettävästi hyvin moni on siirtynyt Käpylän peruskoulun alueeltakin sinne.”
Jarnila pitää esimerkiksi tutustumisiltojen järjestämistä tulevien oppilaiden vanhemmille kyseenalaisena, jopa epäilyttävänä.
”Eivät ne niin viattomia loppujen lopuksi ole nämä toimenpiteet.”
Yhtenäiskoulu on perinteisesti vetänyt puoleensa lapsia, joilla on ollut ongelmia muualla esimerkiksi kiusaamisen takia. Kun koulu on pieni eikä siellä ole rinnakkaisluokkia, opettajilla on enemmän aikaa keskittyä oppilaisiin.
Jarnilan mukaan keskeinen peruste sulkemishankkeelle on Yhtenäiskoulun ”väljyys”. Tosiasiassa halukkaita on enemmän kuin sisään mahtuu. Esimerkiksi ensi vuonna koulun oman alueen lapset käytännössä täyttävät kaikki oppilaspaikat, eikä ulkopuolisille jää tilaa.
”Jos lukio poistetaan, se on yksisarjaisena peruskouluna väljä”, Jarnila perustelee.
Lukion poistaminen on Jarnilan oma suunnitelma, jolla näin pohjustettaisiin koko koulun lopettaminen.
Lakkauttamisesta saatavat säästöt jäisivät pieniksi. Yhtenäiskoulu on peruskoulukustannuksiltaan Helsingin yhtenäisistä peruskouluista toiseksi halvin, ja lukiotutkinnon hintakin on alle Helsingin keskiarvon.
Opetustoimen johtaja on aiemmin perustellut Helsingin kouluverkon rajua karsimista lasten määrän vähenemisellä. Väestöennusteet eivät tue väitteitä, eikä Jarnilan esittämiä lukuja löydy tilastoista.
Jarnila itse asuu Espoossa.
Lataa kaupungin säästölista itsellesi pdf-tiedostona täältä.
Mistä on kyse? Lue kaikki SK:n jutut Helsingin säästöaikeista täältä.
Helsinki , koulut , Helsingin säästöt
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Opetushallituksen tutkimus 2003:
http://www.edu.fi/julkaisut/lukioiden_tuloksiin_vaikutt avista_tekijoista.pdf
”Oppilaitosten järjestyslistoihin sisältyy monia arveluttavia piirteitä. Niissä tulokset eivät
todellisuudessa arvioi lukioiden opetuksen tasoa vaan sitä, millaista opiskelija-ainesta
kukin lukio on saanut opiskelijoikseen. Jos lukio painottaa esimerkiksi sosiaalista kasvatusta
tai taito- ja taideaineita ylioppilastutkintoaineiden sijaan, lukio löytää varmaankin
paikkansa listan hänniltä. Jos lukio käyttää tiukasti etenemisesteitä lukiotyöskentelyn
aikana, sijoitus listalla noussee. Lukion kehittämisen kannalta arveluttavia piirteitä
ovat molemmat.”
Siis koulu jonka Lukion sisäänpääsytaso on kohonnut joka vuosi eli suosio kasvanut on Jarnilan mielestä huono? Myöskin se että koulu pitää vanhempiin yhteyttä on Jarnilan mielestä huono? Eikös tämä ole päinvastoin esimerkillistä toimintaa?
Entä lapset. Kirjoituksen mukaan YNK vetää puoleensa ongelmalapsia ja he käyvät siellä koulun menestyksekkäästi saaden peruskoulun tutkinnon ja monet käyvät lukionkin. Tämähän on päinvastoin erinomaista ja suotavaa tapahtuvan muissakin kouluissa. Mistä johtuu viha YNK:ä kohtaan? Koulua jossa lapsista välitetään ja heidän eteen tehdään töitä huomattavasti enemmän kuin mitä opettajilta vaaditaan. Ilmaista työtä, välittämistä lapsista ja heidän hyvinvoinnistaan. Vieläpä pienemmillä kuluilla kuin monissa muissa kouluissa. Eli säästöäkin tulee Helsingille.
Tässä virkamies siis väittää, että suurin osa kyseiseen kouluun lapsensa laittaneista vanhemmista on nielaissut perättömän markkinointiväitteen. Aika reilua.
Sekö että koulu pitää yhteyttä vanhempiin ja järjestää tutustumistilaisuuksia tuleville oppilaille on jotenkin epäilyttävää? Yhtenäiskoulu ei ehkä ole ylioppilas tuloksissaan menestynyt, mutta ryhmähenki on paras kaikista. Itse käyn tätä koulua enkä vaihtaisi sitä mihinkään!
Herra Jarnilan syytökset ovat absurdeja ja vainoharhaisia sekä loukkaavat yhtenäiskoulun väkeä.
Helsingin opetustoimen intranetissä palveluverkon ”kehittämistä” esiteltiin vielä 1.12. näin herttaisin sanakääntein:
”- Kaikissa kouluissa on tehty erinomaista pedagogiikkaa, joten siitä näkökulmasta tarkastellen jokainen koulu tulisi säilyttää, opetuspäällikkö Marjo Kyllönen sanoi.”
”Rauno Jarnila korosti, että tämä tarkastelu koskee nimenomaan tiloja. - Helsingin koulutiloissa on väljyyttä kaikkiaan noin 3 000 oppilaspaikan verran. ”
Täysin kestämätöntä politisointia ja sontaa, Rauno Jarnila!! Aivan KÄSITTÄMÄTÖNTÄ!!!!! Miten kukaan sivistynyt ihminen voi antaa julkisuuteen tuollaisia lausuntoja. HÄPEÄ!!!!!
Nyt taisi Jarnila ylittää valtuutensa, onko hänellä virkamiehenä oikeus lähteä haukkumaan kouluja huhupuheiden perusteella?
En kyseistä koulua tunne, mutta tämä on ihan varmasti virhe.
Väite ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa eikä perustu tosiasioihin. Ja koska tuon tasoinen kommentointi ja loanheitto ei sovi opetustoimen johtajalle, kannattaisi hänen ymmärtää erota tehtävästä johon hän ei selvästikään sovellu.
Antti Vuorenmaa, musiikkituottaja (Helsinki)
Vaikuttaa siltä, että koulu on ensin päätetty lakkauttaa ja vasta sitten on Jarnilallekin tullut mieleen, että sille kai pitäisi keksiä jotain perusteluja. Siksi hataralla pohjalla Jarnilan väitteet ovat, kuten edellisetkin kirjoittajat ovat todenneet.
kai nyt jonkinlaista ammattitaitoa ja asiallisuutta voi vaatia opetusviraston virkamiehiltäkin????
Surkuhupaista on myös se, että koulujen lakkauttamista perustellaan säästöillä, vaikka ”säästöt” tässäkin tapauksessa tarkoittavat sitä että kaupungin opetusviraston kassasta kaupungille itselleen maksetut tilavuokrat siirtyvät maksettavaksi kiinteistöviraston kassasta. Eli säästöä saadaan kyllä opetusviraston näkökulmasta, mutta kokonaispotti säilyy ihan samana, ja samalla palvelutaso huononee.
Tämän operaation puolesta ei löydy yhtään järjellistä argumenttia. Pelkään että todellinen syy näille suunnitelmille piilee yksinkertaisesti siinä, että Jarnilan ja kumppaneiden tehtäväksi on annettu parantaa palveluverkkojärjestelmää, mutta heillä ei ole aavistustakaan miten, ja tekevät siksi ihan mitä sattuu.
Itse olen kyseisen koulun lukion käynyt, koulumenestykseni ei ollut hääppöistä. Selvitin yhtenäiskoulun lukion kuitenkin kunnialla ja sain lakin. Minulle yhtenäiskoulun lukio oli henkisesti tärkeä paikka ja sainkin sieltä uskomattoman määrän tukea opettajistolta. Ilman koulun henkilökunnan ja opettajien panosta olisin lakiton edelleen. YNK:n henki on omaa luokkaansa, siellä jokainen saa olla oma itsensä. Kasvoin käpylän aikoina henkisesti todella paljon ja se oli lähes yksinomaan mahtavan ihmisläheisen opetusmenetelmän ansiota. Jarnilan kommentit ovat pöyristyttäviä.
Eroa heti.
Lassi Jokinen
Viime lakkautusuhan aikana (2006) oltiin kohteliaasti sanomatta ääneen sitä, mitä monet epäilivät: Yhtenäiskoulun lakkautushanke on yhden virkamiehen henkilökohtaisen kaunan tuotetta. Nyt ne kertovat sen itse.
Miten voi kaupungin opetustoimen johtaja julistaa koulun ja kodin välisen yhteistyön ja tiedonvälityksen epäilyttäväksi toiminnaksi? Tutustumisillat, tiedotteet… ”eivät ne loppujen lopuksi niin viattomia ole nämä toimenpiteet”. ”Yhtenäiskoulu ei ole millään muotoa hyvä koulu, se on hyvä vain markkinoimaan itseään.” ”Koulu on yksinkertaisesti huono.”
Syyt lakkauttaa koulu olivat viikko
sitten aivan toiset. Nyt paljastuu totuus: täydellinen tietämättömyys koulusta ja sammumaton viha sitä kohtaan.
Ei yo-tuloksiin ole Yhtenäiskoulussa viime vuosina oltu läheskään aina tyytyväisiä. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että koulu olisi muuttunut huonoksi. Syitä notkahduksiin on monia, niitä pohditaan ja koulua kehitetään koko ajan.
Painava ja pysyvä tosiasia vaihtelevien tulosten rinnalla on, että nuoret voivat hyvin Yhtenäiskoulussa sekä yksilöinä että joukkona. Muutaman vuoden perusteella ei voida tuomita koulua yo-tuloksista. Viidakkorumpu, joka välittää nuorten kesken tietoa koulun yksilöä arvostavasta hengestä ja hyvästä ilmapiiristä, kerää nuoria Yhtenäiskoulun lukioon ilman että lukio millään erityisellä tavalla mainostaa itseään ulospäin. Lukioon pyrkivät ovat priorisointinsa päättäneet ja valintansa tehneet.
Yhtenäiskoulun lukiolaiset ovat - kuten viime lakkautusuhankin aikana - koulunsa puolella sydänjuuriaan myöten.
Kävin itse Yhtenäiskoulun, 12 vuotta, lukiota ja YO-kirjoituksia myöten, hyvällä määrällä Laudaturia ja Eximiaa.
Jos koulu opetti minulle sivistyksen sivulla muutakin, niin erityisesti sen että ketään ei jätetä, kaikki ovat kavereita, oudointakin mielipidettä yritetään ensin ymmärtää ja sitten siitä keskustellaan ja katsotaan mitä tehdään.
Kenties se on nykyaikana, omaehtoisen etenemisen, epäluulon ja agression aikakaudella laskenut arvoasteikossa, mutta jos inhimillistä kehitystä haetaan, tarjoaa YNK siihen monia muita kouluja paremmat eväät.
Koulun maine on kiirinyt, ja maineensa kautta
on mahdollista että sen ”markkinointi” näkyy maailmalle paremmin kuin toisten - siitä tosin ei voi syyttää ketään, kaikkein vähiten koulun henkilökuntaa.
YNKkiläisenä katson Jarnilan kenties antaneen mielipiteensä harkitsemattomasti, ennen tutustumista koulun väkeen ja sen toimintatapoihin.
Suositan Raunolle lämpimästi tarttumista puhelimeen, on aika että herra lähtisi päiväksi katsomaan Yhtenäiskoulun elämänmenoa - koulua jossa se yksinäisinkään ipana välitunnilla ei jää jalkoihin ja huomiotta, ja jossa se hiljaisimman lapsen äänettöminkin ahdistus huomataan ja keskustellaan pois.
Nelli Ahvenlahti
Kysyisin noin yleisesti vain:
Onko epäilyttävää, että koulu pitää opetusvirastossa hyväksytyn toimintasuunnitelman
mukaiset tiedotustilaisuudet ekaluokkalaisten ja nivelvaiheissa olevien oppilaiden
vanhemmille? Jos se on epäilyttävää, miksi opetusvirasto sitten hyväksyy nämä ja kaikkien
muidenkin koulujen pitämät vastaavat tiedotustulaisuudet, ohjeistaa niihin ja informoi niistä vanhemmille. Osallistuuko opetusviraston itse näin epäilyttävään toimintaan?
Mitä on kuulemma markkinointi? Sellaisesta en ole kuullutkaan. Kuulemma Jarnila on.
Nämä ovat sellaisia ihan perusasioita, joista
virastopäälliköllä pitäisi ehdottomasti olla
parempaa tietoa ennenkuin lähtee laukomaan mielipiteitään. Muista kommenteista ilmenee
myös joko tietämättömyys alueen kouluoloista tai olemassaolevia tosiasioita vääristelevä
tarkoitushakuisuus.
Kysyn vaan noin yleisesti, kenen pitäisi nyt vetää johtopäätös.
Millä oikeudella opetustoimen johtaja Rauno Jarnila kohdistaa vihansa yhteen Helsingin kouluista ja leimaa sen huonoksi eikä millään muotoa hyväksi kouluksi? Miten em. haukkumisen kokevat nykyiset YNKiläiset, lapset ja nuoret? Nuorista yhä useampi tulee muualta kuin Käpylän alueelta, sillä Yhtenäiskoulun Lukion tarjoamaa kohtaamisen, välittämisen ja laadukkaan opetuksen yhdistelmää ei muualla Helsingissä ole ollut tarjolla. Yhtenäiskoulun rehtorilla ja opettajilla oli ja on edelleen kyky ja halu kohdata sekä nuoret että heidän vanhempansa - sen lisäksi että he osaavat myös opettaa!
kovin on kummallisia väitteitä.
Olen samaa mieltä monen arkumentteja tässä jättäneiden kanssa..
ja moni kyllä tietää oikean laidan asiaan..siis koulu on monille hyvä ja haluttu paikka…
Nyt vain selvittämään joku ,miksi tällainen ajojahti taas käynnissä?
Kustannuspuoli on jo selvitetty ja sekä lapset että vanhemmat ovat tyytyväisiä ja kouluun on kokoajan tulokkaita myös oman alueensa puolelta,Myös esim: Metsälän ja pakilan alueilta..jotka molemmat ovat ylemmän tuloluokan asuinalueita…
eli toivoisin lisää perusteluita,jotka voidaan heti kumota!!!!!
Yhtenäiskoulu on minulle kuin toinen perhe. On suuri plussa, että koulussamme on niin peruskoulu kuin lukiokin. Kaikki pitävät toisistaan huolta, eikä kenenkään tarvitse tuntea oloaan yksinäiseksi tai ulkopuoliseksi. Pätevät opettajamme osaavat opettaa! Lisäksi heidän puoleensa on helppo kääntyä asiassa kuin asiassa, mikä on huomattavasti hankalampaa isommissa lukioissa. Hyvä kun opettajat niissä tietävät oppilaat nimiltä. YNK:ssa olemme enemmän kuin nimi ja numero paperilla.
Kertooko ylioppilaskirjoitusten tulokset lukiomme tasosta? Eikö enää ole tärkeää, että koulussa viihtyy? Minä viihdyn
lukiossamme ja olen onnellinen, että sinne päädyin. En osaa kuvitella, millaista opiskelu olisi isossa lukiossa, jossa joka kurssilla on uusia, tuntemattomia ihmisiä. Lisäksi Yhtenäiskoulu on ylivoimaisesti paras koulu, jossa olen opiskellut, sillä jo koulun yhteishenki on loistelias.
Pieni Yhtenäiskoulu on yhtä arvokas kuin mikä tahansa koulu! Yhtenäiskoulu on säästettävä!
Eksyin YNK:n lukioon noin vahingossa muutama vuosi takaperin. En siis ollut kuullut koulusta mitään aikaisemmin vaan hain sinne keskiarvon takia. Koulussa en aluksi tuntenut ketään, mutta kauaa ei pienessä koulussa tarvitse yksin oleskella.
Aluksi lukio tuntui pelottavalta ja ajattelin etten ikinä selviäisi siitä juuri taustani ja lukihäiriöni takia. Opettajat kuitenkin olivat kannustavia ja niin siinä kävi että lakki tuli VAIKKAKIN ei hyvin paperein. Mutta miksi miettiä kirjotuksia, kun yhtenäiskoulussa oppii niin paljon kaikkea mitä uskoakseni ei missään muussa koulussa ole mahdollista tarjota.
Tehdasmaisuus on mennyt liiallisuuksiin tässä yhteiskunnassa. Oppilaita on yhdessä koulussa aivan liikaa. Varsinkin lukioissa. Kaikissa kouluissa ei edes tunneta kaikkia, jotka ovat omassa ryhmässä, mutta YNK:ssa tuntee kaikki jotka ovat lukiossa ja jopa osan pienemmistä. Haluammeko siis että yhteiskunnastamme tulee hyvin sivystynyt keskiarvoltaan vai haluammeko kannustaa myös eksyneitä lampaita opinahjon tielle? Miksi tilastot aina merkkaavat niin paljon kun mietitään mikä kouluista on hyvä ja mikä huono?
”–Kun koulu on pieni eikä siellä ole rinnakkaisluokkia, opettajilla on enemmän aikaa keskittyä oppilaisiin.” onko tämä huono asia? Mielestäni pitäisi tarjota vaihtoehto noille isoille ja pelottaville lukioille joissa olet itse vastuussa itsestäsi, vaikka nuorena sitä kaipaa viellä edes sitä pientä tukea mitä YNK tarjoaa.
Jos Yhtenäiskoulun toiminta vaikuttaa jotenkin ”hämärältä” niin käykää itse katsomassa! Minä en ainakaan olisi selvinnyt ellen olisi eksynyt tähän kouluun jota alusta saakka kuvailin sanoilla ”taivas” ja ”viihtyisä”.
Yhdyn 150% näihin muutamaan muuhun entiseen ja/tai nykyiseen ynkkiläiseen. Olin yhdellä Helsingin pienimmistä ala-asteista, yläasteelle jouduin jättimäiseen laitokseen ja lukioon pääsin ynkkiin. Näistä kolmesta opinahjosta vain kahdesta on hyviä muistoja, uskaltaako joku arvata mistä kahdesta? Täytyy myöntää, en itsekkään kirjoittanut kovin hyvin, mutta siitä saan syyttää täysin itseäni.
Yhtenäiskoulu on todellakin toinen koti, ja henkilökunta toinen perhe. Opettajien kanssa istuskellaan oleskelutiloissa ja jutellaan yhdessä muistakin asioista kun poissaoloista, huonoista arvosanoista ja rästiin
jääneistä tehtävistä. Opettajat haluavat istua käytävällä viereemme ja kysyä että miten menee, sujuuko ylppäreihin lukeminen, miten on lukuloma muuten sujunut, kai on osattu rentoutuakin.. Kuinka moni muu voi sanoa opettajiensa tekevän tällaista?
Opettajia nähtiin myös vapaa-aikana, ja silloinkin he ottavat meidät ja kysymyksemme hymyillen vastaan vaikka keskeyttäisimme kauppareissun..
Opettajan tulee olla koko sielustaan mukana, ja ynkissä jokainen on.
Miten opetustoimen johtaja voi tuolla tavoin haukkua yhden alaisuudessaan olevan koulun? Jos hän on sitä mieltä, että koulu on aina ollut huono, mutta jotenkin viekkaasti hankkinut rakennuksensa vuosi vuodelta täyteen ja vanhemmatkin mukaan itseään puolustamaan, miksei hän ole ollut yhtyedessä kouluun ja pyrkinyt parantamaan havaitsemiaan ongelmia?
Jarnila ei selvästi ole koskaan vaivautunut ottamaan selvää, millaista Yhtenäiskoulussa opiskelu oppilaiden mielestä on. Kouluja lakkauttaessa ei pitäisi kiinnittää huomiota vain tilastoihin, kuten Jarnila on selvästi tehnyt. Olen itse käynyt YNKissä luokat 1-9 ja sen jälkeen lukion Helsingin suurimmassa lukiossa. Voin kokemukseni perusteella sanoa, että Yhtenäiskoulu on erittäin ainutlaatuinen, yhteisöllinen koulu. Jo itse YNKkisäiten kapinointi koulun lakkauttamista vastaan kertoo, kuinka tiivis yhteisö koulu oppilaineen ja henkilökuntineen on. YNK on mielestäni hyvä paikka kasvaa ja oppia. Suurissa
kouluissa opiskelu on erilasta, kurssivalikoima on suurempi ja uusia tuttavuuksia enemmän, mutta pienellä koululla on puolensa. Yhtenäiskoulun parhaita puolia on juuri se, kuinka oppilaat ja koulun henkilökunta pitävät toistensa puolia. Yhtenäiskoulu on todellakin kuin yhtä perhettä, jossa ihan huomaamattaan kasvaa ja kehittyy. Suosittelen Jarnilaa vierailemaan koulussa ja tapaamaan oppilaita ennen jyrkkien ja tilastoihin pohjautuvien mielipiteiden laukomista.
Olen yhtä ymmälläni herra Jarnilan kommenteista kuin kaikki muutkin asiasta mielipiteensä ilmaisseet.
Olemme tuore Ynkkiläinen perhe. Tyttäremme aloittivat koulun syksyllä. Rehtori, joka otti lapsemme vastaan ja joka suureksi huoleksemme jäi eläkkeelle pian sen jälkeen, oli viisain ja suurisydämisin kyseistä virkaa hoitava ihminen, jonka olen koskaan tavannut. Samoin YNKin opettajat ovat tehneet suuren vaikutuksen. He kaikki tekevät työtä lasten syrjäytymistä vastaan - lapsi ja nuori hyväksytään yksilönä, heitä tuetaan opiskelussa ja kasvussa ja kotien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, mikäli
siihen on tarvetta. Opetus on huippuluokkaa ja lukioon pääsee nykyään 8,5 keskiarvolla.
Tämäkö Jarnilan mielestä on huonon koulun mitta, kun omistaan välitetään ja asioille omistaudutaan? YNKiin on ollut jopa hyvin vaikea päästä - ei sitä minulle mitenkään markkinoitu. Itse löysin tämän helmen etsittyäni tarpeeksi kauan.
Jarnilan kommentit ovat niin älyttömiä, että ne kertovat varmasti enemmän herra Jarnilasta itsestään kuin YNKistä.
Ystävällisesti,
Kati Kareinen
Jarnilan kommentit kuulostavat hurjilta opetustoimen johtajan suusta. Nuorten ihmisten kasvussa on olemassa muitakin arvoja kuin ylioppilaskirjoitukset. Pisa-tutkimuksien tulokset ovat Suomessa hyviä, mutta kärkipäässä olemme myös kouluampumistilastoissa sekä nuorten mielenterveysongelmissa.
Kurssimuotoisessa lukiossa oppilas hukkuu massaan. Satapäisessä joukossa oppilas ei tule nähdyksi. Yhteisöllisyys on voimavara oppilaalle, vanhemmille ja opettajalle. Ajattelevan ihmisen kasvu on arvo sinänsä, nuorilla pitää olla kypsymisaikaa ja aitoja aikuisia ihmiskontakteja. Tukea tarvitsee oppimisvaikeuksinen,
”tavallinen” oppija sekä lahjakas.
Katson tätä asiaa monelta eri näkökannalta ja leivon mielelläni piparkakkutalon kera nuorison koulun myyjäisiin. Tiedän ainakin, kenen kanssa lapseni liikkuu.
Keskiarvon alapuolella lukiosta suoriutuvia oppilaita on ja tulee aina olemaan. Heistä ei päästä eroon kuin teloituskomppanian avulla. Jossainhan heidänkin täytyy saada opiskella. Jos ei muualla, niin vaikka sitten eliittikouluksi haukutussa Yhtenäiskoulussa - jota muuten usein virheellisesti luullaan yksityiskouluksi. Yhtenäiskoulu on Helsingin oma ja ainoa 12-vuotinen koulu. Niinpä opetustoimen johtaja Rauno Jarnila haukkui julkisesti haastattelussaan mm. omat alaisensa eli Yhtenäiskoulun opettajakunnan.
Suomessa on viime vuosina hanakasti julkaistu lukioiden ”paremmuuslistoja”, jotka eivät
tietenkään ole eduksi pienelle lukiolle. Yo-tulosten syynääminen ei kerro koko totuutta oppilaiden ihmisarvosta ja elinkelpoisuudesta. Teknilliseen korkeakouluun kuulemma tulee poika jos toinenkin, jonka koulumenestys ei ole ollut ihmeellinen, mutta siitä huolimatta hänestä tulee johtaja tai innovaattori.
Yhtenäiskoulu on järjestänyt tutustumistilaisuudet uusille vanhemmille tismalleen niinä päivinä, joina opetusvirasto on tällaiset määrännyt järjestettäviksi. Tässä ei ole mitään salakähmäistä. Jarnila haukkui haastattelussaan viraston itsensä antamia ohjeita: virasto on nimenomaan esittänyt, että koulujen ja kotien välisen yhteistyön tulisi olla toimivaa.
Yhtenäiskoulussa ei ole väljyyttä. Lukioon eivät viime haussa mahtuneet kaikki halukkaat pyrkijät. ”Jos lukio poistetaan, se on yksisarjaisena väljä”, sanoo Jarnila. Kuitenkin palveluverkkoehdotuksessa esitetään yhtenä vaihtoehtona, että Yhtenäiskoulusta tehtäisiin kaksisarjainen peruskoulu (jollainen ei kouluun fyysisesti mahtuisi). Sellaista vaihtoehtoa, että lukio poistetaan ja yksisarjainen peruskoulu jää Yhtenäiskoulun 12-vuotiseksi suunniteltuun koulurakennukseen, ei palveluverkkoehdotuksessa ole.
Maailmassa on sotaa, maailmassa on paljon kylmyyttä ja sydämmettömyyttä. Koko elämämme tuntuu nykyään pyörivän rahan ympärillä. Pitääkö siis lisätä vielä pökköä pesään ja saada monia satoja helsinkiläisiä lapsia ja nuoria surullisiksi? Onko se sen arvoista? Yhtenäiskoulun hyvä maine ei ole mikään mainoskikka, kukaan ei voi sanoa niin ellei ole itse käynyt. Yhtenäiskoulussa oppii ihmisyyttä, koska meitä on niin vähän opimme tuntemaan joka ikisen luokkakaverimme, luomme koko elämämme kestäviä ihmissuhteita. Opettajat osaavat käsitellä meitä oikealla tavalla, sillä he tietävät meidän heikkoutemme ja vahvuutemme, he tietävät minkälaisia me olemme. He saavat meidät tuntemaan itsemme arvokkaiksi. Ei unohdeta ihmisyyttä. Tässä seison, ja tästä en liikahdakkaan.
Tässä Yhtenäiskoulun tunnelmia kuvailee Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen esimies Saska Saarikoski, alkaen kohdasta 62.
http://www.slideshare.net/rannajo/petrahanke-presentati on-723558
Rauno Jarnilan kommentit ovat tasoltaan sellaisia että en meinaa uskoa niitä korkeassa asemassa olevan virkamiehen suusta päässeiksi. Ottaen huomioon juuri Jarnilan aseman, mielestäni kyseessä on julkinen hyökkäys ja mustamaalaaminen Yhtenäiskoulussa työtään tekeviä Helsingin Kaupungin palveluksessa olevia ihmisiä ja heidän työpanostaan kohtaan.Toivon että ne joihin kommentit kohdistuvat, tekevät tapauksesta selvityspyynnön.
Oma lapseni käy Yhtenäiskoulua ja perheemme on kouluun erittäin tyytyväinen. Tyytyväisyys kouluun johtuu siitä, että lapsellamme on siellä selvästikin hyvä olla. Lapsen ja
nuoren hyvinvointi painaa vaakakupissa eniten. Koulun ”heikkoa” menestystä ylioppilaskirjoituksissa en pidä mitenkään olennaisena tai tärkeänä asiana lapsemme hyvinvoinnin kannalta. Tavoitteenamme on kasvattaa perheemme lapsista onnellisia, tasapainoisia ja ajattelevia aikuisia. Mielestäni Yhtenäiskoulu tarjoaa tälle pyrkimyksellemme erittäin hyvät lähtökohdat. Minulle on myös uutta sellainen toimintatapa jossa kaupunki lakkauttaisi koulut jotka eivät arvosanoiltaan yllä hyville sijoille. Visio kaupungista jonka koulut kilpailevat jatkuvasti olemassaolonsa oikeutuksesta piiskaamalla oppilaitaan menestymään paremmin kuin muut koulut, on kammottava.Uskon että tällainen järjestelmä jos mikä tulisi kaupungille kalliiksi kasvavina lasten ja nuorten mielenterveysmenoina.
On häpeällistä, että vain muutama vuosi sitten koulumme päätettiin säästää ja nyt sitä ollaan taas lakkauttamassa. Peräänkuulutan opiskelu- ja työrauhaa Ynkiläisille ilman muutaman vuoden välein toistuvaa lakkautusuhan alla elämistä.
Väärien tietojen levittämisestä huolimatta on hyvä, että opetustoimen johtaja Rauno Jarnila avoimesti paljastaa Yhtenäiskoulua kohtaan tunteman vastenmielisyytensä ja ilmeisen asiantuntemattomuutensa. Tästä lähin osaamme antaa hänen lausunnoilleen niiden ansaitseman arvon.
Suurempi huoleni on, jos palveluverkkotarkastelun lakkautusehdotukset yleisemminkin perustuvat näin heikkoon asiantuntemukseen. Säästöjen nimissä ehdotetut koulujen, kirjastojen ja terveyskeskusten lakkautukset vaikuttavat kymmenientuhansien kaupunkilaisten elämään, mutta niiden tavoitteeksi asetetut säästöt eivät Helsingin
kaupungin kokonaisbudjetissa ole mitenkään erityisen suuret. Ko. tarkastelu perustuu arvoihin, joissa lasten, perheiden ja vanhempien kasvu- ja elinympäristöllä ei tunnu olevan mitään merkitystä! Helsingin kaupunginosissa koulut laitetaan lakkautusuhkailuilla kilpailemaan keskenään ja elämään jatkuvassa epävarmuudessa, jossa oppimisen ja opetuksen työrauhasta ei ole tietoakaan.
Helsingin arvot ovat hakusessa ja se näkyy surullisesti säästökohteissa! Kaupunginosien kannattaisi yhdistää voimia.
Lindholm haastatteli Jarnilaa hiljattain. Juttu kannattaa lukea. Jarnilan profiili saattaa tarkentua niille jotka eivät vielä tunne tätä opetustoimen johtajaa.
Anna-Kaisa,
Kommenttisi osui olennaiseen. Meillä on todella syytä olla huolissamme.
Virkamiehet pitäisi panna vaihtoon vähintään yhtä usein kuin poliittiset päättäjät.
Miksi ei todellisten asiantuntijoiden, esimerkiksi kasvatustieteilijöiden, ääntä kuunnella koskaan? Heidän näkemyksensähän pitäisi olla päätösten pohjana ennen kaikkia muita näkökohtia!
Virkamies ei tajua tärkeintä: lapsuuden ja nuoruuden merkitystä. Kasvava nuori on hänelle asiakas, ei muuta. Tälle palstalle ilmestyneet entisten yhtenäiskoululaisten ja vanhempien kommentit kertovat siitä, miten paljon merkitsee oikeus
saada kasvaa rauhassa, arvostettuna, hyväksyttynä, vailla paineita. Tämä asia ei läheskään aina näy ylioppilastodistuksessa erinomaisina arvosanoina. Muuten se kyllä näkyy ja tuntuu, koko elämän ajan.
Muutama vuosi sitten perheeni oli tilanteessa, jossa alle kouluikäiseltä lapselta oli lakkautettu terveyskeskus, hammaslääkäriasema, päiväkoti sekä nuorisotalo, jossa olimme yhdessä käyneet harrastamassa vauvaikäisestä lähtien. Henkilökunta edellä mainituissa oli vaihdellut niin, että välillä äidinkin oli vaikea tuntea päiväkodin väkeä edes kasvoilta. Kun vuokraemäntämmekin sitten kuoli, tuli eteen muutto Käpylään josta emme tunteneet ketään.
Kouluhaun alkaessa kävi ilmi, että lähikoulumme aiotaan - kuinkas muuten - lakkauttaa. Päätin kuitenkin hakea lapselleni paikkaa 12-vuotisesta koulusta,
koska jo ajatus siitä että lapsellani olisi edes teoreettinen mahdollisuus kiinnittyä yhteen yhteisöön kahdeksitoista vuodeksi tuntui huikaisevalta mahdollisuudelta kaiken vaihtelun jälkeen.
Päätöstä ei ole tarvinnut katua hetkeäkään. Ensimmäinen asia minkä Yhtenäiskoulusta opin, oli että oppilaiden vanhemmat kokevat koulun niin arvokkaaksi, että haluavat taistella sen säilymisen puolesta. Koulun säilyttämiseksi käyty keskustelu oli älykästä ja perustui tiukasti faktaan, jonka löytämiseksi tehtiin töitä itseään säästämättä. Kun taistelu sitten onnistui, tuntui hyvältä saattaa lapsi ekalle luokalle kouluun, jonka vanhemmista ja opettajista osa oli jo tullut tutuksi.
Sen lisäksi, että olen erinomaisen tyytyväinen siihen työhön, jota lapseni eteen on koulussa tehty, en voi vähätellä Yhtenäiskoulun merkitystä itselleni vanhempana. Koulu tukee vanhemmuutta ja kasvattajuutta hyvin kokonaisvaltaisesti. Koulussa on paljon perinteitä, joiden viettoon kutsutaan myös koululaisten perheitä. Rehtorin puheet koko koulun vanhempainilloissa ovat olleet hyvin puhuttelevia. Ajattelun laiskuutta ei ole Yhtenäiskoulussa katsottu suopeasti ja vanhempiakin on muistutettu sen vaaroista. Vanhemmuuden vastuuseen kehotetaan, mutta tarjotaan myös tukea. Opettajat ovat läheisiä paitsi oppilaille, myös meille vanhemmille. Olemme tervetulleita kouluun, jossa saamme myös tutustua toisiimme, sekä niihinkin lapsiin, joita emme välttämättä tapaa kotonamme. Pienemmät sisarukset tuntevat koulun nurkat jo ennen kouluikää, kouluun on turvallista tulla.
Tämä avoimuus on tuonut mukanaan yhteisöllisyyttä, josta sitten on noussut hienoja yhteistyön muotoja vanhempien ja lasten välille myös koulun ulkopuolella. Yhteisöllisyyttä, jonka perään on jo pitkään toitotettu kaikkialla. Mitään salamyhkäistä juonimista, johon Jarnila viittaa en voi ymmärtää kodin ja koulun väliseen yhteydenpitoon liittyvän.
Aika hurjaa tekstiä ja vieläpä Helsingin kaupungin virkamieheltä… Tämä kertonee kaiken Helsingin kaupungin virkamiehen asenteesta ei vain YNK:iä vaan kaikkia ”pieniä ja epäilyttäviä” kouluja kohtaan. Siirretään vain kaikki oppilaat isoihin mahtaviin laitoksiin, joissa piltit taistelevat toinen toistaan vastaan opettajien heitä kannustaessa aina vain suurempiin matemaattisiin ja kielellisiin saavutuksiin… Vanhalla sielun sivistyksellä eikä kohteliaalla käytöksellä ole mitään merkitystä, sillä numerot puhuvat puolestaan.
Nämä uudet uljaat opinahjot voitaisiin sijoittaa mielellään isojen ostoskeskusten
läheisyyteen… Näin vanhemmat vovat näppärästi käydä ostoksilla samalla kun hakevat lapsiaan pois kouluista ja kouluaikaa voidaan samalla lisätä kattamaan myös viikonloput… Näin saadaan lapsukaisille maisterin taidot kymmenessä vuodessa.Tehokasta ja loistavaa!!! hyvää yötä ja huomenta Suomi!
Nyt masentaa…
Olin kerran kuuntelemassa Jarnilan puhetta yhden toisen koulun vuosijuhlissa. Äijähän on norsu lasikaapissa. Jarnila pitäisi lähettää takaisin Espooseen! Mistä Helsinki saakin näitä (kokoomuslaisia) opetustoimenjohtajia, kun muistaa miten yksikin riiputti lastaan parvekkeen kaiteen yli ja uhkasi tiputtaa jos poliisit tulevat!
Eihän Jarnila eroa. Arvojohtajamme on vaalirahasotkun yhteydessä osoittanut ne ladut joita Suomessa 2009 hiihdetään.
Arvojohtajalla tarkoitan pääministeriä.
Hän jäi kiinni suorasta valehtelusta vaalirahasotkun aikana.
Miksi hän ei eronnut? Mikä tämä tämmöinen maa oikein on, kun pääministeriä ei PAKOTETA eroamaan hänen jäädessään kiinni selvistä valheista?
Seuraus on suora: myöskin Jarnila ja muut pikkuviskaalit voivat valehdella mitä huvittaa (Lindholmin aiempi juttuhan osoitti, että Jarnila valehtelee aivan suoraan). Myöskään Jarnilan ei tarvitse erota.
Tähän homma on luisumassa. Paskiaiset valehtelevat. Paskiaiset jatkavat kuin mitään ei olisi tapahtunut.
J
Valmisteluryhmä tuntuu tosiaankin olevan sitä mieltä, että on parempi pitää yllä isoja oppimistehtaita, jonne lapset kuljetetaan autolla. Siis juuri kuten nimimerkki YNK:n puolesta epäili.
PALVELUVERKKOJEN KEHITTÄMINEN -muistiossa sanotaan mm. näin:
”Aiempaa suurempi osa kaupunkilaisista hakeutuu
julkisiin palveluihin kuten päiväkoteihin, kouluihin ja kirjastoihin autolla.
Paremmat palvelut tarjoavat suuremmat keskittymät vetävät kaupunkilaisia
puoleensa samalla kun työ-, harrastus- ja asiointimatkoja
yhdistellään uudella tavalla. Nykyisen palveluverkon puolustamisessa
käytetään usein
keskeisenä argumenttina lähipalvelun käsitettä, vaikka
merkittävä osa palvelujen käyttäjistä liikkuukin aiempaa pidempiä matkoja.
Tämä on mahdollistunut erityisesti julkisen liikenteen kattavuuden
ja nopeuden kasvaessa, mutta myös autoilun lisääntyessä.”
Lisätään siis autoilua. Pois lähipalvelut, niinkö?
Mikä äiti se semmonen on, joka vaan omia lapsiaan rakastaa? Tämä taisi olla Tasavallan Presidenttimme Tarja Halosen äidin vinkki omalle tyttärelleen.
Molemmat tyttäreni kävivät Yhtenäiskoulua, ja sen arki ja juhla tulivat perheellemme erittäin tutuiksi. Yhtenäiskoulussa vanhemmuus, kodin ja koulun välinen vuorovaikutus, toteutuivat arvokkaalla tavalla. Kasvatusta ei ”ulkoistettu”, vaan asioista puhuttiin puolin ja toisin, niiden oikeilla nimillä. Kaveria ei jätetty. Tuo alussa mainitsemani laajennettu äitiys toteutui: muidenkin lapsista pidettiin huolta.
Näinä design-pääkaupunki-hypetyksen
aikoina juuri Yhtenäiskoulu voisi olla se koulun ideaali, jota esiteltäisiin ylpeinä kaukaa saapuville vieraille, ja sitähän se on ollutkin. Turvallinen, rakkautta mutta myös rajoja tarjoava paikka. Vai eivätkö Rakkaus ja Rajat ole kasvatuksen huippu”designiä”? Minusta ovat.
Koulukiusaus on ollut laajalti esillä ei vähiten Jokelan ja Kauhajoen tragedioiden myötä. Nyt Helsingin kaupungin korkein opetuksesta vastaava viranomainen on nostanut kiusaamisen ihan omille lukemille, voidaankin jo puhua koulunkiusaamisesta. Jarnila toteuttaa ihan normaalia kiusaamisen kaavaa, liekö omilta kouluajoilta opittua..Valitaan se hieman muista poikkeava, tarpeeksi pienikokoinen kaveri jolta ei todennäköisesti itse saa niinsanotusti pataan ja aloitetaan systemaattinen, vuosia kestävä mollaus. Kiusaajan omat tarkoitusperät on jo nähty, Yhtenäiskoulu halutaan poistaa kokonaan kartalta.
Perusteet ovat täysin hatusta vedettyjä ja kumottavissa. Kun kiusattu ryhtyy vastarintaan niin yleensä ilmestyy vielä se peesissä kiusaajaa seuraava jengi joka varmistaa että kiusattu pysyy polvillaan. Toivottasti Jussi Pajunen ja opetuslautakunta eivät kuulu tähän joukkoon.
Helsingin palveluverkkojen kehittämisen tavoitteena on talousarvion tavoitteiden saavuttaminen. Jarnila perustelee ehdotustaan kustannuksiltaan hyvin edullisen ja tilansa erittäin tehokkaasi käyttävän Yhtenäiskoulun lakkauttamisesta näin: ”Jos lukio poistetaan, se on yksisarjaisena peruskouluna väljä”. Kyllä kaikki koulut olisivat väljiä, jos niistä ensin poistettaisiin suuri osa oppilaista. Lukion poistamisen kerrotaan olevan Jarnilan oma suunnitelma, jolla pohjustetaan koko koulun lakkauttaminen, josta saatavat säästöt tosin jäisivät hyvin pieniksi. Jarnila ei pidä siitä, että Yhtenäiskoulu on
auttanut syrjäytymisvaarassa olleita ja koulukiusattuja oppilaita pääsemään ylioppilaiksi vaikka vähän huonommin arvosanoin. On näköjään pahasti unohtuneet kauniit puheet, joita mm. Jokelan tragedian jälkeen kuulimme. Toivon todella, että poliitikot perehtyvät virastojen tekemiin lakkautusehdotuksiin ennen päätöksiään, sillä näyttävät olevan todella hataralla pohjalla.
Kuten kirjoittaja sanoo että lakkauttamisesta saatavat säästöt jäisivät pieniksi, niin mitä järkeä on sulkea yhtenäikoulun tapaisia täysin harmittomia kouluja budjetillissista syistä. Jos valtion pitää säästää niin tutkisi ensin mitkä koulut kuluttavat eniten rahaa ja karsivat sitten niiden budjettia tai sitten sulkevat niitä kouluja, kun siihen niin kova tarve näyttää olevan.
Koko koulujen lakkauttamis idea on järjetön, miksi karsia sieltä missä hyvinvoinnin kulmakivet lepäävät. Linnan juhlatkin järjestetään verorahoilla ja niille kyllä löytisi paljon parempaa käyttöä kuin se, että koko suomi voi katsoa kuinka presidentin linna täyttyy ”hienoista” puvuista ja kuinka tarjolla on todella maukasta ruokaa.
Kuten kirjoittaja sanoo että lakkauttamisesta saatavat säästöt jäisivät pieniksi, niin mitä järkeä on sulkea yhtenäikoulun tapaisia täysin harmittomia kouluja budjetillissista syistä. Jos valtion pitää säästää niin tutkisi ensin mitkä koulut kuluttavat eniten rahaa ja karsivat sitten niiden budjettia tai sitten sulkevat niitä kouluja, kun siihen niin kova tarve näyttää olevan.
Koko koulujen lakkauttamis idea on järjetön, miksi karsia sieltä missä hyvinvoinnin kulmakivet lepäävät. Linnan juhlatkin järjestetään verorahoilla ja niille kyllä löytisi paljon parempaa käyttöä kuin se, että koko suomi voi katsoa kuinka presidentin linna täyttyy ”hienoista” puvuista ja kuinka tarjolla on todella maukasta ruokaa.
Pienet koulut pienille ihmisille. Yliopistot on hyvä olla sitten suuria.
Yhtenäiskoulu on mitä mainioin paikka ja tämä johtaja Rauno Jarnila (kok) kuuluu puolueveli Pajusen kavereihin jotka yrittävät pitää omista eduistaan kiinni.
He yrittävät myydä Yhtenäiskoulua grynderikavereilleen jotka sitten rakentavat lapsiperheille 20 neliön luksusasuntojaan.
Johtaja Jarnilan viran voisi lopettaa työllistämis- ja tehostamissyistä.
Hän ei selvästikään ole perehtynyt siihen miksi tuo koulu on ja pysyy maailmankartalla.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana tämä on 3 kerta kun joku umpiluu poliitikko yrittää
ajaa tätä asiaa isomman johtajan eturintamassa.
Opetushallituksessa on jokin ihmeellinen visio massiivisten koulujen pisaluvuista joita suomalaislapset oksentavat maailmalla.
On ihan selvää lähes jokaiselle että pienet koulut on ne joissa lapset haluavat olla?
Lopettakaa Johtaja Jarnilan virka niin saamme 3 uutta opettajaa palkattua.
YNK on kouluna erinomainen. Olin YNKissä 12 vuotta ja se oli minulle olennainen osa arvomaailmani ja elämänkatsomukseni rakentumisessa. YNKin ilmapiiri on loistava.
Koulun pieni oppilasmäärä luo kotoisen tunnelman. Tunsin yleensä suurimman osan samanikäisistä (+/- 2 vuotta) oppilaista nimeltä. Opettajatkin tuntevat oppilaansa nimeltä, josta oppilaat hyötyvät henkilökohtaisen palautteen myötä. Opettajat voivat kiinnittää huomiota yksilön kehitykseen ja antaa tukea opinnoissa. Välitunneilla esimerkiksi lukion oppilaat oleskelivat tiiviissä tilassa ilman keinotekoisia luokkarajoja. Oli hyvin tavallista,
että lukion oppilailla oli usean ”vuosikerran” laajuinen ystäväpiiri koulun kautta.
Opetuksen taso on hyvä. Jos en oppinut jotain asiaa, oli kyse vain omasta laiskuudestani. Opettajat kannustivat opiskelemaan ja tulevaisuuden hyöty pidettiin koko ajan horisontissa. Opettajat olivat erittäin mukavia, mutta asiallisia. Luokan- tai ryhmänvalvojat hoitivat hommansa hyvin ja pitivät porukan kasassa.
Lukion aikaisista luokkatovereistani melkein jokainen on joko aloittanut tai aloittamassa korkeakouluopinnot. En muista usean oppilaan saaneen erityisen huonoja arvosanoja ylioppilaskirjoituksista. Vapaasti kuvaillen luokkalaiseni ovat keskimääriin valpasta ja fiksua porukkaa. Pysymme tiivissä yhteydessä ja kaikkien opiskelut tuntuvat menevät hyvin ”raiteillaan”. Uskon, että useimmat pääsevät korkeatasoiseen työhön saatuaan jatko-opinnot päätökseen.
YNKin aikasempia lopetusuhkia vastaan on nimen omaan taisteltu siksi, että on jotain minkä vuoksi taistella. Yhtenäiskoulu on uniikki, loistava koulu ja sen lakkauttaminen olisi suuri menetys.
Hesarissa kerrottiin nyt syksyllä tutkimuksista, joissa todettiin, että suomalainen peruskoulu on erittäin tehokas mutta iloton. Tätä suuntausta halutaan nähtävästi jatkaa. Tehokkuutta ja tuloksia, ei oppimisen riemua ja inhimillisyyttä.
Yhtenäiskoulu kun on sellainen iloinen ja lasta kuunteleva koulu.
Ensimmäisenä koulupäivänä abi antaa ekaluokkalaiselle aapisen. Kevätjuhlassa ekaluokkalainen ojentaa ylioppilaalle ruusun, ja käsi kädessä astutaan lavalta. Näissä seremonioissa kiteytyy Yhtenäiskoulun ainutlaatuisuus. Äitinä 70-80-luvulla ja nyt isovanhempana tunnen yhä eläväni Yhtenäiskoulun kannustavassa hengessä mukana. Tässä koulussa opettajilla on sekä aikaa että halua huolehtia erikseen jokaisesta oppilaasta. Isot ja pienet tuntevat toisensa. Se luo turvaa. Hän, jota edellisessä koulussa kiusattiin, viihtyy nyt Yhtenäiskoulussa hyvin.
Suunnattoman arvokkaana näen nimenomaan kodin ja koulun
läheisen kontaktin, avoimuuden. Lasten ja nuorten hyvästä olosta nyt kai pitäisi olla kysymys! Siitä Yhtenäiskoulussa pidetään huolta.
Jarnilan tuuleen huitovat mielipiteet ovat täysin vailla järjellisiä perusteita.
http://areena.yle.fi/video/605227
Ajankohtainen Kakkonen, juttu alkaa noin 16 minuutin kohdalla.
Voisi lakata tuijottamasta Yhtenäiskoulun ”tuloksiin” ja katsoa, minkälaisia kansalaisia tämän oppilaistaan välittävän koulun oppilaista tulee. Entisen YNKiläisen äitinä sanoisin että hyviä, kunnon kansalaisia. Vielä 15 vuotta koulusta erkaantumisen jälkeen luokkatoverti pitävät yhteyttä, vaikka osa asuu muissa maissa. He välittävät yhä toisistaan ja toisista ihmisistä, ovat luovia, ovat opiskelleet itselleen ammatin, ovat töissä ja maksavat veroja. He ovat saaneet koulusta harvinaisen hyvät eväät koko loppuelämää varten. Ja nyt tämä aarre pitäisi lopettaa? Ei ole ensimmäinen kerta, YNK on roikkunut
löysässä hirressä varmaan 20 vuotta. Silti opettajat ja oppilaat jaksavat pitää koulun hyviä ominaisuuksia yllä. Se on kunnioitettavaa, se on kannatettavaa, se on arvokasta tavalla, jota virkamiestenkin soisi miettivän
Ajankohtaisessa Kakkosessa Pajusta grillattiin ansiokkaasti – ihan niin kuin Jarnilaa näissä jutuissa.
Mutta miksi tällä on entistä vähemmän vaikutusta päättäjiin?
Sen kun ottavat lunta tupaan aikansa. Myräkkä menee ohi ja hommat jatkuu entisellään.
Jos lehdistö oli neljäs valtiomahti, nyky-media ei sitä kyllä enää ole. Pikku-puroja on liikaa. Niistä ei tule yhtä suurta virtaa. Tai jos tulee, se lakkaa olemasta hetkessä. Niin kuin varmasti tämäkin hässäkkä.
Mitä muuten Hesari kirjoittaa aiheesta?
J
J, olen samaa mieltä. Meditalot vähentävät väkeä, aiheisiin ei keskitytä kunnolla (= toimittaja ei tee kotiläksyjään ennen haastattelua) eikä vanhoja riitä neuvomaan nuoria. Seurauksena on sattumanvarainen journalismi. Valtiomahdista on kohta turha puhua.
Olisi mukava tietää miten taantuma ja kaupungin rahapula näkyy Jarnilan tyyppisten virkamiesten arkielämässä? Mistä he ovat joutuneet luopumaan? Veikkaampa etteivät yhtään mistään!
Meidän ”tavallisten” veronmaksajien arjessa kaupungin säästökuuri uhkaa näkyä kohta todella karulla tavalla. Oman rakkaan yhtenäiskoulumme lakkautus olisi suuri henkilökohtainen ja yhteisöllinen tragedia kaikille niihille perheille joita asia koskettaa. Ensin julistetaan lakkautusuhka ja sen päälle vielä haukutaan koulu lyttyyn sanomalla että se on ”huono”.
Ihan vaan vertailun vuoksi: kuinkahan suuri inhimillinen
kärsimys syntyisi siitä että kaupunki jättäisi rakentamatta mm. suunnitellun huvijahtialussataman Hernesaaren täyttömaalle, tai jos Jarnilan tyyppisten virkamiesten työpisteet siirrettäisi halvempiin kiinteistöihin kaupunginlaitamille säästösyistä. Uskon että kapungin suunnittelemat 10 miljoonan säästöt olisi mahdollista toteuttaa ilman että kukaan oikeasti kärsii. Kyse on arvovalinnoista.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Lue kaikki kirjoittajan jutut
Hetkinen tilausta käsitellään.
J kirjoitti:
Eli koulu voidaan lakkauttaa, koska sen ylioppilastutkintojen keskitulokset ovat maan mittapuussa huonoja, niinkö Jarnila?
Koulullahan on muitakin mittareita, kuten se, että sen ilmapiiri on hyvä niille, joita on muualla kiusattu.
Yllätys, että Espoon lintukodossa asuva Jarnila ei anna tällaiselle painoa.
Miehen valehtelut ja kiemurtelut ovat törkeitä. Jos hän ei eroa, hänet pitää erottaa.
J