”Helsingin kehittäminen ei ole yhden puolueen käsissä”

Kyse on hallituksen, kuntien ja markkinoiden yhteispelistä, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki.

Anni Sinnemäki
Teksti
Aurora Rämö
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Hajakeskitettyjä puutarhaunelmia, isoihin kaupunkeihin muuton hillitsemistä ja Ikea Pasilaan. Siinä ovat hallitusneuvotteluita johtavan keskustan viimeaikaiset pääkaupunkisuunniteluhankkeet. Asuntopolitiikasta neuvottelemaan nimettiin 18. toukokuuta työryhmä, jossa ei ole yhtään helsinkiläisedustajaa. Pitäisikö olla, kaavoituksesta vastaava Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (vihr)?

”Helsingin seutu on koko Suomen asuntopolitiikan kannalta tärkeä alue, mutta sen kehittäminen ei ole yhden tai kahden puolueen käsissä, vaan se on aina hallituksen, kuntien ja markkinoiden yhteispeliä.”

Mitä työryhmän tulevat linjaukset sitten tarkoittavat Helsingin kannalta?

”Helsingin asuntopolitiikka on tärkeää työpaikkojen synnyn kannalta, koska työt keskittyvät pääkaupunkiin. Olen ollut tästä yhteydessä työryhmän vetäjään Matti Vanhaseen, enkä usko, että työryhmässä ollaan tästä eri mieltä.”

Keskustan viimekesäisessä talousmaantieteellisessä raportissa kuitenkin sanottiin, ettei Helsinkiä tulisi kasvattaa?

”Olen ymmärtänyt, että raportti oli yhden työryhmän mielipide eikä ajatuksia olla siirtämässä ainakaan sellaisinaan hallitusneuvotteluihin.”

Helsingissä on iso pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Miten se ratkaistaan?

”Valtion korkotukipolitiikkaa koskevat päätökset eivät ole varsinaisesti auttaneet, mutta isoin vastuu on Helsingillä. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja rakennetaan paljon, mutta kaupungin vuokra-asuntojen kannalta tämä ja ensi vuosi näyttävät huonoilta. Sitten helpottaa.”

Matti Vanhanen on puhunut yli kymmenen vuotta pienistä puutarhakaupungeista, joissa koulut, kaupat ja työpaikat olisivat muutaman kilometrin päässä kotoa. Tämä edellyttäisi, etteivät työpaikat keskity Helsinkiin. Onko mallista edelleen puhetta?

”Olettaisin. Itse pitäisin tärkeänä, että otettaisiin huomioon yhteistyö, jota on jo tehty Helsingin seudulla. On maankäytönstrategia, jonka mukaan koko seutu kaavoittaisi 80 prosenttia rakennuksista kaikkein saavutettavimmille paikoille, käytännössä raidelinjojen läheisyyteen. Helsingillä on vahvat tavoitteet investoida joukkoliikenteeseen. Tietenkään asuntopolitiikka ei toteudu monoliittina, vaan pitää kaavoittaa kaikenlaisia asuntomuotoja, joille on kysyntää.”

Keskusta vastustaa esimerkiksi Pisararataa, joka on suunniteltu kiertämään Helsingin keskustaa maan alla. Mitä hankkeelle käy?

”Arvelisin, että se lykkääntyy. Ei pidä kuitenkaan ripustautua yhteen hankkeeseen, vaan toivoisin, että Helsingin ja koko Helsingin seudun suunnitelmia katsottaisiin yhdenmukaisin kriteerein. Valtio rahoittaa esimerkiksi Tampereen pikaraiteen, ja Helsingille olisi tärkeää, että rahoitettaisiin myös Itäkeskuksen ja Otaniemen poikittaisliikenteeseen suunniteltu Raide-Jokeri.”