Nokian matkapuhelintehtaan työntekijät poistuvat bussikyydillä Salohallissa järjestetystä tiedotustilaisuudesta keskiviikkona. Nokia kertoi vähentävänsä Salon tehtaalta noin tuhat työntekijää vuoden loppuun mennessä. Kuva Jussi Nukari / Lehtikuva.
Työpaikat suomalaisesta elektroniikkateollisuudesta katoavat kiihtyvällä vauhdilla. Nokia ilmoitti keskiviikkona irtisanovansa Salon matkapuhelintehtaalta noin tuhat työntekijää. Edellisellä viikolla Nokia Siemens Networks ilmoitti 1200 työpaikan supistuksista. Lisäksi kahden edellisen vuoden aikana Nokian puhelintuotannon ja alihankkijaverkoston vaikeudet jättivät lähes kaksi tuhatta henkilöä ilman työpaikkaa Salossa.
Aikaisemmin työntekijöitään ovat irtisanoneet muun muassa elektroniikan sopimusvalmistajat Incap ja Enics, elektrotekniikkatuotteita kehittävä Efore sekä suurimpana Perlos, joka valmisti muovikuoria Nokian puhelimiin. Perlos irtisanoi vuonna 2007 Joensuussa yli 1600 henkilöä ja on sittemmin hävinnyt kokonaan Suomesta. Elcoteq puolestaan kaatui konkurssiin viime vuonna.
Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön raportista, jossa käsiteltiin äkillisen rakennemuutoksen alueita.
Suomalaisen elektroniikkateollisuuden näkymät ovatkin synkät. Nokia-klusterin arvellaan joutuvan vähentämään tämän ja ensi vuoden aikana 5000-6000 työntekijää. Vähennykset koskevat Nokiaa, Nokia Siemens Networksia sekä niiden alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita.
Isku on kova, koska irtisanomiset ajoittuvat hyvin lyhyelle aikavälille. Lisäksi kriisi ravistelee kaikkia toimialan yrityksiä. Laitevalmistuksesta on kaatunut alihankkijoita ja työpaikkoja katoaa ohjelmistosuunnittelusta lähtien.
Esimerkiksi huhtikuussa Nokia ulkoisti Symbian-ohjelmistokehityksensä ja 1200 suomalaista työntekijää monikansalliselle Accenturelle. Nokian alihankkijoista ohjelmistoyhtiöt Digia ja Ixonos joutuivat irtisanomaan satoja työntekijöitään.
Kun Nokia vielä kehitti Symbian-käyttöjärjestelmää, yhtiöllä oli poikkeuksellisen vahva suomalainen ekosysteemi tekemässä puhelimien ja käyttöjärjestelmien peruskehittämistyötä. Nokian projekteissa oli mukana vajaat 2000 alihankkijoiden työntekijää.
Kun yhtiö helmikuussa kertoi hylkäävänsä Symbianin ja vaihtavansa älypuhelimien käyttöjärjestelmäksi Windows Phonen, asetelma purkautui hämmästyttävän nopeasti. Nyt Symbianin alasajo on ollut pakko käynnistää aiottua nopeammin, koska Symbian-puhelimet eivät mene kaupaksi.
Kaikkiaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa väheni viime vuonna noin 10 prosenttia 17 miljardiin euroon. Myös toimialan saamat uudet tilaukset ja tilauskanta jatkoivat nopeaa laskuaan. Euromääräisesti yritykset saivat loka-joulukuussa uusia tilauksia noin 30 prosenttia vähemmän kuin heinä-syyskuussa.
Vuoden 2010 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna pudotusta oli 40 prosenttia.
Henkilöstöä oli vuoden lopussa 53 000. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 2008 alan yrityksissä työntekijöitä oli vielä 61 500.
Elektroniikka- ja sähköteollisuus on yksi teknologiateollisuuden viiden toimialan kokonaisuudesta.
Työmarkkinat Suomen tietotekniikka-alalla vetivät työvoimaa pitkään ja toimivat hyvin. Työ- ja elinkeinoministeriön johtajan Anssi Paasivirran mukaan ongelmaksi on nyt muodostunut se, että aikaisemmin vetureina toimineet yritykset vähentävät työvoimaansa hengästyttävällä vauhdilla. Alan ammattilaisten pitkäaikaiseen työttömyyteen hän ei kuitenkaan usko.
Haasteena on nyt se, saadaanko Suomeen synnytettyä sellaista uutta osaamista, joka toisi maahan uutta kasvua.
”Tilanteella on merkittäviä vaikutuksia koko Suomen taloudelle. Kauppataseen vaje painui viime vuonna poikkeuksellisen suureksi. Tämä johtuu nimenomaan siitä, että teknologiateollisuuden vienti on hiipunut, etenkin tietotekniikkasektorilla”, Paasivirta sanoo.
”Merkkejä siitä, että toimiala lähtisi merkittävästi kasvuun ei ole.”
Kyseessä on Paasivirran mukaan hälyttävä signaali. Miten Suomessa saataisiin aikaan uutta kasvua liikkeelle rakennemuutoksen kanssa kamppailevalle toimialalle? Elektroniikkateollisuus on erityisen herkkä toimiala kansainväliselle kilpailulle ja talouden suhdannevaihteluille.
Teknologiateollisuuden tilauskannan arvo oli viime vuoden lopussa 40 prosenttia alemmalla tasolla kuin ennen talouskriisiä 2008.
”Nokian varaan rakentunut perusta tarjoaa kuitenkin joitain mahdollisuuksia. Markkinoilla on nyt vapaana paljon osaajia. Kyseessä on kuitenkin vaikea mittaluokkaongelma. Lähes kuusi tuhatta työntekijää on vaarassa menettää työpaikkansa, mutta liikkeelle on saatu vain noin sata aloittavaa yritystä. Ongelma on se, että kuluu vielä paljon aikaa ennen kuin nämä yritykset ovat kansantalouden kannalta kasvua tuottavia”, Paasivirta sanoo.
Hänen mukaansa virkamiestasolla on pohdittu kriittisesti myös sitä, onko Suomen osaamistaso teknologia-aloilla varmasti maailman kärjessä. Mobiilipuolella Suomi on kärkimaita, mutta tulevaisuus ei ole varma.
”Nyt on tärkeää panostaa nopeasti tietotekniikka-toimialan uuteen kasvuun”, Paasivirta painottaa.
Nokia , Salo , matkapuhelintehdas , elektroniikkateollisuus , Anssi Paasivirta , Symbian , Windows , Incap , Enics , Efore , Perlos , Nokia Siemens Network , Digia , Ixonos , Accenture , työ- ja elinkeinoministeriö
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Helppo irvailla, mutta kuten artikkelista käy ilmi, niin Suomalainen yhteiskunta on nyt kovan paikan edessä.
Millä rahoitetaan hyvinvointivaltio ?
Itse arvelen elintason yleisesti laskevan tulevien vuosien aikana, joskaan se ei tule varsinaisesti romahtamaan.
Sääli etenkin nuoria ja nuorehkoja perheitä.
Toisaalta suuri osa kulutuksesta on turhaa. Ei ole pakko autoilla viikonloppuisin järvi-Suomeen, matkustaa vuosittain ulkomailla tai tehdä impulssiostoksia kauppakeskuksissa.
Ihmissuhteet ovat A ja O etenkin vaikeina aikoina, mitä jos soitettaisiin tänään sukulaiselle tai vanhalle kaverille
?
Itse muissa pohjoismaissa asuneena ja asuvana saan käsityksen että Suomessa ei ymmärretä että nyt on tosi kysymyksessä.
Onko edessä Saksalainen ”minijobs” kehitys, joilloin monet takevät tøitä 400 euron kuukausipalkalla ?
Tällaiset isot asiat ei tule yllättäen eikä pyytämättä. Kyllä ne on olleet näkyvissä jo 10 vuotta ja selvästi näkyvissä 5 vuotta. Silloin vain suomalainen suhtautuminen oli denialistinen. Oltiin niin ”johtavia”.
Telekommunikaatioklusterin haaksirikko peilaa myös laajemmin suomalaisen johtamisen, työnteon ja yhteiskunnan ongelmia. Hirveä byrokratia ja kukaan ei vastaa mistään (nämä kaksi asiaa Elop mainitsi Nokian ongelmiksi mutta nehän on koko Suomen ongelmia), on pystytetty jonkinlaiset potemkinin kulissit hokemalla hyvinvointia, ”johtavaa” asemaa ja kilpailukykyä. Presidenttiä myöten. Jos Suomi
olisi mitään näistä ei kai tähän olisi ajauduttu. Viimeisen 20 vuoden aikana julkisen sektorin roolia on vahvistettu, mutta tapahtuneet tosiasiat osoittavat, että laitosten osaaminen ei ole globaalilla tasolla. Ne ovat kuitenkin imeneet talenttia jota olisi tarvittu yksityisellä sektorilla. Samaan aikaan nykyhallitus halveksii ja syrjii yrittäjyyttä joka on ainoa mahdollisuus ulos nykytilanteesta.
Nyt on myöhäistä tehdä mitään tämän klusterin pelastamiseksi.
Hyvinvointivaltiosta höpöttäminen tulisi lopettaa,kun työ loppuu ja siksi sosiaalietuja on ajettava alas hyvissä ajoin. Ensi kesänä puutarhaoja pystyyn pihamaille ja parvekkeellakin voi kasvattaa tomatteja. Kohta on hätätila.
Olen samaa mielta Nehmin kanssa. Oma puuhailu on sitä paitsi varsin hauskaa ja kehittää käden taitoja.
Kotitarpeiden järjestämisen ohella voi myøs lukea vaikka matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa tai muuta luonnontieteellistä ainetta pitääkseen itsensä terävänä. Iltakoulut ovat aarreaitta !
Se jolla on käypä koulutus voi kehittää taitojaan.
Jos on mieli matalana, niin hyvä romaani lukuun. Se on aina hyvin käytettyä aikaa ja kehittää henkistä pääomaa.
Sitten vielä treenaamaan, lenkille tai fillariretkelle, niin voi juolahtaa mieleen aivan kelpo ideoita.
Kaikki nämä asiat ovat kaytännønnisesti
katsoen ilmaisia.
Jätetään ne uudet televisiot sinne kauppojen hyllyille ja palataan perusteisiin, niin hyvä tulee.
Vanha maahanmuuttajan periaate omakahtaisesti koettuna: Tee itsesi hyødylliseksi, niin pärjäät.
Ollila ja Kallasvuo ajoivat Nokian alas. Esim. he maksoivat pienestä karttaohjelmafirmasta Navtec’ista yli 5 miljardia US-dollaria käteistä. Nyt kauppahintaa poistetaan ja tulos menee tappiolle ja tuloveron maksut loppuvat.
Elop voi vielä pelastaa Nokian nousuun Mikrosoftin avulla. Mutta tuotantoa se ei tänne enää tuo.
Start-up’it ja vihaiset linnut eivät paljon auta.
Luonnontieteiden lukijat, me luonnotieteitä opiskelleet, olemme isolta osin työttöminä, koska täällä Suomessa on panostettu lähinnä vain tuohon kännykkä-it-alaan. Nyt kun siivet eivät sitten kantaneetkaan, niin hekin ovat samassa tilanteessa kuin me muut 'tavalliset maisterit'.
Masentavinta tässä on se, että IT-huumassa on unohdettu turvata suomalaisen vanhan savupiipputeollisuuden toimintaedellytykset. Yleinen kustannustaso on karannut kilpailijamaita korkeammalle, eritoten energian hinta ja kaikki sen kerrannaisvaikutukset (mm. kuljetuskustannukset) ovat jo sietämättömän korkealla tasolla. Työvoimakustannukset ovat myös karanneet. Nyt, kun esimerkiksi metsä- ja metalliteollisuuden kilpailukyky pitäisi meitä pinnalla, ollaankin tilanteessa jossa nämä perinteiset toimialat voivat huonosti IT-alan tapaan. Tämä kehitys on ihan omaa syytämme. Voi meitä.
Valmistavassa elektroniikka- ja muussa kokoonpanoteollisuudessa kaikkein niiden alojen yhtöiden, myös Nokian, tuotanto siirtyy halvempien kustannustasojen maihin, heti kun niiden massamarkkinat ovat syntyneet. Täällä (Euroopassa, USA:ssa …) ne voivat jatkaa lähinnä palveluiden kehittämisessä ja myynnissä ja käyttää niissä pääasiassa heidän aimmin itse valmistamaansa hardwarea ja osaamistaan. Kts mikä kehitys on tapahtunut ja tuonut ITT:lle, IBM:lle, LME:lle jne. Mutta myös nämä uudet tuotantomaat kehtittyvät samoin: ensin hyviksi valmistajiksi, sitten palveluiden tuottajiksi: Japani, Korea ..
. Sen sijaan uusia elektroniikka-alan tuotteita voi myös Nokia tai uudet startupit tuoda markkinoille ja valmistaa niitä täällä Suomessa (Euroopassa, USA:ssa) ennen niiden massamarkkinoiden avautumista. Sitten kokonaan eri asia on jos nämä samat firmat pystyvät siirtymään, vaikka muutamaksi vuosikymmeniksi, aivan toisille aloille ja kehittymään siellä.
Suomen vientiteollisuus tarvitsisi nyt oman markan, joka kelluisi meille kilpailukykyä. Näin Suomi pärjäsi euroaikaan asti hyvin. Poikkeuksena Koiviston ja Liikasen hölmö kovan rahan politiikka, joka johti umpikujaan.
Euroalueesta irtoamisella vältettäisiin myös HS:n mukaan yli 50 miljardin vastuista, jotka voivat johtaa Suomen kreikkalaiseen tragediaan melko pian.
P.Lahti kirjoitti:
”Ollila ja Kallasvuo ajoivat Nokian alas. Esim. he maksoivat pienestä karttaohjelmafirmasta Navtec’ista yli 5 miljardia US-dollaria käteistä.”
Muuten kiva, mutta tuo karttaohjelmafirma on yksi syy, miksi Nokia sai paremman yhteistyösopimuksen Microsoftin kanssa. Microsoft kun siirtyy käyttämään Nokian karttoja ja maksaa niistä tietty. Toisekseen kunnollinen navigaattori laitteen mukana on ollut yksi harvoista syistä edes ostaa puljun kännykkä. Karttafirma on varmasti maksanut itsensä takaisin jo aikaa sitten. Tosin pällit meinaavat luopua tuostakin yksinoikeudesta ja alkaa
liisata karttaohjelmaansa muille.
Nokian ongelma on, että siellä vahingossa osuttiin oikeaan markkinarakoon oikaan aikaan ja noustiin maailman ykköseksi, mutta pavunlaskijat ja johtoportaan yleinen pälliys estivät menestyksen pitkäaikaisen hyödyntämisen. Nokialla on paljon innovaatioita, mutta jo ne eivät mahdu jonkun Exceliin, niin ne dumpataan tai myydään pois. Siellä ei edelleenkään tunnuta tajuavan, että muista poikkeaminen on avain menestykseen. Muuten jäädään kisaamaan bulkkivalmistajien kanssa minimikatteella. Tähän suuntaan siellä kuitenkin ollaan kovaa vauhtia menossa. Microsoft-yhteistyö ei tuo tähän muutosta, vaan päinvastoin kiihdyttää syöksyä, vaikka WindowsPhonesta tulisikin menestys. Nokialle jää kehitysmaaluurit ja älyluurien halpavalmistuttaminen mitättömällä katteella. Edes lähelle Apple-katteita WP-puhelimista ei tule saamaan ikinä.
MK.lle: Navtekin mitätön vaikutus Nokian tulokseen viime vuosina näkyy esim. sen painetuista Vuosikertomuksista. Nyt kauppahintaa poistetaan miljardin vuosivauhtia ilmeisesti tilintarkastajien vaatimuksesta.
Jos firma menee huonosti ja häviää kilpailussa on syy aina johdossa.
Aika hyvin juuri demosit tuota pavunlaskentaa, joka on Nokian ongelma. Jos vaikutusta ei näe suoraan excelistä, niin niitä ei ole.
Kun puhutaan tulevasta työvoimapulasta ja nyt loppuvista töistä niin tulee mielen kuntaliitoskeskustelu, jossa on ainakin osin vedottu tulevaan työvoimapulaan, joka estää kuntia huolehtimasta kaikista velvoitteistaan. Koulutushan voisi olla jokin ratkaisu työttömyyteen. Ja eläkeikien pidentäminen niin, että yläikärajaa korotetaan niin, että työssä saavat käydä pidempään ne, jotka sitä tahtovat. Saattaa olla, että kuntaliitostouhut voidaan vielä lopettaa, kun työmarkkinoilta vapautuva kapsiteetti tulee mukaan huomioitavaksi.
Avoin vapaa sektori tuo rahat yhteiskuntaan uusjakoon. Palkan tulisi olla puolta parempi kuin julkisella. Tasa-arvon nimissä hevonen halutaan saada näännyksiin vaikka terveen järjen mukaan sitä pitäisi ruokkia isommilla annoksilla. Demariduunarit ovat tämän tajunneet ja keljuuksissaan äänestävät persuja tai kokoomusta.
Ei se riitä että osataan erinomaisesti bittejä käännellä. Pitää tietää myös mitä bittejä tarvitsee kääntää ja myös miksi. Siinä Nokiakin karille meni.
Suomessa on uskottu että puhdas insinööriosaaminen riittää kilpailukykyisten tuotteiden tekemiseen ja sitä kautta myös kannattavaan yritystoimintaan. Ostajien odotukset sisältävät kuitenkin toisenlaista toiminnallisuutta. Siihen ei pääse sisälle edes markkinatutkimuksia tekemällä. Asiakas kun kertaa vain vanhoja, jo markkinoituja tarpeita eikä näe epälineaarisia muutoksia.
Murroksen mahdollisuus on löydettävä intuition ja spekulaation kautta.
Paljon pieniä korkean riskin projekteja, jotka kuitenkin on otettava vakavasti.
Maailmanmestariksi ei tulla ilman harjoituskierroksia. Nekin on silti vedettävä tosissaan.
Jokaisella hankkeella on kaksi tulosta: On rahoitustulos ja on oppimistulos. Jälkimmäistä ei kannata heittää hukkaan.
Markkako pelastaisi? Devalvaatioiden myötä tehtäisiin tulonsiirto kansalaisilta ja pienyrittäjiltä vientiteollisuudelle. Vähän sama efekti kuin se pakkasella housuihinsa virtsaaminen. Ja maksettaisiin lainoista toistakymmentä prosenttia korkoja. Muistanpa yhden asuntolainani osuuden, josta maksoin markka-ajan lopussa noin 18 % korkoa. Onneksi älysin maksaa tuon pois hyvin nopeasti. Kyllä populistienkin joskus kannattaisi vähän ajatella nokkaansa pidemmälle.
Suomeen myös investoidaan, viimeisimpänä UPM:n päätös biodiesel-tehtaan rakentamisesta. Uusia paperitehtaita ei todennäköisesti tule kuitenkaan.
Nostetaan valtion ja kuntien terveydenhuollon osuutta budjeteista nykyisen valtion n. 22%:sta ja kuntien 50-80%:sta ylöspäin ja koulutetaan töitä vaille jääneistä lähihoitajia. Olen nimittäin kuullut että vanhuksilla ei ole enää vaippoja joten lisäresurssointi on tarpeen! Eikä meidän nyt tarvitse ollenkaan miettiä rahoitusta koska tämä on niin tärkeä asia ja pyhä lehmä!
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Hetkinen tilausta käsitellään.
Totteri kirjoitti:
Työvoimapulahan Suomeen on tulossa, joten ei hätää. Kohta on sellainen vaje tekijöistä, että kaikille riittää!