Biohiili on maatalouden uusi toivo - pellot hiilinieluiksi

biohiili
Teksti
Elina Venesmäki
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Biohiili on yksinkertainen keksintö, jossa ei huonoja puolia tunnu olevankaan.

Biohiiltä valmistetaan kuumentamalla eloperäistä materiaalia 450 asteessa hapettomassa tilassa – ihan samaan tapaan kuin grillihiiltä. Hiilen lisääminen parantaa maaperän kykyä sitoa vettä, ravinteita ja hajua. Samalla se varastoi hiiltä maaperään.

Kun hiiltä eli eloperäistä ainesta katoaa pelloilta, viljelymaat köyhtyvät ja ilmakehässä hiili pahentaa ilmastonmuutosta. Pelloilta karkaa ympäristöön hiilen lisäksi muitakin ravinteita, etenkin typpeä, ja voimakas maan muokkaaminen lisää katoa.

Onko nyt keksitty hiilinielu, joka pelastaa maailman?

Ainakin Yhdysvalloissa moni uskoo niin.

“Näpertelyä tämä ei missään tapauksessa enää ole”, sanoo Maatalouden tutkimuskeskuksen MTT:n erikoistutkija Kari Tiilikkala.

Yhdysvalloissa ja myös Euroopassa biohiiltä tutkitaan paljon ja käytetäänkin jo esimerkiksi kovasti vettä janoavilla golfkentillä.

“Yhdysvalloissa puhutaan jo, että biohiilen maahan sitominen voisi tuoda oikeuksia päästökaupassa, ja tällainen potentiaali voi jo tuoda kehitystyöhön paljon rahaa.”

Euroopan unioni on määrittelemässä ensi vuonna raja-arvoja sille, miten paljon esimerkiksi raskasmetalleja biohiilessä saa olla. Kasvipohjainen biohiili on jo hyväksytty, mutta eläin- ja jäteperäisen hiilen hyväksyminen on hankalampaa, etenkin kun kyse on ruoan viljelystä.

“Lantapohjaisen biohiilen lisäämisessä etuna olisi, että samalla saataisiin harvinaistuva fosfori kiertoon.”

Suomessa valmistetaan jo biohiiltä

Suomessa biohiili valtaa ensimmäisenä puutarhat ja muun arvomaan. Varhaisia käyttökohteita ovat myös vaikeat maastot, joissa pitää parantaa ravinteiden tai veden sitomiskykyä. Peltoon lisätään biohiiltä noin kilo neliölle, eli pienistä määristä ei ole kyse. Materiaali ei ole ihan halpaa, ja sitä tuskin riittää hetkeen tavallisille heinäpelloille.

Syytä kyllä olisi. Suomalaiselta kivennäismaahehtaarilta katoaa ilmaan noin 220 kiloa hiiltä joka vuosi, eloperäisiltä turvemailta vielä enemmän: tuhansia tonneja.

Biohiilen avulla monet pellot voitaisiin muuttaa hiilinieluiksi, sanovat tutkijat.

“Ainakin puutarhaviljelystä voitaisiin saada hiilineutraalia, ja se olisi jo markkinoinnillisestikin hyvä asia.”

Biohiiltä valmistetaan Suomessa jo. Isorakeista puuhiiltä myydään grillihiilenä, ja yli jäävää pölyä voi Tiilikkalan mukaan käyttää sellaisenaan maanparannukseen.

Samalla pyrolyysi-menetelmällä valmistetaan myös biopolttoaineita.

Tiilikkalan mukaan ei vielä tiedetä, sitooko biohiilen lisääminen hiilen maaperään 300 vai 3000 vuodeksi, mutta meidän näkökulmastamme jo 300 vuotta on paljon.

“Lähemmäksi tuhansista vuosista todennäköisesti puhutaan.”

Idea Etelä-Amerikan intiaaneilta

Ajatus maan parantamisesta biohiilen avulla tulee Etelä-Amerikan intiaaneilta, joiden tuhansia vuosia sitten parantelema terra preta -maa on edelleen hedelmällistä. He paransivat maata sekoittamalla siihen hienojakoisen puuhiilen ja kompostin seosta.

Suomessa biohiili maanparannusaineena on jo päässyt tuotantoon. Biolanin vihreä multa sisältää puuhiiltä.

Mutta Tiilikkala huomauttaa, että ilmastonmuutoksen torjunnassa biohiili on vain yksi keino muiden joukossa. Valtaosa Suomen maatalouden hiilipäästöistä johtuu eloperäisten maiden viljelystä, ja tärkeintä olisi saada turvemaat pois viljelykäytöstä.

Maatalouden tutkimuskeskus MTT on tutkinut Suomen peltoja 35 vuoden ajan, ja näytteitä on otettu 600 pellolta. Tutkimus on ainutlaatuisen laaja.

Tutkimuksen johtaja, professori Kristiina Regina kertoo, että Suomen pelloista turvemaita on 12-14 prosenttia. Vielä 2000-luvun kahdeksana ensimmäisenä vuotena soita raivattiin pelloiksi Pohjanmaalla, kun karjatilat laajensivat, eikä muuta maata ollut.

“Sittemmin turvepeltojen raivaaminen on onneksi hiipunut.”

Ruokohelpi olisi hyvä laji

Suomessa suorakylvö, jossa uusi siemen kylvetään kyntämättä vanhan sängen päälle on jo laajasti käytössä, ja Reginan mukaan suorakylvö auttaa ravinteiden ja veden pitämisessä maassa jo paljon.

Hänestä talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen olisi Suomessa tärkeää, koska kasvukausi on lyhyt. “Monivuotisten energiakasvien tuotanto ja niihin perustuvan bioenergian tukeminen olisi mielestäni hyvä ratkaisu.”

Esimerkiksi ruokohelpi olisi hyvä laji. Maata ei tarvitse kyntää kuin ehkä kerran 20 vuodessa. Tällä keinolla päästöt vähenisivät enemmän ja helpommin kuin hiilen lisäämisellä kivennäismaihin.