Arvio: Laukaisu

Tiina Raevaaran pienoisromaani käsittelee perhesurmia.

kirjat
Teksti
Karo Hämäläinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Laukaisu on komeasti aihevetoinen kirja. Pienois- romaanissaan Tiina Raevaara käsittelee perhesurmia, jotka nousevat tapahtuessaan uutisiin ja jättävät jälkeensä kasan hapuilevia yrityksiä ymmärtää sekä paljon kysymyksiä ja entä jos -pohdintoja.

Keskitetyn tehokkaassa yhdenpäivänromaanissa kertoja seuraa elämäänsä tyytymätöntä Pauliinaa, jonka aamu alkaa laukauksella: masennuksen vuoksi pitkällä sairauslomalla oleva mies kertoo aikoneensa ampua itsensä. Pauliina havahtuu huomaamaan ympärillään olevan epäsiisteyden. Hän haluaa paikkaan, jossa on järjestystä ja raikkaita tuoksuja. Suurten ratkaisujen päivää ajaa unelma paremmasta.

Pauliinan turvana on John Steinbeckin pienoisromaani Hiiriä ja ihmisiä, jota Raevaara uittaa sekä vertailukohdaksi että kommunikoimaan Pauliinan tarinan kanssa. Steinbeckin henkilöiden tapaan Pauliinan perhe on elämän laidalla, irrallaan ”normaalista elämästä”. Unelmat ovat pieniä mutta unelmia.

Laukaisun rakenne on onnistunut. Tarinan kertoo Pauliinan pitkäaikainen koulukaveri, joka on paneutunut päivän kulkuun ja perhesurmiin. Kertojaratkaisun ansiosta Raevaaran on mahdollista vyöryttää teokseensa väkivaltatilastoja ja esimerkkejä etenkin suomalaisista perhesurmista. Ulkopuolinen arvioija pystyy myös tulkitsemaan. Hän eläytyy ja analysoi.

Laukaisu riipaisee, koskettaa ja ahdistaa. Tekee mieli mennä väliin puhumaan, vaikka arvaakin, että on jo traagisesti liian myöhäistä.