Näistä kannattaa olla perillä – SK kokosi abeille tärppipaketin yo-kokeisiin

Netta Vuorinen
Kotimaa 13.3.2012 07:46

Abiturienttien perinteiset penkinpainajaisajelut täyttivät keskustan kadut Helsingissä torstaina 16. helmikuuta. Kuva Jussi Nukari / Lehtikuva.

Kevään ylioppilaskirjoitukset alkoivat äidinkielen tekstitaidon kokeella 10. helmikuuta. Huomenna keskiviikkona vuorossa on vuorossa osa reaaliaineiden kokeista.  Millaisista ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä abiturientin on hyvä olla perillä tänä keväänä?

Suomenkuvalehti.fi tiedusteli asiaa rehtoreilta ja opettajilta 25 lukiosta. Useat veikkasivat arabikevään, presidentinvaalien ja kuntapolitiikan kaltaisten aiheiden näkyvän koepapereissa tavalla tai toisella.

”Miten voi vaikuttaa oman kunnan tai asuinalueen suunnitteluun? Aihe on hyvin ajankohtainen kuntauudistuskeskustelun myötä”, miettii biologian ja maantieteen opettaja Sirpa Anttila-Muilu Oulun Lyseon lukiosta.

Nuorten maailmassa pinnalla on nyt myös politiikka, uskoo moni. Presidentinvaalien toisen kierroksen asetelman ansiosta kokeissa saatetaan kysyä seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvistä arvoista ja asenteista.

”Vaihtuuko eduskuntavaalien jytky suureksi pettymykseksi kuntavaaleissa?” pohtii Riihimäen lukion rehtori Sinikka Hämäläinen.

SK kasasi abiturienteille tärppipaketin: juttuja ja blogeja
ajankohtaisista aiheista viimeisen vuoden ajalta. Tutustumalla
tärppipakettiin voi tutustua paitsi ilmiöihin, myös niiden taustoihin.
Valmiita vastauksia juttuja lukemalla tuskin saa, mutta ylioppilaskokelaalle elintärkeää yleissivistystä tarttuu varmasti mieleen.

”Ylipäätään kunniassa on tietojen soveltamistaito, ei jonkin luetun jutun ulkoa muistaminen”, toteaa Oulun Lyseon lukion rehtori Mika Aalto.

”On tärkeää seurata ajankohtaisia tapahtumia sekä maailmalla että Suomessa. Jos kokelas osaa tuoda vastauksissaan esille tällaista yleissivistystä, hän on pisteensä ansainnut.”

Arabikevät

Homs, Syyria 27. joulukuuta 2011. Kuva AFP / Lehtikuva.

Kaikki alkoi Tunisiasta. Jasmiinivallankumous kukisti 24 vuotta yksivaltiaana hallinneen Ben Alin neljässä viikossa. Egyptin presidentti Hosni Mubarak kaatui alle kolmessa viikossa. Sen jälkeen vapautuksen aallon piti pyyhkäistä Libyan diktaattori Muammar Gaddafi vallasta. Taistelu kesti seitsemän kuukautta, mutta johti lopulta Gaddafin kukistumiseen. Sisällissota runtelee yhä Syyriaa, jossa tuhannet ihmiset ovat menettäneet henkensä viimeisen vuoden aikana.

Toukokuu
2011. Libyalaisen rannikkokaupungin asukkaat olivat torjuneet Muammar
Gaddafin piiritysarmeijan hyökkäykset lähes neljä kuukautta.

Islamilainen
al-Nahda-puolue voitti Tunisian vaalit. Libyassa vapauttajat lupaavat
šariaan pohjaavaa valtiota. Näinkö tässä kävi?

Kuohuva Egypti odottaa ensimmäisiä vapaita vaalejaan. Vanhat Mubarakin aikaiset jännitteet ovat nousseet pintaan.

Kun kansa marssi arabikevään maissa kaduille vaatimaan muutosta, länsimaat hykertelivät tyytyväisinä. Arabimaailmaan syntyisi vihdoin moderneja maallisia demokratioita, joiden kanssa yhteistyö sujuisi kitkatta. Vuotta myöhemmin hämmennys on suuri. Diktaattorit lähtivät, mutta kansa valitsikin tilalle islamilaiset puolueet. Ne eivät saaneet suurvoittoa ainoastaan Egyptissä vaan myös Tunisiassa, Marokossa ja Algeriassa. Se ei ole pelkästään huono asia.

Koska kouluissa opetetaan islamia, suomalaisten yliopistojen pitäisi kouluttaa islamin ammattilaisia, kirjoittaa Tiina Raevaara Tarinoita tieteestä -blogissa.

Lännen johtajat ovat huolissaan Muslimiveljeskunnan kasvavasta vallasta arabimaissa. Pelko on aiheeton, kirjoittaa Mikko Heikka Eri Mieltä! -blogissa.

Presidentinvaalit

Kuva Heikki Saukkomaa / Lehtikuva.

Koskaan aikaisemmin suoran kansanvaalin aikana ihmiset eivät ole äänestäneet yhtä laiskasti. Kertaakaan ennen äänestysprosentti ei myöskään ole jäänyt toisella kierroksella ensimmäistä alhaisemmaksi.

Sauli Niinistöllä on siis edessään vielä paljon työtä ennen kuin hän voi sanoa olevansa koko kansan presidentti. Toisaalta hänen saamansa 1 800 000 ääntä ovat melkein 100 000 enemmän kuin suoran kansanvaalin aikaisempi ääniennätys, joka oli Martti Ahtisaarella vuodelta 1994, ja lähes 200 000 enemmän kuin Halosella parhaimmillaan.

Presidentinvaalien toisella kierroksella taisteltiin myös siitä, kumpi ehdokkaista muuttaa Suomea enemmän.

Kukaan toinen presidentiksi pyrkivä poliitikko ei ole Koiviston jälkeen ollut yhtä pitkään yhtä suosittu kuin Niinistö. Hän on ollut selvä ykkönen kaikissa Halosen toisen kauden aikana tehdyissä presidenttigallupeissa. Joissakin hänen kannatuksensa on ollut suurempi kuin kaikkien muiden ehdokkaiden yhteensä.

Miten voi olla mahdollista, että sama poliitikko pystyy pitämään yllä presidenttioptiotaan toistakymmentä vuotta, kysyy Pekka Ervasti PolKom.fi -blogissa.

Monet laitavasemmistolaiset symppaavat maltillista vihreää ehdokasta. Ovatkohan he ostaneet Pekan säkissä, kysyy Matti Simula PolKom.fi -blogissa.

Kuntauudistus

Klikkaa grafiikkaa, näet sen suurempana.

Kriittisimmässä tilassa ovat Kesälahti, Rautavaara, Halsua, Lavia ja Multia. Näissä kunnissa sekä väestönkehitys että kuntatalous ovat pakkasella. Ne eivät nykyisillä velvoitteilla ja euroilla mitattuna selviä itsenäisinä kuntina 2020-luvulle, ellei ihmeitä tapahdu. Mutta kuinka pelastaa kaatuvat kunnat? Pakkoliitokset ja suurkunnat epäilyttää sekä päättäjiä että tavallista kansaa.

Nykymenolla joka viides kunta lakkaa olemasta ennen ensi vuosikymmentä, kertoo Suomen Kuvalehdelle tehty selvitys.

Suomen Kuvalehti on sai haltuunsa kuntauudistuksen salaisen kuntakartan. Sen mukaan Suomeen jäisi noin 70 kuntaa, kun nykyisin niitä on 336. Kartan toteutuminen näyttää kuitenkin mahdottomalta. Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) ongelma on, että kokoomus on jäämässä yksin karttansa kanssa.

Suomen Kuvalehti selvitti, missä kunnissa riskit väestökehityksessä ja taloudessa ovat suurimmat.

Guggenheim-projekti

Guggenheim-museo Espanjan Bilbaossa. Kuva Rafa Rivas / AFP / Lehtikuva.

Pahin uhka: pilataan Helsingin kaupunkikuva pöyhkeällä rakennuksella, jonne saadaan samaa hyvätasoista taidebulkkia, jota muutkin isot museot näyttävät eri puolilla maailmaa. Laskua maksavat helsinkiläiset veronmaksajat, ja se on pois muusta kulttuurirahasta. Paras visio: kaupunkiin saadaan lisää energiaa, uusi hieno museorakennus, kiinnostavia näyttelyitä, kansainvälisyyttä ja taideturisteja, talous hyötyy ja samoin suomalaiset taiteilijat.

Mikä hiertää Helsingin parhaassa projektissa? Ehkä epävarmuus siitä, onko se kaupungin paras projekti.

Guggenheim-säätiö on tarkka vahtimaan etujaan, kertoo tuore pamfletti.

Sen sijaan, että näytettäisi pyllyä tällaisille hankkeille, kumarretaan meillä syvästi ja vilkutetaan iloisesti kaupungintalon terassilla, kirjoittaa Jörn Donner Näkökulma-kirjoituksessaan.

Velkakriisi

Ateena, Kreikka 12. helmikuuta. Kuva Kostas Tsironis / AP / Lehtikuva.

Yhdysvallat ja Euroopan vauraat maat ovat kasanneet maailmansotien jälkeisten aikojen kaltaisen velkataakan ilman maailmansotia. Sen sijaan kehitysmailla tai Kiinan ja Intian kaltaisilla kehittyvillä maailmanmahdeilla on vähän velkaa.

Miten
valtio lainaa rahaa sijoittajilta? Suomen Kuvalehti oli mukana
maaliskuisena tiistaina vuonna 2010, kun helsinkiläisessä virastotalossa
kerättiin neljä miljardia euroa valtion budjetin tilkkeeksi.

Minkä maalaisia ovat velkakriisin velalliset ja velkojat? Kuinka paljon velkamailla on velkaa ja miksi sitä on niin paljon? Jäävätkö velat maksamatta?

Luvassa on hitaan kasvun aika, kun rikkaat maat sulattelevat velkojaan.

Velkakriisi ei hellitä hetkessä, vaikka poliitikot löytäisivät toimivan ratkaisun, väittää Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen.

Euron valuuttakurssi voi romahtaa, jos EU-johtajat eivät saa aikaan päätöksiä kriisin hallitsemiseksi. Toistaiseksi euron kurssi on kuitenkin kohtuullisen vankka.

Ravinto – ja sen puute

Kuva Jukka Pakarinen.

Voi maittaa taas, jopa voipulasta on puhuttu. Karppaus kiihdyttää keskustelijoita. Yhä useampi suomalainen hylkää viralliset ravintosuositukset ja kokee elävänsä terveemmin kuin ennen.

Suomalaiset ovat hurahtaneet luomuun. Vaikka kotiin ostettujen elintarvikkeiden kokonaisarvosta luomua oli viime vuonna vain noin prosentin verran, euromääräisesti luomua ostettiin viime vuonna jo 80 miljoonalla eurolla.

Toimittaja Hannu Pesonen palasi Somaliaan, jossa hän vuonna 1992 raportoi kiihtyvästä sisällissodasta ja lähes 300 000 ihmistä surmanneesta suuresta nälänhädästä. Onko uusi nälänhätä yhtä paha, vai jopa pahempi?

Sota jatkuu yhä, mutta onko mikään muuttunut?

Onko sinulla moraalista oikeutta kinkkuun? On, sanovat ex-vegetaristit, kirjoittaa Marko Maunula Americana -blogissa.

Ydinvoima

Saksassa on tällä hetkellä kaikkiaan 17 ydinvoimalaa. Kuva Christof Stache / AFP / Lehtikuva.

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus maaliskuussa asetti jälleen kerran ihmisen omalle paikalleen suhteessa luonnonvoimiin. Luonto voittaa, aina. Tällä kertaa sen osoitti maanjäristys ja tsunami.

Ydinvoiman renessanssista ei enää juuri puhuta. Kuitenkin IEA ennustaa sille 70 prosentin kasvua vuoteen 2035 mennessä. Tähän on enää 23 vuotta, ja arvio voi toteutua vain jos nykyvoimaloiden käyttöikää jatketaan ja lukuisia uusia hankkeita käynnistetään lähimmän 15 vuoden aikana.

Suurin Fukushiman aiheuttama energiapolitiikan muutos tähän asti on ollut Saksan päätös luopua ydinvoimasta ja suunnata korvaavaan uusiutuvaan energiaan. Vaikka päätös tulevaisuudessa pyörrettäisiin, sen tuoma piristysruiske uusiutuvan energian tekniikalle jää pysyväksi.

Maanjäristys. Tsunami. Jäähdytysongelmia. Räjähdyksiä. Säteilyä. Kuinka tapahtumat Fukushimassa etenivät.

Saksan liittopäivät hyväksyi liittokansleri Angela Merkelin hallituksen suunnitelman ydinvoiman alasajosta vuoden 2022 loppuun mennessä.

Vuosi 2011 oli täynnä uutisia. Mitä tapahtui ja missä järjestyksessä? Katso Suomen Kuvalehden numerossa 1/2012 julkaistu Uutisvuosikooste täältä.

Keskustelu

Turha toivoa että ylppäreissä kysytään mitään seksuaalisesta suuntautumisesta, koska yo kokeet on tehty kauan ennen pressan vaaleja joskus lokakuussa, jolloin aihe ei todellakaan ollut vielä niin pinnalla, vaikka seksuaalikysymyksiä onkin nyt vatvottu tässä jokin tovi. Ylppäreissä on monesti ollut sellaisia aiheita, jotka on jo yhteiskunnassamme unohdettu ajat sitten. Vuonna 2010 syksyllä yhteiskuntaopin ylppäreissä oli kysymys EU:n pilarirakenteesta, joka käytännössä on hyvin naurettava kysymys, koska Lissabonin sopims oli juuri tullut voimaan. Lissabonin sopimuksesta ei tietääkseni ole vieläkään ollut yhtään yo-kysymystä, vaikka se aikaanaan varmaan oli hyvinkin yhteiskunnassa keskustelua herättävä aihe. Veikkaampa, että nyt kun aihetta enää hädintuskin yhteiskunnallisessa keskustelussa muistetaan niin joku on päättää sen vielä tässä ylppäreihin laittaa.

Meille annettiin aikoinaan ohjenuora, että kysymykset koskisivat suurin piirtein puolen vuoden takaisia ilmiöitä. Ohje osui osittain oikeaan, mutta kyllä siellä ihan ufojakin aiheita oli.

Presidentinvaaleista noussut keskustelu seksuaalisesta suuntautumisesta ja suvaitsevaisuudesta saattaa tulla ensi syksyn kirjoituksiin, sillä vaikka aihe on jo silloin vähän vanha, ei se katoa julkisuudesta vielä vähään aikaan.

Hyvinvointivaltion tulevaisuus, yksilön ja julkisen vallan suhde, hyvinvointivaltion rahoituspohja, yrittäjyys,Euroopan integraatio ja velkakriisi,valtiosääntöoikeudelliset asiat ,kuten lainsääätämisjärjestys , vaalit ja äänestäminen Tässä ainakin voisi olla vinkkejä yhteiskuntapolitiikan reaaliin.

Kannattaa huomioda, että yo-kysymykset on tehty jo vuosi sitten, joten ihan ajankohtaisiin juttuihin ei kysymyksissä ehditä reagoida. On toki vastauksessa ansio, jos tuo tietoa ihan nykypäivään – edellyttäen tietysti, että se liittyy kysymykseen.

Kannattaa olla perillä asioista että osaa tarvittaessa kritisoida. Ja mahdollisesti jopa vaikuttaa.

Mutta onko sivistys tärkeä sivistyksen itsensä takia. Tällaista sivistyksen suitsutusta saadaan lukea SK:sta joka kevät yo-kirjoitusten aikaan. Tulee mieleen jonkun lukion äidinkielenopettajan hehkutukset.

Olenko sitten liian materialisti kun ajattelen, että sivistyksestä ei ole hyötyä jos ei siitä ole siis muuta hyötyä kuin sivistyneisyys itse. Jos se ei siis auta elämässä pärjäämisessä.

Sivistys tekee elämästä turvallisempaa. Ilman sivistystä ja sen alituista tavoittelua ihminen on kuin pienellä pläntillä poukkoileva olento, joka ei näe plänttinsä ulkopuolelle – ja sellainen pelottaa, koska se ulkopuoli on kuitenkin olemassa. Sivistyneen ihmisen pläntti on laajempi.