Näistä kannattaa olla perillä - SK kokosi abeille tärppipaketin yo-kokeisiin

abitärpit
Teksti
Netta Vuorinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Abiturienttien perinteiset penkinpainajaisajelut täyttivät keskustan kadut Helsingissä torstaina 16. helmikuuta. Kuva Jussi Nukari / Lehtikuva.

Kevään ylioppilaskirjoitukset alkoivat äidinkielen tekstitaidon kokeella 10. helmikuuta. Huomenna keskiviikkona vuorossa on vuorossa osa reaaliaineiden kokeista.  Millaisista ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä abiturientin on hyvä olla perillä tänä keväänä?

Suomenkuvalehti.fi tiedusteli asiaa rehtoreilta ja opettajilta 25 lukiosta. Useat veikkasivat arabikevään, presidentinvaalien ja kuntapolitiikan kaltaisten aiheiden näkyvän koepapereissa tavalla tai toisella.

“Miten voi vaikuttaa oman kunnan tai asuinalueen suunnitteluun? Aihe on hyvin ajankohtainen kuntauudistuskeskustelun myötä”, miettii biologian ja maantieteen opettaja Sirpa Anttila-Muilu Oulun Lyseon lukiosta.

Nuorten maailmassa pinnalla on nyt myös politiikka, uskoo moni. Presidentinvaalien toisen kierroksen asetelman ansiosta kokeissa saatetaan kysyä seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvistä arvoista ja asenteista.

“Vaihtuuko eduskuntavaalien jytky suureksi pettymykseksi kuntavaaleissa?” pohtii Riihimäen lukion rehtori Sinikka Hämäläinen.

SK kasasi abiturienteille tärppipaketin: juttuja ja blogeja ajankohtaisista aiheista viimeisen vuoden ajalta. Tutustumalla tärppipakettiin voi tutustua paitsi ilmiöihin, myös niiden taustoihin. Valmiita vastauksia juttuja lukemalla tuskin saa, mutta ylioppilaskokelaalle elintärkeää yleissivistystä tarttuu varmasti mieleen.

“Ylipäätään kunniassa on tietojen soveltamistaito, ei jonkin luetun jutun ulkoa muistaminen”, toteaa Oulun Lyseon lukion rehtori Mika Aalto.

“On tärkeää seurata ajankohtaisia tapahtumia sekä maailmalla että Suomessa. Jos kokelas osaa tuoda vastauksissaan esille tällaista yleissivistystä, hän on pisteensä ansainnut.”

Arabikevät

Homs, Syyria 27. joulukuuta 2011. Kuva AFP / Lehtikuva.

Kaikki alkoi Tunisiasta. Jasmiinivallankumous kukisti 24 vuotta yksivaltiaana hallinneen Ben Alin neljässä viikossa. Egyptin presidentti Hosni Mubarak kaatui alle kolmessa viikossa. Sen jälkeen vapautuksen aallon piti pyyhkäistä Libyan diktaattori Muammar Gaddafi vallasta. Taistelu kesti seitsemän kuukautta, mutta johti lopulta Gaddafin kukistumiseen. Sisällissota runtelee yhä Syyriaa, jossa tuhannet ihmiset ovat menettäneet henkensä viimeisen vuoden aikana.

Toukokuu 2011. Libyalaisen rannikkokaupungin asukkaat olivat torjuneet Muammar Gaddafin piiritysarmeijan hyökkäykset lähes neljä kuukautta.

Islamilainen al-Nahda-puolue voitti Tunisian vaalit. Libyassa vapauttajat lupaavat šariaan pohjaavaa valtiota. Näinkö tässä kävi?

Kuohuva Egypti odottaa ensimmäisiä vapaita vaalejaan. Vanhat Mubarakin aikaiset jännitteet ovat nousseet pintaan.

Kun kansa marssi arabikevään maissa kaduille vaatimaan muutosta, länsimaat hykertelivät tyytyväisinä. Arabimaailmaan syntyisi vihdoin moderneja maallisia demokratioita, joiden kanssa yhteistyö sujuisi kitkatta. Vuotta myöhemmin hämmennys on suuri. Diktaattorit lähtivät, mutta kansa valitsikin tilalle islamilaiset puolueet. Ne eivät saaneet suurvoittoa ainoastaan Egyptissä vaan myös Tunisiassa, Marokossa ja Algeriassa. Se ei ole pelkästään huono asia.

Koska kouluissa opetetaan islamia, suomalaisten yliopistojen pitäisi kouluttaa islamin ammattilaisia, kirjoittaa Tiina Raevaara Tarinoita tieteestä -blogissa.

Lännen johtajat ovat huolissaan Muslimiveljeskunnan kasvavasta vallasta arabimaissa. Pelko on aiheeton, kirjoittaa Mikko Heikka Eri Mieltä! -blogissa.

Presidentinvaalit

Kuva Heikki Saukkomaa / Lehtikuva.

Koskaan aikaisemmin suoran kansanvaalin aikana ihmiset eivät ole äänestäneet yhtä laiskasti. Kertaakaan ennen äänestysprosentti ei myöskään ole jäänyt toisella kierroksella ensimmäistä alhaisemmaksi.

Sauli Niinistöllä on siis edessään vielä paljon työtä ennen kuin hän voi sanoa olevansa koko kansan presidentti. Toisaalta hänen saamansa 1 800 000 ääntä ovat melkein 100 000 enemmän kuin suoran kansanvaalin aikaisempi ääniennätys, joka oli Martti Ahtisaarella vuodelta 1994, ja lähes 200 000 enemmän kuin Halosella parhaimmillaan.

Presidentinvaalien toisella kierroksella taisteltiin myös siitä, kumpi ehdokkaista muuttaa Suomea enemmän.

Kukaan toinen presidentiksi pyrkivä poliitikko ei ole Koiviston jälkeen ollut yhtä pitkään yhtä suosittu kuin Niinistö. Hän on ollut selvä ykkönen kaikissa Halosen toisen kauden aikana tehdyissä presidenttigallupeissa. Joissakin hänen kannatuksensa on ollut suurempi kuin kaikkien muiden ehdokkaiden yhteensä.

Miten voi olla mahdollista, että sama poliitikko pystyy pitämään yllä presidenttioptiotaan toistakymmentä vuotta, kysyy Pekka Ervasti PolKom.fi -blogissa.

Monet laitavasemmistolaiset symppaavat maltillista vihreää ehdokasta. Ovatkohan he ostaneet Pekan säkissä, kysyy Matti Simula PolKom.fi -blogissa.

Kuntauudistus

Klikkaa grafiikkaa, näet sen suurempana.

Kriittisimmässä tilassa ovat Kesälahti, Rautavaara, Halsua, Lavia ja Multia. Näissä kunnissa sekä väestönkehitys että kuntatalous ovat pakkasella. Ne eivät nykyisillä velvoitteilla ja euroilla mitattuna selviä itsenäisinä kuntina 2020-luvulle, ellei ihmeitä tapahdu. Mutta kuinka pelastaa kaatuvat kunnat? Pakkoliitokset ja suurkunnat epäilyttää sekä päättäjiä että tavallista kansaa.

Nykymenolla joka viides kunta lakkaa olemasta ennen ensi vuosikymmentä, kertoo Suomen Kuvalehdelle tehty selvitys.

Suomen Kuvalehti on sai haltuunsa kuntauudistuksen salaisen kuntakartan. Sen mukaan Suomeen jäisi noin 70 kuntaa, kun nykyisin niitä on 336. Kartan toteutuminen näyttää kuitenkin mahdottomalta. Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) ongelma on, että kokoomus on jäämässä yksin karttansa kanssa.

Suomen Kuvalehti selvitti, missä kunnissa riskit väestökehityksessä ja taloudessa ovat suurimmat.

Guggenheim-projekti

Guggenheim-museo Espanjan Bilbaossa. Kuva Rafa Rivas / AFP / Lehtikuva.

Pahin uhka: pilataan Helsingin kaupunkikuva pöyhkeällä rakennuksella, jonne saadaan samaa hyvätasoista taidebulkkia, jota muutkin isot museot näyttävät eri puolilla maailmaa. Laskua maksavat helsinkiläiset veronmaksajat, ja se on pois muusta kulttuurirahasta. Paras visio: kaupunkiin saadaan lisää energiaa, uusi hieno museorakennus, kiinnostavia näyttelyitä, kansainvälisyyttä ja taideturisteja, talous hyötyy ja samoin suomalaiset taiteilijat.

Mikä hiertää Helsingin parhaassa projektissa? Ehkä epävarmuus siitä, onko se kaupungin paras projekti.

Guggenheim-säätiö on tarkka vahtimaan etujaan, kertoo tuore pamfletti.

Sen sijaan, että näytettäisi pyllyä tällaisille hankkeille, kumarretaan meillä syvästi ja vilkutetaan iloisesti kaupungintalon terassilla, kirjoittaa Jörn Donner Näkökulma-kirjoituksessaan.

Velkakriisi

Ateena, Kreikka 12. helmikuuta. Kuva Kostas Tsironis / AP / Lehtikuva.

Yhdysvallat ja Euroopan vauraat maat ovat kasanneet maailmansotien jälkeisten aikojen kaltaisen velkataakan ilman maailmansotia. Sen sijaan kehitysmailla tai Kiinan ja Intian kaltaisilla kehittyvillä maailmanmahdeilla on vähän velkaa.

Miten valtio lainaa rahaa sijoittajilta? Suomen Kuvalehti oli mukana maaliskuisena tiistaina vuonna 2010, kun helsinkiläisessä virastotalossa kerättiin neljä miljardia euroa valtion budjetin tilkkeeksi.

Minkä maalaisia ovat velkakriisin velalliset ja velkojat? Kuinka paljon velkamailla on velkaa ja miksi sitä on niin paljon? Jäävätkö velat maksamatta?

Luvassa on hitaan kasvun aika, kun rikkaat maat sulattelevat velkojaan.

Velkakriisi ei hellitä hetkessä, vaikka poliitikot löytäisivät toimivan ratkaisun, väittää Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen.

Euron valuuttakurssi voi romahtaa, jos EU-johtajat eivät saa aikaan päätöksiä kriisin hallitsemiseksi. Toistaiseksi euron kurssi on kuitenkin kohtuullisen vankka.

Ravinto – ja sen puute

Kuva Jukka Pakarinen.


Voi maittaa taas, jopa voipulasta on puhuttu. Karppaus kiihdyttää keskustelijoita. Yhä useampi suomalainen hylkää viralliset ravintosuositukset ja kokee elävänsä terveemmin kuin ennen.

Suomalaiset ovat hurahtaneet luomuun. Vaikka kotiin ostettujen elintarvikkeiden kokonaisarvosta luomua oli viime vuonna vain noin prosentin verran, euromääräisesti luomua ostettiin viime vuonna jo 80 miljoonalla eurolla.

Toimittaja Hannu Pesonen palasi Somaliaan, jossa hän vuonna 1992 raportoi kiihtyvästä sisällissodasta ja lähes 300 000 ihmistä surmanneesta suuresta nälänhädästä. Onko uusi nälänhätä yhtä paha, vai jopa pahempi?

Sota jatkuu yhä, mutta onko mikään muuttunut?

Onko sinulla moraalista oikeutta kinkkuun? On, sanovat ex-vegetaristit, kirjoittaa Marko Maunula Americana -blogissa.

Ydinvoima

Saksassa on tällä hetkellä kaikkiaan 17 ydinvoimalaa. Kuva Christof Stache / AFP / Lehtikuva.

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus maaliskuussa asetti jälleen kerran ihmisen omalle paikalleen suhteessa luonnonvoimiin. Luonto voittaa, aina. Tällä kertaa sen osoitti maanjäristys ja tsunami.

Ydinvoiman renessanssista ei enää juuri puhuta. Kuitenkin IEA ennustaa sille 70 prosentin kasvua vuoteen 2035 mennessä. Tähän on enää 23 vuotta, ja arvio voi toteutua vain jos nykyvoimaloiden käyttöikää jatketaan ja lukuisia uusia hankkeita käynnistetään lähimmän 15 vuoden aikana.

Suurin Fukushiman aiheuttama energiapolitiikan muutos tähän asti on ollut Saksan päätös luopua ydinvoimasta ja suunnata korvaavaan uusiutuvaan energiaan. Vaikka päätös tulevaisuudessa pyörrettäisiin, sen tuoma piristysruiske uusiutuvan energian tekniikalle jää pysyväksi.

Maanjäristys. Tsunami. Jäähdytysongelmia. Räjähdyksiä. Säteilyä. Kuinka tapahtumat Fukushimassa etenivät.

Saksan liittopäivät hyväksyi liittokansleri Angela Merkelin hallituksen suunnitelman ydinvoiman alasajosta vuoden 2022 loppuun mennessä.

Vuosi 2011 oli täynnä uutisia. Mitä tapahtui ja missä järjestyksessä? Katso Suomen Kuvalehden numerossa 1/2012 julkaistu Uutisvuosikooste täältä.