Maailmanpankin uusi johtaja Jim Yong Kim on ottanut ilmastonmuutoksen hillitsemisen yhdeksi viisivuotisen kauden päätavoitteistaan. Haahuileeko pankkimies? Pipertääkö hän maailmanparannuksen parissa, vai tekeekö työtään?
Miksi maailmassa on velkaa enemmän kuin rahaa? Onko keinottelu rikos ihmiskuntaa vastaan? Ketä johdannaiskauppa hyödyttää? Millainen olisi maailma ilman velallisuutta? Näitä kysymyksiä pohditaan SK:n Taviksen talouskoulu -sarjassa.
Maailmalla väitellään perustellusti siitä, onko taantumassa järkevää kiristää julkista taloutta vai ei. Toiset väittävät, että julkisen talouden leikkaaminen taantumassa supistaa kansantuotetta entisestään ja valtion velkataakka kasvaa sitäkin enemmän. Toisten mielestä julkisen talouden velkaantuminen kasvattaa tulevaisuuden riskejä niin paljon, että on järkevämpää ottaa matokuuri ajoissa.
Luvassa on hitaan kasvun aika, kun rikkaat maat sulattelevat velkojaan. Lue, kuinka velkakriisi kehittyi.
"Toivoisin, että nyt pidättäydyttäisiin säätämästä kunnille uusia tehtäviä", hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli (kesk) sanoo. Suomen Kuvalehden selvitys todisti, että ylijäämäisenä pidetty kuntatalous on todellisuudessa rajusti alijäämäinen.
Eurooppa ja Yhdysvallat menettävät vaikutusvaltaansa.
On pakko palata Suomen vastuisiin euroalueen velkakriisissä. Tuli nimittäin luvatuksi tällä palstalla lokakuun alussa, että valtion riskien lisäksi käsitellään myös Suomen Pankin panoksia europelissä.
Kiina on yli varojen ja tulojen elävien amerikkalaisten suurin ulkomainen rahoittaja, ja kohta se on ilmeisesti pelastamassa ylijäämillään myös Eurooppaa.
Barack Obaman toinen presidenttikausi alkaa 21. tammikuuta riitaisissa tunnelmissa.
"Erityisesti Kreikan ongelmat ovat kuitenkin niin huikeat, että eurobondit ovat vaarallinen ratkaisu, vaarallinen laastari", sanoo Etlan tutkija Paavo Suni.
Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Leena Veikkola seuraa aitiopaikalta suomalaisten velkaantumista. "Joka tilanteessa ei pitäisi käyttää luottoa. Pitäisi edelleen pystyä käyttämään käteismaksua tai muuten hoitamaan maksu kerralla."
EU-maat sopivat 750 miljardin euron arvoisesta paketista, jolla on tarkoitus rauhoittaa markkinoita ja tukea euroa. Mistä se raha tulee?
"Ei liian tiukkaa politiikkaa pikavauhdilla, koska se tukahduttaa kasvua. Esimerkiksi 20 vuotta voisi olla sopiva aikajänne julkisen talouden tasapainottamiselle", sanoo Maailmanpankin pääekonomisti Kaushik Basu.
Islannissa järjestetään huomenna kiistelty kansanäänestys sopimuksesta, joka koskee jättimäisten 3,9 miljardin euron velkojen maksamista Britannialle ja Hollannille.
Valtioiden raju velkaantuminen ei ole mikään uusi keksintö. Voiko euromaa Kreikka jättää velkansa maksamatta? Ja jos voi, niin kuka ne lopulta maksaa? Saksa? Ranska? EU? Eurovaluutan maat yhdessä?
Otavamedia Oy
Maistraatinportti 1
00015 OTAVAMEDIA
Asiakaspalvelu
puh: +3589156665
fax: +35891566511
Avoinna: ma-pe klo 8.00-17.00
Verkkopalvelut
