Niin, onko? Lue väitteet suomenruotsalaisista ja osallistu keskusteluun.
Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen ei usko pakkoruotsista luopumiseen, vaikka kaksi kolmasosaa suomalaisista sitä toivookin.
"Vaikea uskoa, että 2000-luvulla maassamme nostaa päätään kaksikielisyyttä vieroksuva suuntaus. Nyt ei ole kyse vain kansalaisten tunteenpurkauksista, vaan ja ennen muuta poliittisen johdon ja elinkeinoelämän päälliköiden asenteiden ällistyttävästä muutoksesta."
Kokoomus ja keskusta ovat tällä viikolla hakeneet kiivaasti sopua puolueiden välejä hiertävään tuntijakokiistaan. Keskiviikkona hallituksen iltakoulussa ei vielä syntynyt yksimielisyyttä perusopetuksen uudistamisesta.
Ruotsinkieliseen Suomeen muuttaa yli 2 000 suomenkielistä vuodessa.
Yle järjestää suoran tv-keskustelun pakkoruotsista. Suomen Kuvalehti julkaisi taannoin kymmenen väitettä ruotsin kielen asemasta. Tässä yksi niistä.
Peruskouluopetuksen uudistamista pohtinut työryhmä luovutti ehdotuksensa. Muutokset eivät ole vielä varmoja.
Kuten eräs henkilö asian fb-keskustelussa ilmaisi: "Urpot saavat voimaa toisistaan."
Suomi opetteli 1970-luvulla englannin alkeita televisio-ohjelmasta Hello, hello, hello. Nykyään totuttelemme tuon ihmekielen muassaan tuomaan maailmankuvaan.
Ruotsinkielisillä ei ole enää hallituksessa arvovaltaisia puolustajia, valittaa kansanedustaja Kimmo Sasi.
Opettajat eivät juuri kannata ruotsin opetuksen aikaistamista, josta hallitus päätti kesäkuussa.
Suomen- ja ruotsinkieliset kaksikieliset koulut ovat herättäneet keskustelua. Keskustelu on tarpeen, sillä tietämättömyyttä ja avoimia kysymyksiä on paljon.
Yleisradion toimitusjohtajan tehtävät keväällä jättänyt Mikael Jungner esittää elokuun Kanavassa perusteellisen viestintäpoliittisen analyysin. Nyky-Ylen olemassaolon yllä on uhkia, mutta samaan aikaa yhtiöllä on suuri yhteiskunnallinen ja kulttuurinen rooli.
Otavamedia Oy
Maistraatinportti 1
00015 OTAVAMEDIA
Asiakaspalvelu
puh: +3589156665
fax: +35891566511
Avoinna: ma-pe klo 8.00-17.00
Verkkopalvelut
