Suomesta puuttuu analyyttinen ulkopoliittinen keskustelu, sellaisena kuin sitä Britanniassa, Ranskassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa käydään. Siinä keskustelussa ei arvioida vain ulkosuhteita tiettyihin valtioihin, vaan suuria poliittisia linjoja ja erityisesti oman politiikkamme tavoitteita.
YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi kiistellyn päätöslauselman uskontojen kritisoimisesta.
Kansainvälinen rypäleaseita rajoittava sopimus allekirjoitetaan joulukuussa Oslossa. Suomi on jättäytymässä sopimuksen ulkopuolelle. Rypäleaseiden merkityksestä puolustukselle on keskusteltu paljon, mutta mitä sopimuksen torjuminen merkitsisi Suomen ulkopolitiikalle?
Kansainvälinen luottamuspula oli tärkein syy, miksi Suomi putosi 18. lokakuuta YK:n yleiskokouksen äänestyksessä uusista turvallisuusneuvoston jäsenistä.
Tarja Halonen korosti pyrkineensä olemaan koko kansan presidentti.
Vihreiden presidenttiehdokas täsmensi kriisinhallintanäkemyksiään lähemmäs kokoomuksen Sauli Niinistön kantaa.
Kehitysyhteistyö on erottamaton osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehitysyhteistyövaroja leikkaamalla Suomi lähettää kyseenalaisen viestin kansainväliselle yhteisölle.
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi vastustaa YK:n hyväksymää suojeluvastuun periaatteen laillistamista, koska maailma on täynnä kriisejä eikä kaikkia voi suojella.
Tyhmyys ei ole Suomen erityisongelma.
Eräs Yhdysvaltain presidentin tärkeimpiä lähitulevaisuuden päätöksiä koskee reagointia Iranin ydinaseohjelmaan. Hänen suomalaisen kollegansa on osaltaan päätettävä miten Suomi suhtautuu tapahtumiin.
YK:n ihmisoikeusneuvosto tapaa parhaillaan Genevessä. Reformi-yrityksistään huolimatta neuvosto on edelleen oikean ihmisoikeus-taistelun irvikuva. Neuvoston seuraava varapuheenjohtaja tulee Mauritaniasta: maasta, jossa jopa 20 prosenttia väestöstä elää orjuudessa.
"Maailma on muuttunut ja suomalainen rauhanturvaaminen sen myötä. Suomi kohdentaa rauhanturvatoimintaansa eri tavalla", sanoo ulkoministeri Alexander Stubb.
YK:n edustajat tutkailivat tänään hartaasti kuvassa näkyvää, hajonnutta torpedoa Etelä-Korean puolustusministeriössä. Torpedonkappaletta pidetään todisteena siitä, että Pohjois-Korean sukellusvene upotti naapurinsa sota-aluksen Keltaisellamerellä maaliskuussa ja rikkoi näin maidenvälistä ase-lepoa.
Osseettien tai abhaasien asemaa ei voi verrata Kosovon albaaneihin.
Afganistanin vakauttamiseen osallistuvat maat tarvitsevat nyt kärsivällisyyttä, jotta yhteinen päämäärä saavutetaan, arvioi Pauli Järvenpää.
Otavamedia Oy
Maistraatinportti 1
00015 OTAVAMEDIA
Asiakaspalvelu
puh: +3589156665
fax: +35891566511
Avoinna: ma-pe klo 8.00-17.00
Verkkopalvelut
