Miksi ydinjätteen loppusijoituksesta tai uraanin etsinnästä eivät keskustele geologit?

4.8.2009 klo 16:01

Miksi ydinjätteen loppusijoituksesta tai uraanin etsinnästä eivät keskustele geologit?

Dosentti Osmo Pekonen kirjoittaa tämänpäiväisen Helsingin Sanomien tiedepalstalla geologeista - ja vähän geologiastakin.

”Geologi vaikenee kuin kivi. Suomessa olemme tottuneet siihen, että luonnontieteiden ajankohtaisista aiheista keskustelevat julkisuudessa fyysikot ja biologit, joskus jopa matemaatikot.

Innokkaita kaapista julkisuuteen tulijoita on nykymaailmassa monenlaisia, mutta kiven sisästä keskustelun kentille astunutta geologia ei viime aikoina ole nähty.

Geologikunnan kollektiivinen hiljaisuus on outoa ottaen huomioon, miten kivenkovia poliittisia päätöksiä sen pätevyysalueella paraikaa tehdään. Tarkoitan Arevan uraanivaltauksia ja Posivan ydinjätekätköjä, jotka huolestuttavat monia kansalaisia.”

Olen Pekosen kanssa samaa mieltä.

Ulkopuoliselle on ehkä yllättävää, että geologit tai ylipäätään geotieteilijät eivät keskustele näistä aiheista julkisesti.

Yksi syy voi olla se, että meitä on kovin vähän esimerkiksi biologeihin ja fyysikoihin verrattuna. Tämä ei kuitenkaan liene koko totuus. Syitä on rutkasti geologeissa itsessään sekä keskustelun yleisessä luonteessa.

Pekonen kirjoittaa, että:

”Suomalaisen geologian huippunimet Keijo Nenonen ja Matti Saarnisto ovat suomalaisen uraaniketjun turvallisuuskysymyksistä jyrkästi eri mieltä. Heidät pitäisi kutsua kammioistaan julkiseen väittelyyn, jotta kansa tietäisi, missä mennään.”

Henkilöt tietäen olen myös samaa mieltä siitä, että Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkimusjohtajana toimivan Nenosen ja Tiedeakatemian pääsihteeri Saarniston onkiminen julkiseen väittelyyn olisi todennäköisesti mielenkiintoista katsottavaa ja kuunneltavaa.

Mutta mitäpä sillä saataisiin aikaiseksi?

Mainitut herrasmiehet ovat asiasta ehkä hieman liiankin jyrkästi eri mieltä. Geologista konsensusta ei ole olemassa. Eivätkä minkään tieteenalan edustajat varmaankaan haluaisi lähteä keskinäisiä asioitaan torille ratkomaan.

Ainakaan keskustelun anti ei olisi mitenkään yleisvalaisevaa. Tämä tuli todettua mm. viimesyksyisessä A-Talkin Uraania takapihalla -keskustelussa, jossa Saarnistoa vastaan asettuivat Arevan Osmo Kaipainen ja GTK:n Pekka Nurmi.

Rähinän saldoksi jäi lähinnä sekava hämmennys.

Tällaisten debattien lopputuloksena ei varmasti ole ”kansa, joka tietää missä asioiden kanssa oikein mennään”, eivätkä ne yksinkertaisesti kuulu julkisille areenoille, vaikka tutkimuksen avoimuus sinänsä onkin tavoiteltavaa.

Siitä ei tässä taistelussa kuitenkaan olisi kysymys.

Nenosen ja Saarniston sijasta mieluummin kuulisi mielipiteitä niiltä geologeilta, jotka tekevät töitä näiden aiheiden parissa.

Paitsi geologeista, voisi syitä heidän ”vaikenemiselleen” hakea myös tahoista, jotka aiheesta uutisoivat ja käyvät julkista keskustelua. A-Talkia lukuun ottamatta geologeilta ei ole juuri kysytty, mitä mieltä he ovat. Esimerkiksi Greenpeace on näissä aiheissa paljon suositumpi ”asiantuntija-elin” kuin vaikkapa GTK.

Mitä tulee geologien keskustelun kentille astumiseen, niin tämä blogi toivottavasti osaltaan edesauttaa asiaa.

Kyllä meitä tulijoita täälläkin on.

Asiat

geologia , geologit , uraanin etsintä , ydinjätteen loppusijoitus

Kommentit (12)

4.8.2009 klo.17:30 Lehtori

Lehtori kirjoitti:

Hassua, että valitat, kun geologit eivät ota kantaa, mutta samalla varot visusti itse ottamasta kantaa tai edes esittelemästä näkemyksiä, jotka geologipiireissä riitelevät. Rohkeasti vaan argumentoimaan. Meitä samettihousuhumanisteja oikeasti kiinnostaa, mitä asiantuntijat sanovat.

4.8.2009 klo.17:59

Melkein geologi kirjoitti:

Lehtori: tämän kirjoituksen tarkoitus ei tainnut olla ottaa kantaa tai esittää näkemyksiä uraanista ja ydinvoimasta, vaan aiheesta käytävästä keskustelusta. Uskoisin, että näistä geologikunnan keskenään ristiriitaisista argumenteista tullaan vielä näkemään asiaa täällä.

Mitä keskusteluun ja geologien julkisiin kommentteihin aiheesta tulee, niin televisioformaatti ei koskaan ole edukseen silloin, kun halutaan kunnolla argumentoida asioden puolesta ja niitä vastaan. Touhu menee hömpäksi, kuten asioille televisiossa on tapana käydä.

Saarniston, Kaipaisen ja Nurmen A-Talk-väittelyä en ole nähnyt, mutta kansa viisastuisi herrojen kannanotoista varmasti tehokkaammin kirjoitetussa formaatissa, esim. lehtien yleisönosastojen ja tällaisten blogien kautta.

4.8.2009 klo.18:11

Timo Raunio kirjoitti:

”Hassua, että valitat, kun geologit eivät ota kantaa, mutta samalla varot visusti itse ottamasta kantaa tai edes esittelemästä näkemyksiä, jotka geologipiireissä riitelevät.”

Noh, Akulla taitaapi olla täsmälleen sama ongelma kuin maamme geologipiireillä yleisemminkin. Eli ammatillinen asiantuntemus velvoittaisi sanomaan yhtä, mutta ”poliittinen korrektius” taas toista. Niinpä täytyy sitten tasapainoilla näiden kummankin näkemyksen välimaastossa ja olla sanomatta oikeastaan mitään.

Eikä tämä ongelma suinkaan rajoitu pelkkiin geologeihin, vaan monia muitakin aloja koskevat samantyyppiset rajoitteet. Saivathan esimerkiksi historiantutkijat takavuosina jopa tasavallan presidentiltä ohjeita siitä, miten tietyistä aiheista ”kuuluu” kirjoittaa.

4.8.2009 klo.21:50

Aku Heinonen kirjoitti:

Lehtorille: Mielestäni aihe ei ole hassu, vaan menossa vakavammaksi päivä päivältä. Pöytään tosiaan pitäisi mitä pikimmiten saada sellaista väkeä, jolla on asioista muutakin kuin pelkkä myyvä mielipide.

Minä en tiedä kummastakaan, uraanin etsinnästä kuin ydinjätteen loppusijoituksestakaan juuri sen kummempaa, kuin mitä lehdistä luen. En siis suostu vetämään asiantuntijan viittaa näiden aiheiden tiimoilta harteilleni. Kiitos kuitenkin luottamuksesta!

Sen verran osaan sanoa, että luotan tutkimustaan aiheiden parissa tekevien geotieteilijöiden asiantuntemukseen ja kykyyn arvioida saavuttamiensa

tulosten luotettavuutta. Tämäkin luottamus tuntuu olevan joskus julkisessa käsittelyssä vaakalaudalla ja ulkoisesti riippuvan siitä, kenen pussista tutkijan palkka maksetaan.

Melkein geologi: Välinekeskeinen televisioviestintä ei tosiaan ole omiaan tällaisten tunnelatautuneitten ja joskus henkilökohtaisuuksiinkin menevien aiheiden käsittelyyn. Varattu puolituntinen saattaa hyvinkin kulua riitapukareiden erossa pitämiseen ja tulos on sitten mainitun A-Talkin tapainen.

Timo Rauniolle: Saattaapa tuo poliittinen korrektius kätkeytyä tuonne jonnekin, mutta asiaa ei tarvitse miettiä tuolta kantilta. Oikeastaan peräänkuulutan ihan päivänselvää asiaa: parhaiten asiasta perillä olevalle puheenvuoro. Eipä siinä sen korrektimpi tarvitse olla.

5.8.2009 klo.3:19

Ursus Maritimus kirjoitti:

Ursus M. on jo niin iakas ettei pysty lyomaan vetoa jostain asiasta mika toteutunee joskus 20-30 vuoden kuluttua.
Pohjoismaihin tulee kohdistumaan rajuja paineita ydinjatteen ottamisesta maaperalleen. Tama tulee tapahtumaan ainakin EU:n taholta. Ruotsi pystynee tappelemaan vastaan. Ruotsalaisilla ei ole (koiramaailmaa lainatakseni) kultaisen noutajan mentaliteettia. Eivat heiluta hantaansa kaikille pelkastaan toiveena saada rapsutusta leuan alta. Suomi on kultainen noutaja. Pyritaan jo etukateen arvailemaan mita Suomelta halutaan.
Ettako Suomen laki kieltaa? Suomen laki kieltaa kaikenlaista.

Silti tarpeen vaatiessa on reippaasti kavelty Perustuslakienkin yli. Ns. 'tavallinen kansa' vastustaa? Koska siita on ennenkaan piitattu?
Ja lueskelkaapa vaikka naita ns. keskustelupalstoja. Kamalimmillekin rikoksille ja asioille loytyy heti kaklattajia yhta paljon puolesta ja vastaan. Ja jos syottina olisi vaikka etta EU:n ydinvoimavaltiot porukalla maksaisivat pois Suomen valtionvelan niin eikohan puolustelijoita riittaisi.
Muitakin herkkuja saatettaisiin tarjota. Esim Ranska ja Englanti saattaisivat luvata korkeimman pistemaaran Suomen edustuskappaleelle seuraavissa Eurovisiokisoissa, niin kaikki luonnonsuojelulliset nakokannat unohtuisivat siina samassa.
Mihinka esim Englanti aikoo jemmata jatteensa? Tai Ranska?

Lyodaanko vetoa? Ursus M. tuskin on enaa likviditettikunnossa kun tama toteutuu, mutta kun haviatte vedon tuokaa kukkia sinne mihin meikalaisen maallinen plutonium on sijoitettu, lopullisesti.

5.8.2009 klo.12:9 Tero

Tero kirjoitti:

Itse olen asiassa miettinyt sitä, että miksi ydinjätteen säteily syvällä kallioperään louhituissa varastoissa olisi yhtään vaarallisempaa kuin maan uumenissa samalla tavalla säteilevän uraaninkaan. Toki konsentraatio on varmasti suurempi, mutta eikös ne ole mitoitettu ne säilömispaikat kuitenkin sen mukaan, ja niiden sijainti on sentään tarkasti tiedossa. Turhaa stressiä. Atomista saadaan kuitenkin puhdasta energiaa. Sieltähän se on kaikki energia kuitenkin peräisin. Niin auringon energia kuin geoterminenkin. Ja ilman aurinkoa ei meidän fossiiliset aineet olisi syntyneetkään, eivätkä tuuletkaan puhaltelisi. Välillistä ydinenergiaahan sitä on siis käytetty AINA. :)

5.8.2009 klo.12:42 Lehtori

Lehtori kirjoitti:

Melkein geologille: Ymmärrän hyvin tämän kirjoituksen tarkoituksen. Tekstien tarkoitusten ymmärtäminen on ammattini. Kritisoinkin sitä, että tarkoitus on väärä.

Akulle: En nyt vaadi, että sinulla pitäisi olla jokin kanta em. kysymyksiin. Tiedemiehenä kykenet kuitenkin kertomaan, mistä geologit kiistelevät, eli heidän argumenttinsa. Jo se olisi lukijalle huomattavasti kiinnostavampaa kuin vain se tieto, että geologit kiistelevät. Lisäksi asiantuntemuksesi turvin pystyt myös arvioimaan eri näkemysten tiedeyhteisössä nauttiman kannatuksen määrää yms.

Blogisi avauspostissa kerrot, että aiot

tuoda asioihin luonnontieteellisen näkökulman. Geologien kiistan syvällisempi avaaminen olisi juuri tällaista luonnontieteellisen näkökulman tuomista, jota muuten todella kaivataan suomalaiseen keskusteluun. TV:n mahdollisuuksista toimia kunnollisen keskustelun välineenä olen harvinaisen samaa mieltä.

5.8.2009 klo.17:9

Aku Heinonen kirjoitti:

Lehtori: Mielestäni ei ole selvää yleisölle eikä edes kaikille geologeille, että näistä asioista vakavissaan kiistellään ja että substanssista vieläpä kiistelevät nimenomaan tahot (muutkin kuin geologit), joilla ei välttämättä ole professiota tehdä niin. Siinä mielessä kirjoitukseni tarkoitus ei käsittääkseni ole väärä, se on vain toinen kuin minkä haluaisit tällä paikalla ehkä nähdä. Argumenttien esittely on asia erikseen ja siihenkin tulen varmasti tämän blogin puitteissa jossain vaiheessa menemään tarkemmin (ks. mm. alla).

Räyhäkkä mielipiteiden ja niiden esittäjien mittelöinti kuuluu ja

näkyy kyllä kauas, mutta sen anti ei ole nähdyn vaivan väärti. Useimmiten tällaiset törmäykset toimivat oikeastaan rakentavan keskustelun tappajina ja saattavat tehdä tyhjäksi pitkällisenkin yhteisen keskustelupohjan rakentamiseksi tehdyn työn. Tämä oli ehkä se pääpointtini, jonka vuoksi halusin nostaa esille Pekosen ehdotuksen Nenosen ja Saarniston kohtaamisesta.

Luonnontieteilijän näkökulma tässä tapauksessa kuitenkin tarkoittaa näkemykseni mukaan juuri sen esille tuomista, että asiantuntijoita eivät välttämättä ole edes ne, jotka siltä päällisin puolin saattavat vaikuttaa.

Minullakin olisi tässä nyt paikka ottaa asiantuntijan rooli ja ruveta oikein pyynnöstä ohjeistamaan geologisen tutkimuksen syvimpiin syövereihin, mutta jätän sen aivan tietoisesti tässä yhteydessä vielä käyttämättä. Tarkoitukseni toki on avata aiheiden taustoja, mutta mieluummin edelleen näkisin erityisalojen ammattilaiset keskustelemassa näistä nimenomaisista aiheista, koska kaikennäköistä viheltäjää on tällä areenalla muutenkin jo nähty.

Ydinjätteen loppusijoituksesta pesen käteni tässä vaiheessa, mutta sellaisen myönnytyksen kuitenkin teen, että uraanin etsintä -aiheeseen voin pyrkiä lyhyesti palaamaan lähiaikoina aivan omassa postissaan. Tämä onkin näistä kahdesta aiheesta se ”helpommin” lähestyttävä, koska geologit eivät kiistele siitä juurikaan keskenään vaan lähinnä muiden toimijoiden kanssa. (Saarnisto on kyllä tässäkin suhteessa piristävä poikkeus.)

Kiitoksia Lehtorille ja muillekin rakentavasta kommentoinnista, tällaiselta pohjalta mielellään lähtee rakentamaan keskustelua eteenpäin.

6.8.2009 klo.8:38 tohtori

tohtori kirjoitti:

Jaa miksikö suomalaiset geologit eivät avoimesti kommentoi uraaniasioita…?!? No, Suomen suurin geologien työnantaja, eräs valtion laitos, on antanut noin kolmelle henkilölle valtuudet puhua em. metalliin liittyvistä asioista julkisesti. Ja muut pitävät kiltisti suunsa kiinni, mitä nyt kahvipöydässä jupisevat.

Ydinvoiman vastustajilla on sen sijaan valmiiksi viritetty julkisuuskoneisto, mikä pyörähtää hanakasti käyntiin, kun jossain etsintää edes aloitetaan. Samat kaverit käyvät muuten roikkumassa OL3:n työmaanostureissa. Ja nämä ”asiantuntijathan” osaavat vetää keskusteluun kaikki mahdolliset

pelotteet puolen Euroopan saastumisesta maailman tuhoutumiseen, kun kallioon yksikin reikä kairataan uraaninetsinnän nimissä. Tieteellisiä faktoja saa hakea mikroskoopin kanssa, tuskin löytyy sittenkään.

Että sen puoleen kyllä tarvittaisiin lisää asiantuntevaa keskustelua aiheesta. Tavan ihmiset ovat kiinnostuneita, mutta jos ainoa tiedotus tulee Greenpeacen suunnalta, niin vaikea on saada keskusteluun minkäänlaista järjen ääntä. Geologin kannalta uraani on metalli siinä missä muutkin eikä sen etsimisessä ole mitään ihmeellistä. Ja suuremmat säteilyannokset Etelä-Suomen ihmiset saavat vuodessa jalkojensa alla olevista graniiteista erittyvän radonin takia, kuin esim. tunnettujen uraanimineralisaatioiden liepeillä Pohjois-Karjalassa asustelevat.

6.8.2009 klo.17:16

Käyräranta kirjoitti:

Geologit ova lojaaleja työnantajilleen kuten nimimerkki tohtori edellä kertoo. Eli näitä ydinasoita tutkivat geologit eivät julkisuuteen tule ellei siihe esimies erikseen velvoita.

Lisäksi greenpeacen porukoilla on aatteen paloa ja sen myötä lähetystyön tekeminen koetaan tärkeäksi.

Ei me kemistitkään kyllä asiasta paljoa keskustella, vaikka asiantuntemusta eria aineiden ominaisuuksista ja vaikutuksista onkin paljon.

7.8.2009 klo.15:44 inka

inka kirjoitti:

säteilytaso laskee eksponentiaalisesti.Ydinjätteen loppusijoitus on käsitelty asia ja ensin kannattaisi tututstua tähän materiaaliin.

13.8.2009 klo.13:30 Enneli

Enneli kirjoitti:

Korruption lonkerot ulottuvat taatusti myös geologipiireihin. Yksilön moraalilla on silloin suurin toimintaa määräävä tekijä. Vain riittävän korkea moraali, itseluottamus ja omanarvontunto sekä vastuuta ottava suhde muuhun elävään luontoon voi mahdollistaa täysin puolueettoman tutkimuksen julkisen tukemisen.