Osmo Soininvaara haastaa terveellisellä tavalla vihreän liikkeen pyhiä oppeja. Nythän hän uskalsi sanoa, että vihreiden pitäisi miettiä uudelleen asenteitaan mm. yksityisautoiluun ja jopa ydinvoimaan.
Ydinvoiman vastustus tuntuu olevan tärkeä osa vihreää identiteettiä. Kun kysyin asiasta eräältä Vihreän liiton jäseneltä, hän sanoi sen aikoinaan olleen eräs olennainen teema, joka auttoi heitä erottumaan omaksi liikkeekseen. Se on helppo uskoa, liikkeen alkuaikojen julkisuuskuvasta tulee mieleen nimenomaan luonnonsuojelu ja ydinvoiman vastustus.
On siis ymmärrettävää, että etenkin liikkeen veteraaneille ydinvoimakriittisyys on suorastaan geeneissä. Mutta kyllä Soininvaara, eräs näistä veteraaneista, on oikeassa. Eri energiantuotannon muotojen hyödyt ja haitat ovat niin monimutkainen suo, ettei voida kiistattomasti sanoa ydinvoiman olevan joka tilanteessa vastustettava vaihtoehto. On täysin mahdollista olla vihreä, ja pitää ydinvoimaa vaikka hiilivoimaa ekologisempana vaihtoehtona.
YLE otsikoi ”Vihreät välttävät kannanottoja Soininvaaran ydinvoimanäkemyksiin”. Otsikko on virheellinen, itse uutisessa haastatellaan sekä Pekka Haavistoa että Ville Niinistöä, jotka molemmat ottavat selvästi kantaa Soininvaaran ajatukseen. Uutisen kirjoittajalle olisi ilmeisesti kelvannut vain täystyrmäys tai -siunaus. Haavisto vaikuttaa ydinvoiman vastaiselta, mutta mielestänsä asiasta pitää keskustella: ”Ei pidä olla niin, että eri mielipiteitä ei sallita puolueessa”
Ville Niinistö sanoo: ”Ajamme kestävää energiataloutta, uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta (…) On vähän kummallista peräpeiliin katsomista, että aletaan puhua siitä, onko hiili, turve vai ydinvoima vähemmän haitallista.”
Luulen ymmärtäväni tuonkin kannan. Niinistön mielestä ilmeisesti on keskityttävä ajamaan uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta uusien voimaloiden rakentamisen sijaan. Vanhanaikaisten voimaloiden keskinäisestä haitallisuudesta jankkaaminen on so last season.
Ajatus on rohkea, mutta epäilen onko se täysin realistinen. Uusiutuvat energialähteet eivät vielä pitkään aikaan kilpaile hiilen, turpeen tai ydinvoiman kanssa tuotantokapasiteetiltaan samassa sarjassa. Tällä välin voimaloiden lisärakentaminen tulee varmasti jossain muodossa ajankohtaiseksi, eikö niitä vanhojakin pidä uusia? Eli eiköhän jonkinlaista vihreää kantaa näihin aataminaikuisiin tuotantomuotoihin kannata miettiä.
En itse ole mikään täysin varaukseton ydinvoiman puolesta intoilija, mutta en oikein pidä ympäristöliikeen yleisestä suhtautumisesta siihen.
Ydinvoima on korotettu niin äärimmäisen vihattavaksi pääpaholaiseksi, että esimerkiksi paljon saastuttavamman hiilivoiman arvostelu meinaa jäädä vähemmälle. Ollaan taipuvaisia tutkimatta nielemään epämääräisiä tai täysin virheellisiä huhuja radioaktiivisen saasteen vaikutuksista, kuten Fukushiman tapauksessa.
Kun jonkun suurpahiksen vihaaminen muuttuu liian pyhäksi opinkappaleeksi, kriittinen ja kylmäpäinen ajattelu kärsii. Samoin on käynyt vasemmistolle USA:n kanssa. Joka tapauksessa Vihreän liiton tilanne tässä asiassa näyttää aiempaa valoisammalta. On mahdollista olla muutakin kuin totaalisen ydinvoimakielteinen vihreä.
Onnettomammalta tilanne näyttää Greenpeacessa. Olen itse järjestön tukijoita, mutta ydinvoiman vastaisuutensa on mielestäni käynyt liian kiihkomieliseksi. He vastustavat myös fuusioenergian kehittämistä. Sama liike, joka vaatii lisää resursseja kaikenlaisten uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen, tyrmää tämän tutkimuksen suoralta kädeltä. Tietävät, että se on turhaa ja kallista pelleilyä.
Tietääkseni Greenpeacen linja fuusioenergian kehittämiseen ei ole muuttunut sen jälkeen, kun tyrmäsivät Ranskan reaktorihankkeen kylmiltään vuonna 2005. Tämän vastustuksen syitä voi arvailla järjestön käyttämistä sanamuodoista: fuusioenergia on ”nuclear option” jonka takana on, kauhistus, ”nuclear industry”. Eli uutta energiamuotoa ei voi tukea, koska pahan voimat ovat sen takana.
On totta, että ilmastonmuutosta ei ehditä torjua fuusiovoimalla, mutta tässä haisee mielestäni lähes uskonnollinen dogmaattisuus paholaismyytteineen. Koskapa maailma ja teknologia tunnetusti kehittyvät ennakoimattomasti ja koko ajan, sellaiseen ei ole varaa. Soininvaaran kannanotto oli erittäin aiheellinen.
Perusvihreä arvohan on, että sähkö tulee töpselistä ja on puhdasta energiaa, mitäpä sitä noin vanhanaikaisia juttuja kuin voimaloita miettimään. Tämän ansiostahan venäläistä grafiittijäähdytteisellä ydinvoimalla tuotettua sähköä on tuotu yli 30 vuotta Suomeen, ja Suomeen rakennettavia voimaloita vastustettu, vaikka se pienentäisi ydinonnettomuusriskiä lähialueilla.
Hyvinhän tuolle linjalle kuitenkin kannattajia löytyy, ja tunnetason argumentteihin on tunnetusti vaikeaa vaikuttaa järkevillä argumenteilla, siinä syntyy vain jonkinlainen arvonyrjähdys ja turhaa mielipahaa.
Ehkäpä seuraava Soininvaaran ajattelun tulos koskee uusien ydinvoimaloiden rakentamista ja niiden sähkön myyminen kovaan hintaan puutteessa elävään keskiseen Europpaan. Se näyttää olevan ainut keino jolla maan talous ja kauppatase pysyy kurissa.
Hyvä koelaboratorio on tämän hetken Japani. Siellä taitavat käytönnössä kaikki ydinvoimalat olla epämääräisen ajan seisokissa tarkastusten ja vastustuksen takia. Energiankulutus ei kuitenkaan ole laskenut olennaisesti, joten jostain sitä on revittävä.
Ratkaisu on ollut hiilen käytön raju lisääminen. Sivujuonteena Japani haalii kaikki maailman voimalalaivat mitä suinkin irti saadaan. Sellainen ankkuroidaan sopivaan paikkaan ja pannaan kiinni verkkoon. Sähkö tuotetaan öljyllä. Suomalaiset yrityksetkin toimittavat komponentteja noihin mammutteihin.
Jos yksi maailman organisoituneimmista ja vauraimmista maista ei keksi parempia ratkaisuja niin tuskin mekään siihen pystymme.
Ex-ministeri Seppo Lindblom kannattaa ydinvoimaa mutta ainoastaan demokraattisten maiden energialähteenä. Lindblomin ehtoja: 1) ydinvoimaan tukeutuvat vain teknologialtaan hyvin kehittyneet teollisuusmaat ; 2) vakaa demokratia jonka suojissa turvallisuusviranomainen saa oikeusviranomaisen kaltaisen riippumattoman aseman poliittisiin päättäjiin nähden; 3 ydinenergian teknistaloudellisesta valmistelusta vastaa yksi ministeriö ja turvallisuuskysymyksistä joku toinen ministeriö. ”Totalitaarisessa järjestelmässä nämä vaatimukset on vaikea täyttää.” (”Manun matkassa” 2009, 328.)
Lindblomin ehdoista
seuraa, että ydinvoima ei ole käyttökelpoinen energianlähde useimmille maailman maille. Kun investoidaan ydinvoiman kehittämiseen, silloin nämä ja kehitystyö ovat poissa koko maailmaa ajatellen käyttökelpoisten energialähteiden kehittämisestä. Pitäisi kehittää voimanlähteitä tolvanoille.
Olkiluodon ydinvoimalatyömaa on mennyt totaalisen pieleen ja se on sellaista, mitä ei haluta: töissä on 5000 ukkoa, joista vain viidennes on suomalaisia. Mikäs siinä, jos kaikille maksettaisiin suomalaisten sopimusten mukaista palkkaa ja sivukuluja vaan kun ei makseta lähetetyille työntekijöille tai työntekijöistä. Tämän prosessin huonous alentaa myös ydinvoiman lisärakentamisen kannatusta
Vihreiden arvojen ydin on kestävä kehitys. Se tarkoittaa, että sellaista ei pitäisi tehdä joka pysyvästi vahingoittaa ympäristöä. Ydinvoiman saasteongelmia ei ole ratkaistu. ”Paras” tähän asti keksitty ratkaisu on kirjaimellisesti lakaista ydinjäte maton alle. Mattona täytyy käyttää satojen metrien paksuista peruskalliokerrosta, koska jäte on niin vaarallista.
Mitähän meidän lapsemme, lapsenlapsemme, lapsenlapsenlapsemme jne. miettivät tästä tuleville sukupolville jättämästämme säteilevästä, myrkyllisestä ”lahjasta”’, joka aiheutettiin vain jotta saataisiin juuri nyt vielä enemmän elintasoa?
Tino on tahallaan unohtanut että Japani sijaitsee mannerlaattojen sauman päällä eikä sen olisi koskaan pitänyt edes rakentaa ydinvoimaloita.
Suomen peruskallio on eheä se on kesatänyt jääkaudet ja on 300 kilometriä paksu. Suomi on niitä harvoja paikkoja maailmassa jossa voi rakentaa täysin turvallisia voimaloita ja myös varastoida jätteet.
”Perusvihreä arvohan on, että sähkö tulee töpselistä”
Tuon lapsuksen päästi kylläkin SMP-läinen paikallispoliitikko joskus 70-luvulla. Vaihtoehtoisesti voit osoittaa sen vihreän poliitikon joka noin on väittänyt. Onnea yritykseen.
”Suomen peruskallio on eheä se on kesatänyt jääkaudet ja on 300 kilometriä paksu. Suomi on niitä harvoja paikkoja maailmassa jossa voi rakentaa täysin turvallisia voimaloita ja myös varastoida jätteet.”
Olisipa varastointi noin helposti järjestetty. Mutta kun sen säteilyjätteen täytyy säilyä turvassa kymmeniä tuhansia vuosia. Emme kykene varmasti ennustamaan tulevaisuutta edes kymmenen vuoden päähän, puhumattakaan tuhannen tai *kymmenen tuhannen* vuoden päähän. Kuka uskaltaisi ottaa näin järjettömän riskin? Minä en ainakaan.
Jos maailma menee sellaiselle mallille, että Suomen peruskallio lakkaa olemasta turvallinen ydinvoimalan perusta tai loppusijoituspaikka, niin säteilyvuodoit lienevät niitä murheista pienimpiä…
Mielestäni ”lähtökohtaista ja tunneperäistä”ydinvoiman vastustamista huomattavasti oudompi(ja huolestuttavampi)ilmiö on tämä nykyään valloillaan oleva huoleton kyllätämätästäsittenjotenkin-asenne ydinenergian ongelmia kohtaan.
Muutama kuukausi sitten juhlittiin vasta vuotta 2012 ja silti ollaan valmiita luomaan ongelmia jonka kanssa ihmiskunnan pitäisi pärjätä kymmeniä tuhansia vuosia. Onnea vaan seuraavat sukupolvet, me tarvitsemme loputtomasti halpaa energiaa just nyt!
Itse asiasta sen verran että ydinvoiman vastustaminen on niitä viimeisiä asioita jossa Vihreän liiton linja on pysynyt johdonmukaisena
ja mielestäni olisi sääli niin puolueelle kuin koko suomalaiselle politiikallekin jos vihreissä mentäisiin tässäkin kysymyksessä kohti harmaata, epämääräistä keskustaa, jossa suurin osa(hyvä on, kaikki) muista eduskuntapuolueista jo odottelee.
Hyvä kiroitus, olen pitkälti samaa mieltä!
Itse olen ydinvoimaan kriittisen myönteisesti suhtautuva vihreitä äänestävä kaupunkilainen, enkä ole oikein koskaan ymmärtänyt tuota ympäristöliikkeiden dogmaattista vihaa ydinvoimaa kohtaan. Ydinvoimavastaisuudelle on paljon järkeviä argumentteja (omasta mielestäni merkittävin on pelko siitä, että vaihtoehtojen kehittäminen jää puolitiehen, jos uusia reaktoreja kyhätään kasvavalla vauhdilla), mutta useimmiten vastustamiseen käytetään uskonnollisesti toisteltuja litrugioita, joiden kosketuspinta todellisuuden kanssa on vähintäänkin hämärtynyt (tyyliin
ydinvoimalaonnettomuuden iskiessä maailma tuhoutuu). Varsinkin tuo fuusiovoiman vastaisuus ihmetyttää.
Fissiolla tuotettu ydinvoima on siirtymäkauden raktaisu, ja tällä hetkellä käytössä olevista realistista vaihtoehdoista se vähinten huono. Toivottavasti pian saadaan kehitettyä toimivia vaihtoehtoja.
No miten tuota vihreää energialinjaa pitäisi sitten tulkita?
Vaihtotaseelle sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannolle paras: turve -> kielletään
Edullisin: ydinvoima -> vastustetaan
Haitallisin terveydelle: hiilivoima -> hyväksytään hiljaisesti
Lintuja silpovat ja valtavat varavoimajärjestelyt ja verkkoinvestoinnit vaativa tuulivoima -> tukea
Juuri silloin kun energiaa eniten tarvittaisiin 0-tuottoinen aurinkovoima -> tukea
paperiteollisuuden tärkein raaka-aine kuitupuu -> tukea polttoon -> pahempi vaihtotaseen vaje ja sellutehtaita kiinni
Tavoittelin hieman karikatyyristä tyyliä, mutta
sehän ei netissä onnistu, joten tuossa sitten analyyttisempi versio. Yhteenvetona: vastustetaan kaikkea, missä olisi teknillisesti tai taloudellisesti järkeä, ja suositaan pienhiukkaspäästöjä hiilivoimana ja lämmön erillistuotannolla.
Uraani oli maassa jo miljardeja vuosia ennen kuin sitä alettiin maasta kaivamaan, fossiiliset polttoaineet jätettiin rauhaan sadoiksi miljooniksi vuosiksi. Jätteiden hyväksikäyttö taas lisääntyy koko ajan. Eiköhän nuokin jätteet kaiveta jo ensimmäisen sadan vuoden aikana ylös ja hyödynnetä jollain tavalla, ja jos taas ei ole ketään kaivamassa niin siellähän hajoavat itsekseen miljoonia vuosia seuraavaa älykästä lajia odotellessa. Joku kymmenien tuhansien vuosien murehtiminen geologisessa mittakaavassa on yksi silmänräpäys, ja taas hyvin energiapitoisen jätteen kierrättämättömyys taas edustaa jotain teknillisen kehityksen pysähtymistä odottavaa fatalismia.
Kuka pystyi ennustamaan edes polttomoottorin voittokulun sata vuotta sitten? Saati sitten fossiilisten polttoaineiden käytöstä seuraavaa melkoisen suurta ympäristön muutosta? Ydinjätteen sijoitusongelma on mittakaavaltaan hyvin pieni huonompiin vaihtoehtoihin verrattuna.
Soininvaara on oikea populisti. Aate, jonka ympärille Vihreät ovat syntyneet, pittä hylätä, jotta saadaan kannatus säilytettyä. Tätä samaa tekee muutkin, paitsi perussuomalaiset. Juuri siksi sixpäkki pysyy kasassa. Puheissa ollaan erilaisia, mutta teot puhuvat aivan päinvastaista. nyt vihreätkin haluaa tähän harmaaseen, Kokoomuslaiseen porukkaan. Suomessa on kolmepuoluejärjestelmä jossa ovat Hallitus. Perussuomalaiset ja keskusta. Kuusi puoluetta puhuu samaa kiletä eri murteilla, jotta edes sävyeroja saadaan. Onkin täysin käsittämätöntä, että Liisa Jaakonsaari jaksaa jauhaa oikeistopopulismista vuodesta toiseen Perussuomalaisten yhteydessä, kun oikeat takinkääntäjät ja Kokoomuksen nuoleskelijat löytvät vasemmistosta ja Vihreistä.
Ydinfysiikan tohtori Petrus Pennanen kirjoitti Aviisissa 15/2010:
”Luonnollisuutta pidetään hyvänä asiana. Aineiden polttaminen energiantuotannoksi on täysin luonnollista, koska metsäthän palavat muutenkin. Metsäpalot myös tappavat ihmisiä ja eläimiä luonnollisten pienhiukkasten välityksellä.
Myös ydinenergia on täysin luonnollista. Maapallolta löytyy luonnollisia ydinreaktoreita, jotka tuottavat luonnollista ydinjätettä: vastaavaa kuin se keinotekoinen. Luonnon reaktoreiden ei kuitenkaan tiedetä haitanneen kenenkään terveyttä, vaikka ydinjätteet makaavat kalliossa ilman suojakuoria.”
Torium-koereaktori Suomeen! Siinä vaihtoehtoista ydinvoimaa.
No eipä ole tuollaisia murheita kun ei ole vihreä ensinkään. Tulevaisuus on silti mielestäni kyllä ehdottomasti noissa uusiutuvissa menetelmissä. Tuulivoiman esteenä on suomessa tätänykyä suurimmalta osin erilaiset lakipykälät sun muut ihmisten itse keksimät kuvitelmat, kuin tekniikka sinänsä. Olisi myös syytä pohtia kuinka paljon sitä ”halpaa” ydinenergiaa teollisuus meillä tullee ylipäätään tarvitsemaan, kun sellu ja paperitehtaita kuitenkin kokoajan ajetaan ennemmin alas kuin ylös?
Puheet lintujen silpomisesta tuulivoimaloissa on kyllä aivan huuhaata ja tunteisiin vetoamista. Jos sinne lapoihin muutama lokki vuodessa osuu, niin mitä sitten? Niitähän on rannikolla ihan riittävästi kuitenkin.
Aurinkoenergian käytön keksivät matelijat ja muut vaihtolämpöiset miljoonia vuosia sitten. Biomassan polttaminen tuli kuvioihin joskus kivikaudella. Tuulivoimaa alettiin käyttää pronssikaudella. Kivihiili tuli kuvioihin teollisen vallankumouksen aikoihin 1700-luvulla ja öljy 1800-luvun lopulla.
Ydinenergia sen sijaan kehitettiin vasta 1940-luvulla, joten mitkähän noista oikeasti on niitä vanhoja tahi muinaisia energiantuotantomuotoja?
Murrosikäisen viha kulutusta ja teknokratian ikoneita kohtaan saattaa olla kehittymässä kohti aikuisuutta ja laajempaa näkemystä. Putkinäköistä ekokiukuttelua on nyt harjoitettu yli 30 vuotta. Varmasti on järkevää tarkistaa kantoja maailman muuttuessa. Aatteeseen takertumalla kommunistitkin kuristivat itse itsensä.
Voisitko avata huomiotasi Vasemmiston suhtautumisesta USA:han? Miten tämä näkyy vasemmiston politiikassa?
tino: Se yksi maailman organisoituneimmista ja vauraimmista maista on myös yksi maailman uriinsa juuttuneimmista (perinnettä ja kokeneemman mielipidettä [= jälkijunassa olevaa mielipidettä] arvostava kulttuuri) ja velkaantuneista (valtionvelka yli 200% vuotuisesta BKT:sta) maista. Ei kannata glorifioida liikaa, vaikka Japanissa on ehdottomasti hyvät puolensa. Suomen kannatta mielestäni ajatella itsenäisesti, ja pitää järki pelissä. Päätöksiä tehdessä on syytä myös kuunnella eri alojen asiantuntijoita, ja pitää kokonaisuus kasassa. Japanin ongelma on tietysti luonnonkatastrofit, joille se ei voi mitään. Suomen luonnonolot ovat toiset, ja ne huomioon ottaen on syytä tehdä päätökset omista lähtökohdista.
T. Japanissa asuva
Yhdyn kirjoittajaan!
Kokemukseni on, että Vihreideät aktiivit ovat jo siirtyneet ongelmakeskeisestä ajattelusta ratkaisukeskeiseen, mutta erittäin hyvä, että tämä tulee tiedoksi suurelle yleisöllekin.
Eiköhän tämä opittu vaikeimman kautta, että Vihreät ei voi tehdä politiikkaa jossa ihmisoikeudet, sosiaalipolitiikka ja ympäristönsuojelu alistetaan yksittäiselle energiapoliittiselle ratkaisulle - se vaan ei ole oikein äänestäjiä kohtaan.
Suomessa luonnon ja eläinten lisäksi kärsivät nykypäivänä myös ihmiset ja uskon, että kaikki Vihreät haluavat olla vahvasti mukana ratkaisemassa myös tätä ongelmaa.
”orimaa kirjoitti: Kokemukseni on, että Vihreideät aktiivit ovat jo siirtyneet ongelmakeskeisestä ajattelusta ratkaisukeskeiseen, mutta erittäin hyvä, että tämä tulee tiedoksi suurelle yleisöllekin.”
Niinkö? Mitäs Satu Hassi sitten tuolla US:n puolella tuollaisia juttelee?
http://satuhassi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101716-ydinvo ima-on-huono-idea-edelleen
Ei senpuoleen, ihan järkeviä hän kirjoittaa.
Fuusioenergiasta ei ole juuri vuoden 2005 jälkeen ollut kommentoitavaa. Se on pysynyt yhtä epärealistisena haaveena kuin ennenkin. Jokainen voi arvioida itse, onko fuusioenergia tutkimuslaboratorioiden teoriaa vai todellinen mahdollisuus, esimerkiksi fuusioenergiaa tutkivan ja edistävän ITER:n sivuilta http://www.iter.org/.
Tämän päivän todellisuutta on uusiutuvan energian kapasiteetin nopea kasvu. Viime vuonna Euroopan unionissa uudesta kapasiteetista 70 prosenttia oli uusiutuvaa energiaa - lähinnä aurinkoa ja tuulta. Uusiutuvan energian tuotanto kasvoi viime vuonna EU:ssa 61 terawattituntia, mikä vastaa yli kahta kolmasosaa Suomen vuosittaisesta sähkönkulutuksesta.
Kyllä Pekka Haavisto oli ainakin vielä presidentin vaalin aikaan selkeästi ydinvoiman vastustaja ja kehuskeli mm. osallistuneensa ydivoiman vastaisiin marsseihin. Vihreiden haihattelun suuri dilemma on se, että he toiminnallan pyrkivät tuhoamaan suomalaisen teolllisuuden ylimitoitetuilla päästö- ja haittaveropäätöksillään ja siten siirtämään teollisuuden pois Suomesta Kiinaan ja Intiaan, jossa ympäristökysymyksillä ei ole paljon painoarvoa. Näin Suomi ”puhdistuu” ja köyhtyy, tulee runsaasti vähän kuluttavia työttömiä ja varallisuus ja ”saasteet” siirtyvät muualle. Täysin moraalitonta touhua.
”Eri energiantuotannon muotojen hyödyt ja haitat ovat niin monimutkainen suo, ettei voida kiistattomasti sanoa ydinvoiman olevan joka tilanteessa vastustettava vaihtoehto.”
Minusta tämän viisaammin ei asiasta oikein voi lausuakaan. En usko, että ydinvoiman kannattajissakaan on monia jotka pitäisivät sitä täysin ongelmattomana. Ala on täynnä ihmisiä jotka pyhittävät ammatillisen uransa näiden haasteiden ratkaisemiseen.
”Tämän päivän todellisuutta on uusiutuvan energian kapasiteetin nopea kasvu.”
Kapasiteetti kasvaa todella kovaa vauhtia, kun sitä tuetaan niin avokätisesti. Se ei ole automaattinen
todiste, siitä, että ne olisivat tätä päivää. Mitä luulet tämän vuoden tuovan, kun suuret Eurooppalaiset maat (mm. Saksa, Italia ja Espanja) leikkaavat tuotantotukiaan?
Loppujen lopuksi vain töpselistä tulevalla tavaralla on merkitystä – ei sen tuotantomuodolla. Jos se voidaan tehdä yötä päivää kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti muuten kuin ydinvoimalla, en usko, että ydinvoiman kannattajat tulevat tästä sen ihmeemmin innostumaan.
Fuusioenergian kehittämisen vastustaminen kertoo minusta enemmän uskonnonkaltaisesta tieteen vastustuksesta, eikä niinkään analyyttisen pohdiskelun lopputulemalta. Maailma ei pääty vuonna 2050, ja sen jälkeenkin töpselistä toivotaan varmaankin virtaa. Mieluummin se on tehty saasteettomasti parin jalkapallokentän kokoisella alueella kuin huomattavasti enemmän luontoa kuormittavilla aurinkopaneeleilla, padoilla, metsän poltolla tai tuuliturbiineilla?
Erinomainen kirjoitus. Ydinvoima ei ole ongelmaton tai vaaraton energiantuotantomuoto, eikä se ole patenttilääke esimerkiksi ilmastonmuutosongelmaan. Mutta samat asiat pätevät aivan kaikkiin vaihtoehtoihinkin, myös siihen, ettei tehdä mitään.
Olen tätä aihetta selvittänyt enemmän tai vähemmän aktiivisesti kohta kahdeksan vuoden ajan, ja tähän mennessä olen käytännössä kaikissa asiaan liittyvissä argumenteissa tehnyt saman havainnon: ydinvoiman vastaiset argumentit pohjautuvat kaksoisstandardeihin. Jos eri energiantuotantomuotoja arvioidaan samoilla kriteereillä, ydinvoima on kirkkaasti kärkijoukossa,
oli argumentti melkein mikä hyvänsä.
Otetaan esimerkiksi Joni Pelkosta huolettaneet ydinjätteet. Todellisuudessahan tilanne on se, että muu energiantuotanto huolehtii jätteistään kippaamalla ne kaatopaikalle tai ilmakehään. Tällä voi olla hyvin vakavia seurauksia. CO2-päästöistä on tietysti paljon puhetta, mutta paljon vähemmän puhutaan esimerkiksi hiilivoimaloiden levittämästä elohopeasta. Seuraukset näkyvät mm. niin, että Yhdysvalloissa epäillään joka kuudennella vastasyntyneellä olevan aivovaurion riski elimistöön kertyvästä elohopeasta.
Jopa tuon suuren kauhistuksen eli radioaktiivisuuden suhteen sovelletaan jotain outoa kaksoisstandardia. Suomessa loppusijoituksen yhtenä turvallisuuskriteerinä pidetään enintään 0,1 millisievertin vuotuista altistusta loppusijoituspaikan päällä asuvalle; tämän odotetaan alittuvan selvästi. Yhdysvalloissa laskettiin, että Yucca Mountainin ydinjätehauta aiheuttaisi keskimäärin 0,0024 millisievertin vuotuisen annoksen (10 000 vuoden jälkeen enintään 0,0098 mSv/a). Ympäristöjärjestöt pitävät näitä kuitenkin liian vaarallisina.
Samaan aikaan Saksassa tehtyjen mittausten perusteella (Puch et al. 2002) hiilituhkan läjitysalueet säteilevät 1,2 millisievertiä vuodessa, eli noin 500 kertaa enemmän. Syynä ovat hiilen epäpuhtautena esiintyvät uraani ja torium. Yhden gigawatin tehoinen hiilivoimala - eli karkeasti ydinvoimalaa vastaava - levittää vuodessa biosfääriin noin 5-6 tonnia uraania ja 12-13 tonnia toriumia. Karkeasti arvioiden, noin prosentti päätynee pienhiukkasina ilmaan. (Hiilituhkassa on itse asiassa niin paljon uraania, että kiinalainen yritys on aloittamassa uraanin louhimista hiilituhkakasoista.) Muitakin, terveydelle paljon vaarallisempia kemiallisia myrkkyjä ja raskasmetalleja toki löytyy.
Tästä hiilituhkasta tehdään mm. rakennuslevyjä, jotka antavat asukkaille noin 0,3 millisievertin vuotuisen säteilyannoksen.
Ydinvoimaa vastustavat herkuttelevat usein myös ydinjätteen suurella määrällä. Näitä lukemia arvioitaessa on luultavasti syytä pitää mielessä, että jos veisin ydinvoimalaan sangollisen hiekkaa, olisi se lain silmissä ydinjätettä. Raja kun kulkee 500 becquerelissa kiloa kohden, kun taas keskimääräinen pala maata sisältää radioaktiivisia aineita noin 1400 becquerelia kiloa kohden.
Voisin jatkaa vaikkapa huomauttamalla, että ydinvoimaloiden kohutut tritiumpäästöt vastaavat yhtä voimalaa kohden noin neljän itsevalaisevan EXIT-kyltin rikkoutumista (uutena tritiumia noin 270 gigabecquerelia; ydinvoimalan tritium-päästöt noin 1000 GBq, joista suurin osa veteen) tai heittämistä kaatopaikalle.
Tai toteamalla, että ydinvoiman vaihtoehdot täällä reaalimaailmassa tulevat ilmansaasteiden ja onnettomuuksien muodossa tappamaan lähes täysin varmasti enemmän kuin ydinvoima, eikä ihmisillä ole valinnan varaa, altistuvatko he näille riskeille vaiko eivät.
Mutta ehkäpä tässä on jo vähäksi aikaa mietittävää.
PS. Uusiutuvien määrän kasvattaminen ei käsittääkseni pitäisi olla itsetarkoitus - ymmärtääkseni tavoitteena on vähentää päästöjä. Miten hyvin tässä on onnistuttu, kun uusiutuviin satsanneiden maiden per capita-päästöjä vertaa esimerkiksi ydinvoimaan satsanneiden Ranskan ja Ruotsin päästöihin?
Vihreiden suhtautumista ydinvoimaan voisi kuvailla sanalla ”mutkudogmi”. Periaatteesta ja vanhasta muistista vastustetaan, mutta käytännössä asialla ei olekaan merkitystä - mutkudogmi vaihdetaan silmää räpäyttämättä ministeriaudin takapenkkiin.
”Joni Pelkonen” taitaa vaatia kyllä vähän liikoja. Riittää varmasti kun ydinjätteet säilyvät seuraavaan jääkauteen asti (ja mikseivät säilyisi). Muutama tuhat vuotta ennen sitä ovat kaikki täältä jo matkustaneet etelään.
Joni kai olettaa että hänen jälkeläisensä muuttavat jääkauden jälkeen tänne takaisin?
Tällaiset lapselliset kymmenistä tuhansista vuosista puhumiset vain paljastavat puhujan ”lapsenmielen”. Kannattais unohtaa vanhat kliseet..
Siis. Vihreät valittavat että ydinvoima on hirmuista, koska meille jää tuleville sukupolville perinnöksi ydinjätevuori, joka parhaassakin tapuaksessa osataan vain ”lakaista maton alle”.
Onko kukaan koskaan tullut ajatelleeksi että ydinjäte sentään _voidaan_ lakaista melko turvallisesti maton alle. Hiilivoimaloiden hiukkaspäästöt aiheuttavat tänäkin vuonna enemmän syöpää ja kuolemaa kuin Fukushima. Itseasiassa hiilivoimaloiden hiukkaspäästöt aiheuttavat merkittävämpiä _radioaktiivisia_ säteilyhaittoja tavalliselle suomalaiselle kuin ydinvoima.
Joni Pelkonen ja muut: tiedätte taatusti, että muutaman metrin vesikerros vaimentaa ydinjätteen säteilyn. Niinhän ne käytetyt sauvat tälläkin hetkellä varastoidaan. Toiseksi, sauvat ovat lähes liukenematonta ainetta, jota jälleenkäsittelylaitoksissa pitää käsitellä erittäin vahvoilla hapoilla, jotta ne saadaan liukoisiksi. Tällaisia olosuhteita luonnosta tuskin löytyy. Kiinteän radioaktiivisen aineen säteily ilmassa vaimenee tehokkaasti etäisyyden funktiona. Fukushimassakaan alueen portilla ei säteile. Eli, jätteet säteilevät vain paikallisesti, ja Suomessa on kyllä tilaa. Vaarallisemmaksi asia tulee jos pystytte kertomaan, miten luonnonolosuhteissa sauvat saadaan liukoisiksi ja elinkiertoon.
Jarla,
On kiva nähdä rehellistä puhetta vihreiden ja ydinvoiman suhteesta.
”Ei pidä olla niin, että eri mielipiteitä ei sallita puolueessa”
Ydinvoiman puolustajilla ei ole sijaa puolueessa, kuten ei lihansyöjillä, ei-feministeillä tai maahanmuuttokriitikoillakaan. Vihreä Liitto on matkannut kauas poliittisesta keskustasta.
Klassinen lihaasyövä heteromies ei voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että vihreät on realismin puutteesta kärsivien kasvissyöjäfeministinaisten puolue.
”Ehkäpä seuraava Soininvaaran ajattelun tulos koskee uusien ydinvoimaloiden rakentamista ja niiden sähkön myyminen kovaan hintaan puutteessa elävään keskiseen Europpaan.”
Eihän sinne Eurooppaan tarvi ydinvoimasähköä myydä. Käyttäkäämme itse tuo inha y-sähkö ja myykäämme tuottamamme uusiutuva sähkö K-Eurooppaan.
Kommentti Pertti Jarlan kirjoitukseen:
http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/ydinvo ima-ja-tunteet/blog/39773/
En sitten tiedä täyttääkö tämä Jarlan järkiperäisen argumentoinnin kriteerit.
Tällä viikolla muuten Belenin ydinvoimahanke Bulgariassa kaatui ja tänään saksalaiset suuret energiayhtiöt E.ON ja RWE vetäytyivät Iso-Britannian ydinvoimahankkeista.
”Ydinenergia sen sijaan kehitettiin vasta 1940-luvulla, joten mitkähän noista oikeasti on niitä vanhoja tahi muinaisia energiantuotantomuotoja?”
Niinpä. Vihreät ovat olevinaan niin edistyksellisiä että kaikkeen vastustettavaan pitää lyödä ”vanhentunut” leima vaikka sillä ei olisi mitään perusteita.
Oikestihan tuulivoimaa on vanhanaikaista, mutta sitä voi kyllä kritisoida ihan asia-argumenteillakin ilman keinoteloisia edistyksellinen/vanhentunut leimoja.
Puolueena vihreät pysyy kasassa vain niin kauan kuin sillä tämä ”suuri saatana” vastustettavana. Soininvaara on järki-ihminen, vihreiden ydinvastaisuus taas uskontoa. Nämä kaksi eivät taida ihan heti kohdata.
Ydinteknologia on vasta alle 70-vuotiasta. Seuraavan 50 vuoden aikana varmasti löytyy menetelmä hyödyntää tämä ”ydinjäte” uudeksi energialähteeksi.
Suomen ekohuuhloiden miehittämän surnalismin mölyn takia voimaloiden jäte sementoidaan peruskallioon. Sitten sitä joudutaan kaivamaan uudelleenkäytettäväksi. Insinöörien järjen ääni hukkuu lööppien kailotukseen.
Onneksi TEM-Häkämies ei ole wiheröitten lapsellisuuksien narraama. Ydinjätteiden välivarastointi ei ole ongelma. Vain sen vartiointi riinpiissien ja muiden terroristien vuoksi.
Toisin kuin väitetään, vihreissä on kyllä voinut avoimesti puhua ja kannattaa ydinvomaa.
Jos joku kykenee osoittamaan ydinvoiman ekologisesti kestäväksi energialähteeksi, niin vihreät puolueena tulevat sitä kannattamaan. Kukaan ei ole toistaiseksi tosissaan edes yrittänyt. Ei ole kiinnostanut Soininvaaraakaan.
Jos joku kykenee osoittamaan ravinnepäästöt Itämereen ekologisesti kestäväksi ratkaisuksi, niin vihreät tulevat ajamaan vedenpuhdistuslaitosten purkamista. Ei ole sitäkään kukaan tosissaan yrittänyt.
Vihreät on hyvin käytännönläheinen puolue. Sen ongelmia ovat lyhytnäköisyyden puute ja kykenemättömyys silmien ummistamiseen suurten ongelmien edessä. Nämä ongelmat estävät sitä kasvamasta Kokoomuksen kokoiseksi puolueeksi.
Soininvaara on fiksu mies, mutta ei kovinkaan vihreä
Tapio Laakso:
Greenpeacen uskomus siitä, että uusiutuvat voivat ihan oikeasti korvata sekä ydinvoiman että fossiiliset polttoaineet on lyhyesti sanottuna valtavaa uhkapeliä maapallon tulevaisuudella. Otatte usein esille oman energiaskenaarionne ja vetoatte siihen; ymmärrän, että pidätte omaa osaamistanne maailman parhaana, mutta esimerkiksi IPCC:n uusiutuvien mahdollisuuksia kartoittanut SRREN-raportti sanoo vähän toista.
Greenpeacen skenaario on sen tutkimasta 164 skenaariosta kaikkein optimistisin. Mediaaniarvio uusiutuvien potentiaalista on 27% maailman energiantuotannosta vuonna 2050.
Vaikka uusiutuvat osoittautuisivat kaksi tai kolme kertaa mediaaniarviota paremmiksi, hiilidioksidipäästöjä olisi silti liikaa.
SRREN-raporttia on kritisoitu kaiken hyväksi siitä, että siihen ei ylipäätään kelpuutettu uusiutuviin pessimistisesti suhtautuneita skenaarioita. Siinä ei myöskään huomioida lainkaan biomassan ympäristövaikutuksia. Se on myös uutisoitu rikollisen harhaanjohtavasti: lehdistötiedotteessa ja lehdistötiedotteen perusteella tehdyissä uutisissa annetaan ymmärtää Greenpeacen skenaarion olevan todennäköisin, kun se aivan päinvastoin on se positiivinen ”outlier.” Kannattaako koko planeetan tulevaisuutta ihan oikeasti uhkapelata tällä tavalla?
Itse Energy [R]evolution-raportin ongelmista voisi mainita kolme päällimmäistä: olette todennäköisesti aliarvioineet rajusti maakaasun todellisen päästötaseen, ette ota täysimittaisesti huomioon nopean tehonsäädön vaikutusta voimaloiden polttoaineen kulutukseen (ns. cycling-ilmiö), ja olette unohtaneet rebound-ilmiön vaikutukset kokonaan. Ensimmäinen ja toinen virhe tekevät maakaasuun vahvasti tukeutuvasta skenaariostanne paljon vähemmän tehokkaan päästövähentäjän kuin luulette. Kolmas virhe tekee energiansäästöoletuksistanne rajusti ylimitoitettuja. Voisin sanoa jotain myös oletuksesta, että teknologian kehittyminen ratkaisee uusiutuviin liittyvät ongelmat, mutta olkoon nyt.
Epäilinkin muuten, että juhlitte Bulgarian ydinvoimaratkaisua. En tiedä, onko teiltä jäänyt kokonaan huomaamatta, että kyseinen voimala korvataan kaasuvoimalalla. Jos nyt esim. Yhdysvalloissa empiiristä vahvistusta saaneet uudet arviot maakaasun metaanipäästöistä pitävät paikkansa, olisi korvaava voimala voinut olla ympäristövaikutustensa puolesta ihan yhtä hyvin hiilivoimala.
Ympäristö ei kestä enää kovin montaa tälläistä ”voittoa.”
Tämähän se on se minun ja monen muun ydinvoiman kannattajan kritiikin koko pointti: vaikka teoriassa ydinvoimalle saattaisi olla vaihtoehtoja, käytännössä se kuitenkin korvataan fossiilisten polttamisella. Ja vaikkei korvattaisi, uusiutuvilla pitäisi kaiken järjen mukaan korvata ensin fossiilisia, ja vasta sitten hiilidioksidipäästötöntä ydinvoimaa.
PR: jos kysymys asetellaan niin, että ”ekologisesti kestävällä” tarkoitetaan täysin haitatonta, niin vastaus on helppo. Mikään vaihtoehto ei ole tälläinen. Mutta jos kysymys asetellaan niin, että mitkä energiantuotantomuodot ovat tuotettuun energiamäärään nähden vähiten vahingollisia, ydinvoima selviää aina mitalisijoille.
Ydinvoiman vastustajien olisi nyt korkea aika esittää todisteita ydinvoiman vaarallisuudesta verrattuna muihin energianlähteisiin; jopa Greenpeacen lukuja käyttämällä kun voi helposti todeta, että Tshernobyl viiden vuoden välein olisi kannattava hinta hiilenpolton lopettamisesta. Puolitotuuksien laukomisen ja kansanviisauteen tukeutumisen olisi syytä loppua.
jmkorhonen,
Ekologisesti kestävällä ei yleensä tarkoiteta täysin haitatonta tuotantoa ja kulutusta. Eihän voida yksiselitteisesti edes määritellä, mikä on haitta.
Toisaalta ei ole olemassa mitään yksiselitteistä määritelmää ekologiselle kestävyydelle, mutta itse pitäisin ekologisesti riittävän kestävänä sellaista toimintaa tai tuotantoa, jota voidaan ekosysteemiä merkittävästi tuhoamatta ylläpitää edes muutamia tuhansia vuosia. Ydinvoima tai fossiiliset polttoaineet eivät tästä näkökulmasta ole millään opilla ekologisesti kestäviä.
Ylipäätään en pidä kovin älykkäänä ja tarpeellisena keskustelua, jossa lähtökohtaisesti hyväksytään elämän edellytysten hävittäminen ja kiistellään vain aikataulusta.
PR: aikataulu on, mutta kiistellään siitä milloin elämä häviää..
Eurooppa taitaa tuottaa murto-osan maailman co2 päästöistä. Kehittyvää maailmaa ei kiinnosta täällä käytävä keskustelu, ne haluaa myös jääkaapin ja tietokoneen. Se mistä sähkö tulee on peruskiinalaiselle aivan sama.
Eetwartti: ”Ydinteknologia on vasta alle 70-vuotiasta. Seuraavan 50 vuoden aikana varmasti löytyy menetelmä hyödyntää tämä ”ydinjäte” uudeksi energialähteeksi.”
Ei tarvi odottaa noinkaan kauaa, vaan nykyisiä ydinjätteitä kierrättävän reaktorin voi jo tilata GE:ltä. Se perustuu ”Integral Fast Reactor”-projektiin (löytyy mm. wikistä) jonka Clintonin hallinto keskeytti 1994 ilmeisesti poliittisista syistä. Nopean reaktorin tutkimusversio EBR-II ehti pyöriä 30 vuotta ilman ongelmia, ja sillä itse asiassa pari viikkoa ennen Chernobylin pamausta demonstroitiin aivan vastaavasta vikatilasta selviytymistä.
Nykyiset termiset reaktorit käyttävät uraanista vain pienen osan, mutta tuollainen ”nopea” reaktori käyttää myös lopun uraanin sekä ydinjätteeseen normaalisti jäävät pitkään säteilevät osat. Nykyisestä ydinjätteestä saa irti siis vielä sata kertaa niin paljon energiaa kuin nykyreaktoreilla sai. Lopputuote lakkaa säteilemästä 200-300 vuodessa.
Koko prosessi polttoaineen valmistuksesta jätteen käsittelystä on yksinkertainen ja voidaan hoitaa voimala-alueella, joten se on myös huomattavasti nykysysteemiä halvempi.
Kannattaa tutustua. Ja tämä siis on jo tänä päivänä olemassaolevaa ja käytännössä kokeiltua tekniikkaa, ei mitään ”tulevaisuudessa mahdollisesti tulevaa uutta tekniikkaa jos vaan saataisiin nuo Olkiluodon rahat meidän tutkimukseen”.
Ja tehtiin mitä tehtiin, kertyneet ydinjätteet eivät muutu vaarattomaksi pelkällä jälkiviisauden voimalla. Nykyisten fysiikan lakien valossa vaihtoehtoina on joko odottaa se satatuhatta vuotta, tai käyttää ydinreaktiota pilkkomaan pitkäikäiset jätteet nopeammin hajoaviksi. Kun on jo olemassa reaktorityyppi joka tekee tuon ja on lisäksi halvempi, turvallisempi ja päästötön niin miksei käytettäisi sitä. Jos ydin-sana hirvittää niin kutsuttakoon sitä vaikkapa kukkaisvoimalaksi.
Hyötöreaktoreilla on takanaan loistava tulevaisuus, koska ne eivät ole turvallisempia ja niiden tuottama ydinjäten on nopeammin hajoavaa, eli vaarallisempaa
Ydinvoimaa pitivät tiettyjen puolueiden airuet 1960-luvulla erittäin tavoiteltavana. Edustihan se ylivoimaista neuvostomaan rauhanvoimaa. Nyt samat puhujat haukkuvat sitä. kehenkä voi enää luottaa. Martti Tiuriko on luotettavin.
Minusta vihreät eivät ole niitä helpoimmin huiputettavia, vaan STUKn e-päällikkö ja Häkämies. Katsoitteko sen A-studion vai mikä se oli jossa he olivat puhumassa. Heistä tuli lähinnä mieleen idiootti bimbo, joka uskoo kybällä kun joku äijänretku väittää, että eka kerrasta ei voi tulla raskaaksi.
Ydinvoima ei ole uusiutuvien energianlähteiden vihollinen, jos tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillitseminen. Tilaa on molemmille. Ks. esim. http://en.wikipedia.org/wiki/File:World_Energy_consumpt ion.png
Onko ilmastonmuutoksen ehkäiseminen tavoite vai työkalu poliittisen agendan ajamiseen ?
juoru-ukko: miksi ilmastonmuutosta pitäisi yrittää hillitä? Hiilidioksidipäästöjä vähentämälläkö uskot sen tapahtuvan?
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Pertti Jarla kirjoitti:
Täsmennetään nyt vielä, lainaan itseäni Facebookista:
Jos lähtökohtaista ja tunneperäistä ydinvoiman vastaisuutta löytyy, kuten uskon, Vihreässä liikkeessä ja Greenpeacessa, soisin sen kitkeytyvän pois koska se sumentaa ajattelua. Järkisyihin perustuva ydinvoiman lisärakentamisen vastustaminen on aivan eri juttu, puolestani saa vastustaa vaikka kaikkien ydinvoimaloiden purkamista jos siihen löytyy hyvät perusteet.