Tasavallan presidentin asema puolustusvoimien ylipäällikkönä on lähes puhtaasti seremoniallinen tehtävä.
Presidentinvaalikeskustelu harhautui eräin osin väärille poluille.
Etenkin sosiaalisessa mediassa ja lehtien mielipidepalstoilla on kiistelty siitä, sopiiko siviilipalvelusmies Pekka Haavisto puolustusvoimien ylipäälliköksi. Monet ovat ilmoittaneet kannattavansa Sauli Niinistöä, koska katsovat reservin kapteenin olevan sivaria parempi ylipäällikkö.
Ainakaan sivaritausta ei estä Haavistoa olemasta kyvykäs ylipäällikkö.
Samankaltaista inttämistä käytiin vuoden 2000 presidentinvaalien toisella kierroksella. Tuolloin torailtiin siitä, soveltuuko nainen, Tarja Halonen ylipäälliköksi. Kuusi vuotta sitten tuo aihe ei enää noussut esiin. Käytäntö oli osoittanut, ettei ylipäällikön sukupuolella ollut merkitystä.
Erikoista kyllä, naisen kelpoisuudesta ylipäälliköksi ei juuri väitelty vuoden 1994 vaalien alla. Keskustelu kai unohtui, kun toiselle kierrokselle tuolloin edennyt Elisabeth Rehn oli vaalien aikaan puolustusministeri. Eli hän oli puolustushallinnon kannalta tosiasiassa merkittävämmässä tehtävässä kuin ylipäällikkönä toimiva tasavallan presidentti.
Tasavallan presidentin ylipäällikkyys onkin lähinnä seremoniallinen tehtävä.
Tasavallan presidentti toki päättää niin kutsuttuina sotilaskäskyasioina muun muassa sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista, puolustusvalmiuden keskeisistä muutoksista sekä upseerien ylentämisestä ja virkaan nimittämisestä. Lienee kuitenkin äärimmäisen harvinaista, että presidentti poikkeaa näissä asioissa puolustusministerin tai puolustusvoimien komentajan esityksistä.
Totaalisen uhan alla tasavallan presidentti päättää puolustusvoimien liikekannallepanosta. Hän tekee tuonkin päätöksen valtioneuvoston esityksestä. Sotilaallisessa kriisissä presidentti todennäköisesti luovuttaisi ylipäällikkyyden puolustusvoimien komentajalle.
Tasavallan presidentin ylipäällikkyydellä on siis lähinnä symboliarvo. Se viestittää, että armeija toimii demokraattisessa kontrollissa, kansalaisten suoraan valitseman presidentin alaisuudessa.
Puolustusvoimat tarvinnee presidentin ylipäällikkyyttä enemmän kuin itse tasavallan presidentti. Kansan suoraan valitsema tasavallan presidentti tarkastamassa kunniakomppaniaa vahvistaa puolustusvoimien luottamusta kansalaisten silmissä.
Presidentin yhteiskunnallinen merkittävyys ei perustu ylipäällikkyyteen, vaan perustuslain 93. pykälään. Sen mukaan ”Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”.
Eikä ulkopolitiikan johtaminen edellytä ylipäällikkyyttä. Presidentti Risto Ryti osoitti johtajuutta kesällä 1944 solmimalla Ryti - Ribbentrop -sopimuksen. Ylipäällikkönä oli tuolloin marsalkka Mannerheim. Vertaus on toimiva, vaikka presidentin valtaoikeudet olivat tuolloin aivan toisenlaiset kuin nykyään.
Eli varsinaisista asiakysymyksistä kiinnostunut äänestäjä voi unohtaa ylipäällikköpohdinnan. Hänen kannattaa arvioida sunnuntaina sitä, kumpi ehdokkaista on pätevämpi johtamaan ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Tarjolla on kaksi kelpo ehdokasta.
Kenestä puhutaan? Tutustu kansanedustajiin ja heidän vaalibudjetteihinsa Suomen Kuvalehden interaktiivisella edustajakartalla.
presidentinvaalit 2012 , puolustusvoimat , ylipäällikkö , Pekka Haavisto , Sauli Niinistö , Tarja Halonen , Elisabeth Rehn , siviilipalvelus , Risto Ryti , marsalkka Mannerheim , Ryti - Ribbentrop-sopimus
Vaikka kriisin sattuessa ylipäällikkyys annetaan sotilaalle, niin pressan on tiedettävä sotilastaidon perusteet ja itse oltava olleen hiessä, nälässä, pakkasessa, unettomana ynnä muuten raskautettuna, jotta tietää millaiseen kusiaispesään lähettää poikia kärsimään. Sipsuttavalla askeleella, keinuvalla käynnillä, kimittävällä äänellä liikkuvat veivikaulat kieltäytyessään sotiaskoulutuksesta ovat kriisin sattuessa helpointa tykinruokaa.
Nimimerkille ”nelmi”:
Kyösti Kallio oli varmaan sitten aivan surkea ylipäällikkö: inttiä käymätön kaveri ja vielä sota-aikaan!
Onhan se tosiaan lähes surkuhupaisaa, että varusmiespalvelusta pidetään ylipäällikön tehtävään pätevöittävänä koulutuksena. :D
Ylipäällikkö ei johda operatiivista toimintaa missään oloissa, eikä hän sen vuoksi tarvitse sotilaskoulutusta. On tärkeää, että armeija on aina, myös sodan aikana, siviilien hallinnassa. En näe että ylipäällikkyyttä olisi syytä edes sodan aikana antaa yksittäisen sotilashenkilön tai ”juntan” käsiin.
”Kyösti Kallio oli varmaan sitten aivan surkea ylipäällikkö: inttiä käymätön kaveri ja vielä sota-aikaan!”
Oikeassa olet. Politiikan hoitaminen ja sotaneuvottelut jäivät aivan muiden miesten harteille. Tärkeimpinä ainakin Ryti, Tanner ja Paasikivi.
Nimimerkille -theK-:
En halua leimata presidentti Kalliota mitenkään ”surkeaksi”. Totean kuitenkin, että hän nimenomaan luovutti ylipäällikkyyden Mannerheimille talvisodan sytyttyä.
Toimittaja on nyt tosi ristiriitainen Haavistoa tukiessaan. Ensi luetellaan erittäin tärkeitä tehtäviä ja sitten ne muka kumotaan seremoniaväitteillä olemattomiksi. Halosen pärjäämisestä ei ole mitään erityistä yleistä analyysia esitetty julkisuudessa. Voidaan havaita armeijan reservin supistuneen puoleen Halosen aikana. Ilmeisesti samassa suhteessa on tuhottu vuosikymmenien aikana hankittua materiaalia. Jalkaväkimiinoista eli etulinjan puolustuksen keskeisestä aseistuksesta on luovuttu, vaikka Venäjä ei ole uskaltanut luopua näistä aseista. Nyt sitten Haavisto esittää 50000 miehen armeijan luomista
eli yhden kaupungin puolustamista. Pahalta kuulostaa. Pahalta tuntuu ylipäällikkö, jolla puuttuu perustiedot asiasta. Ylioppilastutkinto tuntuu jotenkin vähäiseltä pohjalta presidentin tehtäviin. Nyt tarvitaan talousasioiden tuntemusta EU:n talouden vaikeuksissa.
Kyösti Kallion ollessa asevelvollisuusikäinen ainut tarjolla oleva armeija oli venäläinen. Sinne ei suomalaisilla patriooteilla juuri tunkua ollut. Sellaisesta ilmiöstä on suomalaisilla edelleen oikeus olla ylpeä.
Jokaisella on oma syynsä suorittaa siviilipalvelus, eikä se varsinkaan ennen ollut mikään läpihuutojuttu. Kannattaisi tutkia hieman taustoja, ennen kuin lähtee puhumaan kenenkään ”veivikaulan” puolesta yhtään mitään.
@-theK- kirjoitti ja Durak vastaa:
Kyösti Kallio oli käytännössä työkyvytön Talvisodan aikana. Presidentin tehtäviä hoiti käytännössä Risto Ryti. Kyösti Kallio oli äärimmäisen kokenut poliitikko ja toiminut pääministerinä jo 1920-luvulla. Haavistoon vertaaminen on aika perusteetonta.
Siviilipalveluksessa ei vikaa jos tarmokkaasti ja innolla tekee palomiehen, ensihoitajan ym. toimia, mutta käytäntö on näyttänyt, että näille sivarikoulutuksessa ei mikään käy, kun laiskusissaan tai vieraan vallan kätyriksi ryhtyneenä valitetaan toimien palvelevan sodänkäyntiä, jota heidän vakaumus ei kestä. Sodassa kärsivät eniten siviilit. Valtiolta saadaan opintolainaa ym. maallista hyvää,mutta omakohtainen uhrautuminen on myrkkyä, kun ollaan niin itsekästä. Stallarit olivat kunnon patriootteja käydessään armeijan ja haluten omalla panoksellaan suojata Leningradin sotilaspiiriä Suomen kautta mahdollisesti tulevalta impperialisten hyökkäykseltä. He muutenkin kurinalaisina olivat johtoon alistuvia kunnon sotureita.
Matti Simula; kun minulle ei sivarihomo käy niin ei käy. Haavisto on tekosuvaitsevainen ja se tarkoittaa samanmieleisten homojen hyväksyntää…
Voiko Suomen Presidentti olla homo, homoliitossa nuoren mamu-miehen kanssa, kirkosta eronnut, sivari ja yliopisto-opinnot kesken jättänyt mies ?
Ylisuuria Natura-alueita hän ajoi Lipposen hallituksen ympäristöministerinä kuin käärmettä pyssyyn ja sai yksityisten metsänomistajien vihat päälleen. Kun korvauksetkin olivat mitättömia ja vihreä oikeuskansleri torpedoi kaikki valitukset.
Terve menoa Somaliaan.
Ettäkö Presidentillä ei olisi merkitystä Puolustusvoimissa? Halonen on tehnyt korjaamatonta hallaa suomalaisten nuorten maanpuolushengelle. Maamiinajupakka on hänen ymmärtämättömyyksistään näkyvin, mutta vaikkapa Puolustusvoimien ylipäällikkönä saatteli sotalaivaa Lähi-Itään siivouskamppeissa, menee kapinallisten punaisten kekkereihin, mutta kaihtaa Vapaussotureittemme muistojuhlaa. Ja paljon muita typeryyksiä.
Halonismin törkyjen ja haihattelun siivoamisessa menee sukupolvi. - Muusta arvojen polkemisesta nyt puhumattakaan. Haavisto on vihervassareiden markkinoima kupla, ei muuta. Allianssin järjestämässä nuorisovaalissa Niinistö sai 76,5% äänistä. Nuoriso näkee petkutusyritysten läpi :)
”Allianssin järjestämässä nuorisovaalissa Niinistö sai 76,5% äänistä.”
Haavisto ei ollut ehdokkaana.
Eetwartti,
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että miinapäätös oli huono, mutta sitä ei tietenkään tehnyt presidentti, vaan eduskunta. Ja se teki sellaisen hallituksen esityksestä, jossa suurin puolue on Sauli Niinistön puolue.
Haavisto oli ehdokkaana nuorisovaaleissa. Ei vain päässyt toiselle kierrokselle, vaan siellä olivat Niinistö ja Soini. Haavisto jäi ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi.
Presidentillä on sekä valtaa, että arvovaltaa. Puolustuslaitoksen kannalta presidentin arvovallalla on enemmän merkitystä. On päässyt syntymään asetelma, jossa maanpuolustus ja siihen osallistuminen on alistettu arvovalinnoille. Jos poliisille ja pelastustoimelle tehtäisiin samoin, niin maa olisi kaaoksessa välittömästi. Puolustuslaitos tulee palauttaa samalle viivalle poliisin ja pelastustoimen kanssa. Tämän työn ensimmäinen edellytys on uskottava johto. Pekka Haavisto ei tässä mielessä ole uskottava. Sauli Niinistö on.
On yhdentekevää, kumpi valitaan presidentiksi. Molemmat edustavat sellaisia arvoja,
etten voi äänestää kumpaakaan. Halonen on minun presidenttini. Hän oli hyvä,
ihmisten presidentti. Hänellä ei ole ollut mitään tekemistä puolustusvoimien alasajon
kanssa. Tiedän, että nyt joudun pahimmanlaatuisen porvaripresidentin ikeeseen.
Samantekevää, en viitsi enää yrittää mitään tämän yhteiskunnan puolesta. Kaiken
hyväntekeväisyyden olenkin jo lopettanut. Saavat muut jatkaa vähäosaisten rahoitusta,
porvarithan ovat ajaneet hyvinvointiyhteiskunnan alas, ja haluavat rapauttaa sen täysin-
Käsittämätöntä höttöä koko kirjoitus.
Simula tietää kuten, muutkin, mikä vihreissä mättäää: http://www.eeropaloheimo.fi/Vihervaluma.htm
Eetwartti.
Kiitos taas.
Jalleen kerran saastit minulta kirjoittamisen vaivan.
Halosen tuhotoiden korjaamiseen menee todella yksi sukupolvi.
Ehka emme Sina ja mina enaa koskaan voi ehjasti tuntea kuuluvamme Suomen kansaan, siihen kansaan jonka Halonen vihankylvollaan repi hajalle.
Lipposet uskollisian vasalleinaan.
EHKA VOIMME LOPPUAJAN ELAMASTAMME NAUTTIA SIITA ETTEI ENAA SOSIALISTISTA PRESIDENTTIA SUOMEEN TULE.
Tarja Halosella ei toden totta ollut mitään tekemistä puolustusvoimien alasajon kanssa. Kätteli kyllä veteraaneja linnanjuhlissa jättäen kuitenkin pahan paikan tullen näitten miesten ja naisten työn jatkajat ilman tukea. Ylipäällikön tulee tukea joukkojaan tarpeen tullen. Tarja Haloselta tätä tukea ei näkynyt eikä kuulunut. Tällaiselle ylipäällikölle ei ole enää tarvetta. Sunnuntaina vaihtuu ilmeisimmin parempaan.
Huomenna saamme kuitenkin vihdoinkin uuden presidentin. Kaksitoista vuotta kärsimystä. Alkaa valon ja Niinistön aika.
Presidentti ei virkansa puolesta tee päätöksiä miinoista, enempää kuin muistakaan operatiivisista tai taktisista päätöksistä. Puolustuvoimien ylipäällikkönä hän on maanpuolustuksen kiistaton mielipidejohtaja. Poliittinen ilmapiiri oli Vanhasen ja Kiviniemen kyvyttömyyden vuoksi tuuliajolla. Päätös tehtiin (tulevaisuuden) vihollisen eduksi.
Nimenomaan Halonen pajatti vuosikaudet, että hän häpeäisi maailmalla, jos Suomi ei olisi mukana Ottawan miinakiellossa. Lauma lapsellisia mummeja säesti. Median tulituki, nahjusmaisten hallitusten toteuttamana ja maamme ajautui miinakieltoon. Varmaan venäläisiä
strategeja naurattaa täkäläinen lapsellisuus: tsuhnat. Euroopan pisin Venäjän raja, eivätkä ole tietenkään miinakiellossa mukana.
Kuten Totteri yllä kommentoi, maanpuolustus kuuluu samaan kuin pelastustoimi, poliisi ja rajojen valvonta. Maanpuolustushengen luhistäminen vaikuttaa todella pitkään ja sen elvyttäminen vie sukupolven ajan.
Kuusi vuotta sitten kolmelta ns. pääehdokkaalta kysyttiin luovuttaisivatko he ylipäällikkyyden sodan aikana ammattisotilaalle.
Muistikuvani mukaan sekä Vanhanen että Niinistö sanoivat luovuttavansa, mutta ei Halonen.
Kommentoin sitä heti tuoreeltaan jotenkin niin, että siinäpä meillä pätevä ylipäällikkö. Hoitelisi Rytin ja Mannerheimin hommat tuosta vaan vasen käsi selän takana.
Onko tätä kysytty nykyisiltä ehdokkailta?
Kun alkaa kuulua telaketjujen ropinaa, niin kansa kiroaa menneet maansamyyjät, jotka hävittivät puolustuskyvyn ja maanpuolustustahdon kansainvälisten muotivirtausten mukana. Ylipäällikön pitää muistaa, että vain aseistettu kansa on itsenäinen. Päälliköllä, vaikka on töpinäportaan miehiä, pitää olla itselläkin sen verran kokemusta, että osaa papattaa perusaseella. Aseet eivät menisi varastorasvoissa mihinkään, mutta viha itsenäisyyttä kohtaan on niin suurta, että ei ajatella ollenkaan kaukokatseisesti.
Presidentin pitää olla realisti. Maamme on pieni ja heikko. Idealismi on vaarallinen asia meidän oloissamme. Suurvaltojen toimiin sekaantuminen on vaarallista toimintaa. Suurvaltojen toimien vastustaminen esim. rauhaa ajamalla kuin käärmettä pyssyn piippuun sekaannutaan suureen peliin, jonka lopputulos voi olla ikävä yllätys. Halosen yksipuolinen esiintyminen USA:n päämääriä vastaan YK:ssa on voinut tai voi aiheuttaa vaikeuksia. Haaviston puheista päätellen hän aikoo jatkaa Halosen linjaa. Ylipäällikön tulee ymmärtää sotilasasioita oman kokemuksensa pohjalta. Suomen järjestelmässä noustaan alokkaasta erilaisiin sotilasarvoihin. Ilman tätä näkökulmaa on ylipäällikkö laskemassa sotilaita numeroina, joita voi lähetellä surkeisiin oloihin.
Turhanaikaistako?
Veihän ylipäällikö Suomelta sen tärkeimmän, tehokkaimman ja halvimman puolustuksellisen aseenkin, eli maamiinat.
Sivari todennäköisesti rapauttaisi Suomen puolustuskykyä vielä enemmän.
Matti Lukkarin toimittama kirja ”Lauri Sutela, Puolustusvoimain komentaja”
sivulla 285:
”Olen kauhulla kuunnellut suunnitelmia, että meilläkin ollaan valmistautumassa henkilömiinoista luopumiseen. Se olisi anteeksiantamaton virhe. On esitetty rahamääriä, joilla miinat voitaisiin korvata. Kukaan ei ole kuitenkaan pystynyt minulle kertomaan, mikä on se korvaava väline tai menetelmä.
Suomalaisessa
maastossa ei mikään korvaa miinaa. Se on halpa, tehokas ja pakottaa maahantunkeutujan varomaan jokaista askeltaan. Meillä ei viime sodissa tullut siviilitappioita omista miinoitteistamme eikä menetelmämme tuntien tule vastakaan.
Koko miinakysymystä tarkastellaan tunteenomaisesti näyttämällä kuvia afrikkalaisista jalkapuolista lapsista.
Henkilömiinoista luopuminen vie tehon myös panssarimiinoitteistamme ja hävitteistämme. Näin me luovumme tehokkaimmasta ja halvimmasta aseestamme.
Ne jotka ajavat miinojen käytöstä luopumista ovat silottamassa tietä viholliselle.
Minun kielenkäytössäni sitä kutsutaan maanpetturuudeksi.”
#Pekka Raukko kirjoitti:
Onhan se tosiaan lähes surkuhupaisaa, että varusmiespalvelusta pidetään ylipäällikön tehtävään pätevöittävänä koulutuksena. :D
Ylipäällikkö ei johda operatiivista toimintaa missään oloissa, eikä hän sen vuoksi tarvitse sotilaskoulutusta. On tärkeää, että armeija on aina, myös sodan aikana, siviilien hallinnassa. En näe että ylipäällikkyyttä olisi syytä edes sodan aikana antaa yksittäisen sotilashenkilön tai ”juntan” käsiin.”
Pekka Raukko ei selvästikään ole perehtynyt historiaan ennen talvisotaa, mitkä olivat sotilasjohdon asenteet ahdolliseen sotaan. Silloin
siviilipolitikoilta puuttui tarvittava ”sotilasasiantuntemus” päätöksä tehdessä.
Tarja Halonen on turvallisuuspoliittisessa mielessä ollut Suomen huonoin presidentti, koska hän on tehnyt turvallisuuspoliittiset linjauksensa (maamiinat, NATO) henkilökohtaisten mieltymyksiensä perusteella eikä maan etua ajatellen.
Uskooko joku todella, että Halonen olisi luovuttanut kriisin sattuessa ylipäällikkyyden sotilaille? Älä unta näe!
HaMi kirjoitti ja Durak on samaa mieltä:
Mitenkä juoksuhautoja puolustetaan yöllä, jos ei ole jalkaväkimiinoja edessä hälyttämässä ja hidastamassa vihollisen lähestymisestä? Mitenkä sissitoiminta onnistuu, kun ei voi hidastaa takaa-ajajia miinoilla? Miina ladulla tai putkimiina silloin tällöin hidastaa suuresti ja pakottaa takaa-ajajat hiihtämään ladun vieressä. Sama koskee mooottorikelkkoja yms. Panssarimiinojan purkaminen on liian helppoa, jos ei ole käytössä ansoitusta jv-miinoilla. Lista tuntuu loputtomalta.
Suomen fasistit ovat kernaasti sekaantumassa Venäjän asioihin vaatimassa milloin mitäkin. Kummastuttaa, että ei vaadita sikäläisten miinojen hävittämistä. Ne muuten kummasti hidastavat esim. kiinalaisten sotilaiden vyörymistä rajan yli Kaukoidässä. Ruotsissa miinoja ei hväitetä, vaan ollaan ovelampia. Kun sytytin ei ole paikallaan, miina on vain peltirasia eli ei tarvitse hävittää. Van lapsenuskoiset tsuhnat tekevät vanhinkoa itselleen. Jos olis iylipäällikönä armeian käynyt, niin näin hulluja päätöksiä ei olisi tehty.
Mahdollisen kriisin toteutuessa ainut potentiaalinen maahantunkeutuja suurella todennäköisyydellä yrittäisi rajoittaa ja estää metsäiseen maastoon tukeutuvien suomalaisjoukkojen liikkeen laajamittaisella siroteammusten käytöllä. Näin toimittiin Afganistanissa ja Tsetseniassa. Sen jälkeen on aivan samantekevää olisiko suomalaisten tekemistä miinoitteista edes karttoja. Miinojen haitat toteutuvat mahdollisen kriisin tullessa joka tapauksessa. Tätä ei Halonen eikä enin osa Suomen eduskuntaa asiantuntemattomuudessaan ymmärtäneet. Ensin vaihdetaan presidentti ja seuraava maali on eduskuntavaalit. Ottawan sopimus on Suomelle liian kallis.
Parin päivän päästä tulee maanpuolustuksen kannalta lamaannuttava tieto armeijan säästöistä. Maaliskuun kehysriihessä etsitään uusia miljardien säästöjä. Mikä olisikaan helpompaa äänen kalastelua kun taas sitten leikat armeijaa panemalla se vapaaehtoiseksi ja koulutettavien määräksi 5000 Ruotsin mallin mukaan. Ruotsissa arvellaan liikekannellepanon nyt kestävän parisen vuotta. Suomessa avataan tahallaan portit maahantuloa varten. Vainolainen voi olla kuka tahansa. Saksan vihollisuutta ei aikoinaan olisi uskottu. Tilanne voi muuttua yllättäen ja arvaamatta. Ruotsikin miehitti Ahvenanmaata aikanaan. Uuden presidentin on ryhdyttävä toimiin Ottawan sopimuksesta irtaantumiseksi.
”Kuusi vuotta sitten tuo aihe ei enää noussut esiin. Käytäntö oli osoittanut, ettei ylipäällikön sukupuolella ollut merkitystä.”
Kyllä on ylipäälliköllä vielä valtaa. Halonen ajoi demarien avulla miinapäätöksen eduskuntaan. Hänellä on huomattava asema kenraalien nimityksissä. Uratietoinen pitää mölyt mahassaan vaikka ei suoranaista mielistelyä enemmälti lie tapahtunut. Erään komentajakandidaatin lausunnot Viron itsenäisyydestä ja Viipurin palauttamisesta, presidenttiä myötäillen, lienee enemmän poikkeus.
Myös entisen komentajan lausunto sivarin erinomaisuudesta verrattuna reservin kapteenin,
antaa kuvan nimittäjänsä mielistelystä, enemmäm kuin halusta loukata RUK:n ja kertausharjoituksensa käyneitä.
Miinapäätöksen jatko oli vielä surkuhupaisempi. Sanottiin että rypäleammuksilla korvataan jalkaväkimiinat. Ensinnäkin siihen pystyy vain rajattu määrä ylijohdon tykistöä, jota ei ole kuin painopistesuunnassa. Lisäksi rypäleammukset ovat kalliita ja vaarallisempiaja sikinsokin maastossa kuten Israelin kokemukset osoittavat. Siksi niitäkin ollaan kieltämässä.
Toisaalta ne ei mitenkään korvaa toisiaan.
Sivari ylipäällikkönä antaa lisäksi esimerkin. Sivarina olisit jo kenraali tai ainakin ylempi.Haloselta kysyttiin presidenttitentissä myös arvomerkkejä ja tietoja maanpuolustuksesta. Hän ei tiennyt mitään. Eli oli entisten toverien neuvojen varassa. Haavisto taas sivarikaveriensa.
Halonen oli Suomen itsenäisyyden ajan kaikkein huonoin ylipäällikkö. Lisäksi hän vielä meni sanomaan ettei luovuttaisi ylipäällikkyyttä edes kriisin tai sodan aikana.
Halosen on väitetty pistävän ylennykset tiukille, jos upseeri ilmoittaa julkisesti kannattavansa Natoa. Silloin mielistelevä upseeri saa perusteetonta etua.
On aikoihin eletty että entinen komentaja antaa julkisuuteen lausuman, jonka on tulkittava tarkoittavan sivarin kannatusta ylipäälliköksi. Voi toki olla niinkin, että kokematon tyyppi olisi helposti kenraalien uunotettavissa. Elisabet Rehn teki mitä vain kentsut esittivät. Kokematon, naivi, idealisti rauhanpoliitikko voisi olla hyväkin kenraalien pyrkimyksille. Elisabetti oli hymyssä suin saadessaan suihkarin kyytiä. Mitenkähän Pekka olisi maireana, kun keksittäiin ylipäällikölle ihan oikea armeijanmainen uniformu hienoine kauluslaattoineen. Kyllä ylipäälliköllä pitää olla arvon mukainen pukeutminen, sillä se toisi arvovaltaa ja lisäisi katu-uskottavuutta.
Halosen aikana erityisen komeat upseerit ovat saaneet ilmeistä etua virkaurallaan. Korkeimpien upseerien ulkonäkö on muuttunut edukseen. Kehitys on ollut myönteistä, sillä edullinen ulkonäkö nostaa armeijan arvostusta mediassa. Naisten kiinnostus asevelvollisuutta kohtaa on myös pysynyt kiitettävänä.
Liikaa lännessä pyörinyt ylipäällikkö kannattaisi lännen kalliita aseita ja niitä ostettaisiin ylihintaan lännestä, vaikka Venäjän aseet ovat maailman parhaita ja soveltuvat äärioloihin. Vaikka mentäisiin Natoon, nin Suomessa pitää olla riittävä määrä venäläistä tavaraa. Hinta on halpa, toimivuus taattu. Sotaväen käynyt ylipäällikkö tietää aseiden laatu- ja hintaerot.
Julkisuudessa on esiintynyt outoja väitteitä, että galasnikoveja olisi hävitettävä 100000kpl muka heikkolaatuisina ja ylimääräisinä. Todellisuudessa tällaiset aseet ovat toimineet loistavasti yli 60v lukemattomissa sodissa. Sodassa aseita häviää ja rikkoutuu suuria määriä. Outoa on jos tällaista asiaa ei oteta huomioon. Venäläisten aseitten ja ammusten on oltava yhteensopivia meidän aseittemme kanssa, sillä ne ovat hyvin yleisiä eri maiden armeijoissa ja edullisia hankkia mistä suunnasta tahansa.
Kyllä Matti Simula aliarvioi, ainakin historiallisesti, presidentin vaikutusvaltaa ylipäällikkönä. Presidentti istuu muodollisen byrokraattisen pyramiidin huippuna. Hänen nimensä vahvistaa mm. ylennykset, jotka voivat perustua lieviin fabrikointeihin, ellei väärenyksiin. Nimenomaan Kekkonen pystyi varsin paljon vaikuttamaan siihen, mitä oli allekirjoitettavaksi tuoduissa papereissa. Suurimpiin pätevyyden tekijöihin näytti ajoin kuuluvan ”sammuneen” presidentin paarien kanto. Ne liikuivat kahdeksalla jalalla. Monet kuuluivat tuleville kenraaleille. Ja ns. ”viralliset totuudet” olivat usein kuten
”väärennyksiä.”
Kyllähän Halonenkin on onnistunut vaikuttamaan, ja juuri ”ylipäällikkönä,” äsken hyväksyttyyn Ottawan soopmukseen eli miinakieltoon. MIten moni istuva komentaja sitä vastusti? Evp. Lauri Sutela urkeni vertaamaan asiaa muistelmissaan ”maanpetokseen.” Hän ei ollut turhien puhuja. Ja miinojen kielto on monella tavalla tosi harkittua puolustuksen alasajoa Suomessa. Se on niin selvä, että se tulisi tutkia ”valtion turvallisuutta” vaarantavana tekona.
Mutta presidentin vaikutusvallan määrää perustuslaki. Halosen touhut oikeuttaisivat tilanteen harkinnan uudelleen; hänhän jopa kertoi, ettei ”kehtaa näyttää naamaansa maan ulkopuolella,” kun miinakieltoa ei ole hyväksytty. Miksei kukaan kertonut, että argumentti on hyvä kieltoa vastaan? Minä en ole seurannut Haaviston ideoita maanpuolustuksesta. Jos niitä on, niistä olisi tullut keskustella. Ei se auta maan puolustusta, jos niukat varat tuhlataan höppänöiden ylläpitoon sen ulkopuolella, mitä jo tapahtuu liiaksi. Haavisto Sudanissa oli sellainen, ei muuta.
Ylipäälliköllä on merkitystä. Tuskinpa esimerkiksi miinoista oltaisiin luovuttu, jos ylipäällikkönä olisi ollut joku muu kuin Halonen.
Katsoin TV:sta Silminnäkijä ohjelman, jossa käsiteltiin puolustusvoimken alasajoa.
Olin lukenut jo aiemmin Stratiegialaitoksen neljän ammattilaisen tutkijan selvityksen Venäjän asevoimien kehityksestä (Kiianlinna, Inkinen, Fors, Hult). Vain viimeksimainittua haastateltiin ohjelmassa.
Heidän tutkimuksensa perusrui monipuolisiin venäläisiin lähteisiin.
Ohjelmasta jäi outo sivumaku.
Näiden mainittujen tutkijoiden, joissa on myös kokemusta sotilasasiamienä
toimimisesta Moskovassa, hyvin lähdeviittein varustetun tukimuksen pyrkivät mitätöimään Visuri ja Rautala. Kun esimerkiksi viimeksimainitulta toimittaja kysyi perusteita, hän rypisti kylmiaan ja vastasi, että niin vain on.
Luen mös itse säännöllisesti Ria Novostin defence osion ja nyt on ihmeteltävä kumpi ryhmä puhuu muunnettua totuutta Venäjän asevoimien komentaja, armeijan kenraali Makarov, jonka lausuntoja neljän tutkija mm. siteeraa vai nämä kaksi Visuri ja Rautala?
Jos uskon enemmän Makaroviin, niin herää kysymys mikä motiivi näillä kahdella on omituisiin puheisiinsa?
Suomen liittymistä Ottawan sopimukseen voidaan pitää hyvin perustein virheratkaisuna. Päätöksen Suomen liittymisestä kansainväliseen henkilömiinat kieltävään sopimukseen tekivät kuitenkin hallitus ja eduskunta.
On totta, että presidentti Tarja Halonen ajoi voimakkasti Suomen mukaanmenoa kyseiseen sopimukseen. Se että päätöksentekijät kuuntelivat Halosen näkemystä tuskin kuitenkaan johtui presidentin ylipäällikkyydestä, vaan siitä että presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Kysymys oli ulkopolitiikan hoitoon liittyvästä asiasta, Suomen mukaanmenosta kansainväliseen sopimukseen.
@Matti Simula,
Tuo Halosen ”voimakas ajo” miinakieltoon oli valitettavasti suoraa jatkoa aiemmille ajoille, jotka nekin muuten sekä Kepu että Kokoomus, puhumattakaan kommareista, hyväksyivät osana ns. ”ulkopolitiikan hoitoa.” Suomen ns. ”ulkopolitiikka” nyt on juttu, joka on aina tarvinnut ”hoitoa,” muttei sitä ole toistaiseksi käsitelty intensiivisessä, joka ehkä tekisi siitä terveen tai jotenkin normaalin. Ja puolustuspolitiikka on siis osin eri asia. Se ei ole kuitenkaan asia, jonka kustannuksella voidaan loputtomiin ”hoitaa tuota ulkopolitiikkaa,” jos sitä nyt todella on. Se tulee selvittää
alkuun.
Kun Kekkonen aikoinaan sai ”Kostamuksen talousidean,” se sattui täsmälleen NL:n tuolloin ajaman ”viimeisen strategisen taiston” vaateisiin, mikä oli tunnettua, ml. PlM:ssä. Siitä huolimatta tuokin tieto jotenkin ”katosi,” mikä oli sitten mm. uran edellytyksien joukossa mm. UM:ssä että PlM:ssä. Supo mobilisoittiim hoitaman juttua - maanpetoksellisesti - tai tavan mukaan.
Se nyt ei ollut ensi-ilta asioissa, jotka oli avattu jo Paasikiven alla aika pysyvästi. Se mm. tarkotti, että kansalaisten sekä oikeudet että omaisuus voitiin siirtää - ilman asianomaisten lupaa - sekä lännen että idän ns. tiedusteluille - ulkopolitiikan ”hoidon nimissä.” Juttu on laaja. Kun se on joskus selvitettävä, jos maasta muuttoa halutaan rajoittaa, sen voisi aloittaa mm. vastaamalla edellä (Selvitysmies) tehtyyn kysymykseen spesialisti Visurin ja Rautalan ”analyyseistä.” Ne ovat sotilaalisesti ottaen yhtä sairasta idiotismia kuin Balttian itsenäisyyden vastustus oli osana noita ”ulkopolitiikan hoitoja.”
Jos ylipäällikkö olisi ollut riippumaton ajattelija ja kokenut sotilaisasioissa sekä historiantuntija, niin hän ei olisi lähtenyt hallituksen ja eduskunnan kelkaan, koska olisi nähnyt kokonaisuuden. Nyt on portit levällään joka suuntaan ja vainolainen on tervetullut. Hyökkääjä voi olla Natokin, joka pyrkisi ottamaan haltuun Suomen maankamaran tunkeutuakseen itään. Kaikki on mahdollista. Niinistö on sentään ollut kertausharjoituksissa ja vastaa koulutukseltaan komppanian päällikköä.
Rauhanoloissa koko ikänsä eläneet ovat maanpuolustusasioissa helposti uunotettavissa. Vasemmisto ja vihreät jyrsivät puolustuksen kivijalkaa. Siviilipalveluksen suosio kasvaa edelleen ja kevennettykin varusmiespalvelus keskeytetään yhä useammin. Pommisuojissa ja perunakellareissa lapsena kuolemanpelon aistineet kansanedustajat olivat maanpuolustukselle todellinen voimavara jota ei enää ole. Heidän poistuttuaan alkoi alamäki. Lähti jalkaväkimiinat ja rahat korvaaviin järjestelmiin. Hornetien uusimista voi vain pelolla odottaa. Sen jälkeen Suomella ei todennäköisesti ole ilmavoimia.
Verellä ja sotakorvauksilla lunastettu itsenäisyys romutetaan hävittämällä aseita, supistamalla reserviä ja päästämällä lusmut siviilipalvelukseen, kun pää tai fysiikka ei kestä näillä poloisilla. On valittava tyly linja jos ei kestä asepalvelua, niin ei asiaa valtion virkoihin. Miten sellainen jonka pää ei kestä ampua pahvitaulua voi selvitä virassa stressistä ja kantaa vaikeissa oloissa itsenäsitä vastuuta. Venäjä ei voi luottaa sellaiseen maahan jonka miehet eivät halua puolustaa maataan ja estää sen kautta lännen hyökkäystä itään. Venäjä on aina pelännyt maahyökkäystä. Kun Suomi olisi lukkona,
niin Keski-Euroopan kaista lyhyenä ja vuoristoisena olisi helpomi puolustaa ennen arojen avautumista. Viisas ylipäällikkö on samalla strategi ja Venäjän ajattelun tuntija. Hyvä että Niinistöstä tuli se päällikkö.
Jos vaikkapa puolustusvoimain komentajan nimittäminen on Simulan mielestä ”seremoniallinen” operaatio niin ei taida toimittajalla olla oikein asiat hallussa. Ulkoisen vaaran uhatessa ei ole yhdentekevää kuka puolustusvoimiamme komentaa.
Sauli Niinistöä tuntien hän saattaa antaa käskykirjeen hallituksen esityksen mukaan mutta saattaa olla antamattakin. Tämän henkilön tiedetään tekevän tärkeät päätöksensä tarkan harkinnan jälkeen. Kriisissä on tärkeätä että valtakunnan puolustus on täysin poliittisten ristiriitojen ulottumattomissa.
Kyllä tämän asian on aikanaan ”joku” tarkkaan harkinnut.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
SK:n politiikan toimittajat raportoivat vallasta ja sen käyttäjistä.
Lue kaikki PolKom.fi -jutut
Totteri kirjoitti:
Jos Tarja Halosen jälkeistä tilannetta Suomen puolustusvoimissa verrataan niihin argumentteihin joilla hänen valintaansa aikanaan vastustettiin, niin selvä epäsuhta on todellakin havaittavissa. Puolustuslaitoksen tilanne alkaa muistuttaa säästöjen sijasta suorastaan alasajoa, joten Halosen pelko ei kertakaikkiaan ollut riittävän suuri. Ulkopoliittisten meriittien valossa Halonen oli silti Haavistoa selvästi parempi ehdokas ja silti kävi miten kävi. Maanpuolustustyötä on myös maanpuolustusmyönteisten ehdokkaiden äänestäminen kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa.