Emeritusprofessori Jyrki Virolainen ihmettelee, etteivät Jussi Halla-ahon eroa vaatineet demarit ole kyseenalaistaneet puoluetoverinsa Johannes Koskisen kelpoisuutta perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi. Virolainen muistuttaa, että Koskinen sai oikeusministerikautensa kannanotoista jopa oikeuskanslerin nuhteet.
Jyrki Virolainen vertaa hyllytetyn Jussi Halla-ahon (ps) tapausta paljon lempeämmän kohtelun saaneen ex-oikeusministeri Johannes Koskisen (sd) keissiin.
Virolainen ei silti puolustele Halla-ahon touhuja. Emeritusprofessori totesi jo maanantaina, että Halla-ahon olisi pitänyt jättää hallintovaliokunnan puheenjohtajuus heti, kun oli saanut tuomion korkeimmasta oikeudesta.
”Halla-ahon olisi tullut pitää mölyt mahassaan ja olla arvostelematta korkeinta oikeutta”, Lapin yliopiston prosessioikeuden emeritusprofessori kirjoitti blogissaan.
”Halla-ahon möläytys rikkoo valtiovallan kolmijako-oppia vastaan, se on selvää. Kansanedustajan ei pidä arvostella toisen valtiomahdin eli tuomiovallan edustajia, eikä siis tuomioistuimen yksittäisiä ratkaisuja.”
Virolainen antoi kuitenkin ymmärtää, että poliitikot sallivat Sdp:n Johannes Koskiselle sellaista, mitä he eivät Halla-aholle salli.
”Aiemmin oikeusministeri Johannes Koskinen kritisoi ministerinä ollessaan kymmenissä eri tapauksissa tuomioistuinten yksittäisiä ratkaisuja ja sai oikeuskansleri Jaakko Jonkalta nuhteet menettelystään”, Virolainen kirjoitti.
Jonkka totesi, että oikeusministeri Koskinen oli varomaton antaessaan lausunnon entisen ulkoasiainneuvos Alpo Rusin vakoiluepäilystä sen jälkeen, kun asiassa oli tehty syyttämättäjättämispäätös. Jonkan mukaan Koskisen lausunnon voitiin tulkita ottavan kantaa Rusin syyllisyyteen, vaikkei tämä olisi sitä tarkoittanutkaan.
”Koskisen menettelystä aiheutui valtiolle vahingonkorvausvastuu, eli valtio tuomittiin korvausvelvolliseksi oikeusministerinsä ihmisoikeussopimusta rikkovan menettelyn takia”, Koskinen moitti.
”Oikeusministeriö ei vaivautunut perimään Johannes Koskiselta takaisin senttiäkään valtion maksettaviksi Koskisen menettelyn johdosta tulleista korvauksista”, hän jatkoi.
Virolainen muistutti, että Koskinen säilytti silti poliittisen salonkikelpoisuutensa. Mies toimi ”töppäystensä” jälkeen eduskunnan varapuhemiehenä.
”Varapuhemiehen pallilta Johannes Koskinen joutui väistymään vasta, kun ministerin tehtävät jättämään joutuneelle Tarja Filatoville oli löydyttävä jokin arvokas korvike ministerinpaikan menettämisestä”, Virolainen piikitteli.
Virolainen pitää ”kaiken huippuna” sitä, että Koskisesta leivottiin viime eduskuntavaalien jälkeen ”eduskunnan arvovaltaisimman valiokunnan”, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja.
”Erkki Tuomioja, joka nyt julmistelee Jussi Halla-ahon saamasta sakkotuomiosta, oli muiden demareiden tavoin valitsemassa keskeistä ihmis- ja perusoikeutta loukannutta Johannes Koskista sanottuun tehtävään eli tavallaan epävirallisen valtiosääntötuomioistuimen puheenjohtajaksi”, Virolainen sivalsi maanantaina.
Emeritusprofessori Jyrki Virolainen tunnetaan kärkevänä keskustelijana, oikeuslaitoksen kriitikkona ja toisinajattelijana.
Kenestä puhutaan? Tutustu kansanedustajiin ja heidän vaalibudjetteihinsa Suomen Kuvalehden interaktiivisella edustajakartalla.
Jos kansanedustaja pitää korkeimman oikeuden päätöksiä vain tuomareiden henkilökohtaisina mielipiteinä, niin kyllähän siinä aika rankasti kyseenalaistetaan koko laitoksen olemassaolo.
Jos lähdetään saivartelijoiden linjalle eli todetaan kaikkien laintulkintojen olevan aina vain mielipiteitä, niin sitten myös kaikki lait ovat vain mielipiteitä, eikä niilläkään ole suurta arvoa. Anakiaako he haluavat?
Koskisen tapauksessa on toimittu väärin, mutta se lienee ollut maan tapa. Onneksi noista maan tavoista aletaan pikkuhiljaa päästä eroon, eikä siihen trendiin ole syytä tehdä poikkeusta, koska mestariprinsessaa tai tämän puoluetta ei muka saa arvostella.
Zogg, kun puhutaan sananvapausasioista niin aika pitkälti ne ovat mielipiteitä.
Suurin osa oikeuslaitoksen käsittelemistä asioista on on/off -tyyppisiä asioita eikä mielipiteitä.
Laki on kulloinkin vallassa olevan luokan laiksi korottama tahto, totesi Lenin aikoinaan. Pitkän demarivallan aikana Korkeimpaan on päässyt demokraattisesti ajattelevia runsain määrin aina siitä lähtien kun sen pressaksi tuli se demari Heinonen. Tarkkailijoiden kannattaisi katsoa, että kuuluvatko tai ovatko Hallan tuominneet virkamiehet kuuluneet Demokraattisiin lakimiehiin, joihin kuuluu huomattavassa asemissa olevia lakimiehiä ja jotka ovat muuten nuoruudessaan kantaneet erilaisia soihtuja, plakaatteja ja olleet pukeutuneet pitkähelmaisiin öomppiin ja silmät leimunneet tulta aatteen palossa.
Kepu ja Demarit nyt eivät ole omina hallitus- tai hallintakausinaan olleet muuta kuin juriidisia piloja, joskus katastrofeja, mistä tuo evp. ”oikeusministeri” Koskinen on hyvä esimerkki. Hän varmasti itse arveli toimivansa sekä ”parhaansa” että ”yleisen parhaan” mukaan. Kun sekä nämä käsitteet että oikeusopin perusteet ovat jotenkin hukassa, niin Suomi on EU:n surkeimpia vitsejä molemmilla sektoreilla. Siis Suomi on ”monipuoluediktatuuri,” jonka vanhat ja vakiintuneet valtijat nyt yritttävät pitää uuden tulijan ulkona vallan jaoista. Se siis tulisi eliminoida ennen uusjaon pakkoa.
Mutta miksi
muuten Halla-Ahon olisi tullut olla arvostelematta ”Korkeinta Oikeutta?” Häntä voi kritisoida mielipiteitten heikoista, joskus turhan provosoivista muotoiluista, mutta nyt esillä olleessa tapauksessa voi vain ihmetellä, miten se on yleensä voitu ”kriminalisoida.” Sen voi leimata tyhmäksi temppuiluksi, muuksi. Mutta ei sitä voi kriminalisoida, jos sananvapautta kunnioitetaan.
Aivan vastaavasti Halla-Aholla ja muilla on oikeus olla mieltä myös KO:n päätöksistä. Hänen sopivuuttaan valiokunnan johtajan hommaan tulee ehkä arvioida Eduskunnan omien tapojen mukaan, jos niitä on kodifioitu. Nyt kyllä näyttää, ettei sitä ole tehty. Ehkä hän olisi - omasta aloitteesta - voinut kysyä muiden valiokunnan jäsenten mieltä; eron vaade menee liian pitkälle.
Ja näistä asioista on aika turhaa keskustella, kun maassa ei ole Perustuslakioikeutta. Ei kai Suomen nykyinen systeemi edusta ”vallan kolmijakoa.” Se edustaa vallan keskittymistä puolueille, joiden ”laillisuuksia” ei ole kodifioitu, ja virkamieskunnalle, joka panee arkistoihin mitä haluaa muistaa tai unohtaa tai ymmärtää, eli mitä milloinkin. Mitä on turha tutkia, kun tosi faktat sortaisivat koko rakennelman.
”Halla-ahon möläytys rikkoo valtiovallan kolmijako-oppia vastaan, ”
Melkoisen tekopyhään hurskastelua. Esim KKO:n presidentin Pauliine Koskelon sekaantuminen lainsäädäntötyöhön viime vuonna oli dekadia törkeämpi tapaus.
Vallan kolmijako-oppia horjutettu ennenkin: http://yle.fi/uutiset/vallan_kolmijako-oppia_horjutettu _ennenkin/6178591
Suomen kannalta tämä Halla-aho -farssi on surullinen. Hän pyrki 2008 bloggauksellaan osoittamaan, että laki ei Suomessa kohtele ihmisiä tasavertaisesti. Korkein oikeus ja eduskunta itse tiettyjä osapuolia suosiessaan tai hylkiessään viimeistään vahvistavat Halla-ahon olevan oikeassa.
Ainakin sen tapaus osoittaa, että niin kansan tulee pitää aiempaa tarkemmin silmällä oikeuslaitosta ja sen tuomiokäytäntöjä, samaten eduskunnan toimintaa. Tasa-arvosta lipsuminen on huolestuttavaa.
DuPont, osoit naulan kantaan. Olen muissakin yhteyksissä ihmetellyt mihin on hävinnyt ihmisten sisälukutaito vai tuleeko sen puute esiin vasta nyt internetaikana?
Emeritus professori liioittelee. Jonkan nuhteet on aivan eri luokan asia kuin KKO:n tuomio rasismista. Koskinen oli demarien eduskuntaryhmän harvoja lainoppineita, jollainen perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan on oltava, joten se siitä.
Meillä on jo ammoisista ajoista ollut rangaistavaa oikeuden halventaminen. Joskus talonpoika äityi haukkumaan tuomaria ja sai kunnon rapsut. Jollei sitten vetoamalla yksinkertaisuuteensa ja tietämättömyyteensä saanut armoa.
Oikeuden halveksuminen on lainsäätäjältä ja valiokunnan puheenjohtajalta ennen kuulumatonta. Samoin kuin ex-professorin rikoksen puolustelu.
”Emeritus professori liioittelee. Jonkan nuhteet on aivan eri luokan asia kuin KKO:n tuomio rasismista.”
Korkein oikeus tuomitsi Halla-ahon ”rasismirikoksesta” 50 päiväsakkoon, eli rangaistus on hyvin lievä. Eikö tuomio myös osoita sen, ettei KKO pidä rikosta itsekään kovin vakavana, jos rangaistus on lähinnä symbolinen?
Miksei kansalainen H nosta metakkaa ajojahdista. Hän on saanut rahalla soviettavan moitteen eli ohjauksen käytöksetä vastaisen varalle ja varmuudella maksaa sakot joutumatta vankilaan. Muitakaanei haukuta julkisesti ja vainota. Eikö kunnialinen kansalainen saa rauhassa olla tietyn ajan ja sovittaa tuomitut sanktiot ilman rakkikoirien ulvontaa. Eihän tuomittuja saa solvata eikä tuottaa lisärangaistuksia. Ne ovat ihmisoikeussopikusten vastaisia. Siksi kai Hoota lyödään, kun hän on niitä kirottuja persuja.
Seuraava aste: tuomiosta ei saa valittaa, koska se on oikeuden halventamista.
Tekniikka on käytössä Myanmarissa entisessä Burmassa ja monissa kansandemokratioissa.
Vallan kolmijaon rikkomista on se, kun tuomarin nimittäjä (presidentti) arvostelee päätöstä, joka ei koske häntä itseään. Brax, Koskinen ja Halonen (= demla) ovat kaikki tehneet tätä. Eivät eronneet.
Feldt-Rannan kommentti kansanedustajakollegasta Eerolasta erittäin loukkaava ja huonoa makua osoittava . Toverituomioistuin totesi naisen suulla Eerolan pätemättömyyden pakolaisasioissa jne. Tulee melkein mieleen naisten äänioikeus ajokortin myöntämisperusteiden ohella.
Alkaa taas tuntua ääneni menevän perussuomalaiseen laariin, vaikkakin olen ollut melko uskollinen kokoomuksen äänestäjä (kerran Hurskaista Manun valitsemiseksi ja toisen kerran Tossavaista liiallisen v—-ilun takia, eka kerta kylmäsi sossu,ulkonäön perusteella toinen kerta oli jo ihan perusteltavissa). Kataiselta paras suhtautuminen ja ihmetyttää Vapaavuoren typeryys, pitänyt ihan pelimiehenä. Ervastille onnittelut pol. toim. rankingissä ja mielestäni Ruokanen kuuluu samaan kategoriaan.
veikko mäkitalo
Suvaitsevaiston kannattaisi tutustua miten neuvostomaassa ja sen matkijoissa suhtauduttiin valtaapitävien ja niiden edustajan oikeuslaitoksen arvosteluun. Se oli pelkistertrynä lisää linnaa fraaseein ”neuvostovastainen kiihotus ja huliganismi”.
”Korkein oikeus tuomitsi Halla-ahon ”rasismirikoksesta” 50 päiväsakkoon, eli rangaistus on hyvin lievä. Eikö tuomio myös osoita sen, ettei KKO pidä rikosta itsekään kovin vakavana, jos rangaistus on lähinnä symbolinen”?
Laissa suurin päiväsakon määrä yhdestä on 120, joten ei 50 aivan symbolinen ole. Sensijaan summa 400€ on symboolinen sillä pienin päiväsakon määrä laissa on 6€. H:n 8€ on työttömän luku.
Ainoa puolue, joka on esittänyt diktatuuri Pohjois-Korealle hiljaista hetkeä, on persujen Turunen Eerolan kannattamana, joten ei kannata siitä muita syyttää.
””Halla-ahon möläytys rikkoo valtiovallan kolmijako-oppia vastaan, se on selvää. Kansanedustajan ei pidä arvostella toisen valtiomahdin eli tuomiovallan edustajia, eikä siis tuomioistuimen yksittäisiä ratkaisuja.”
EIköhän ole melko yleinen länsimainen käsitys vallan kolmijaosta, ettei lainsädäntävallan tule sotkeutua menneillään oleviin prosesseihin.
Tietysti on tulkinnanvaraista, onko sopivaa, että Halla-aho kritisoi KKO:n tuomiota, jos tulkitsee ekstensiivisesti,että myös KKO:n on alituomioistuin ja EIT vastaavasti ylin tuomioistuin. Tuskin kuitenkaan kukaan ainakaan tässä vaiheessa niin
ajattelee.
Tottakai Halla-aho voi sanoa mielipiteensä sekä omasta tuomiostaan että myös tuomioistuimen subjektivisuudesta (= minun arvioni mukaan, poliitisesta) luonteesta, koska kyseessä ei ole alituomioistuin tai meneillään oleva prosessi. Miksi ei voisi?
Ei Halla-ahon mielipide sinänsä ole harvinainen, sillä ihmiset eivät kunnioita tuomioistuimia vain siksi, että ne ovat tuomioistuimia. He kunnioittavat tuomioistuimia sen mukaan, miten he kokevat niiden toimivan joko juridisina toimijoina tai poliittisina sellaisina.
Voin olla väärässä, mutta saan vaikutelman, että koko jupakka on jättänyt varjoon huomattavasti tärkeämmän asian: Onko niin, että rikoslain vihapykälät nykymuodossaan ovat vajavaisia siten, että kansa ne luettuaan luulee, että kukaan ei saa loukata kenenkään ihmisarvon koskemattomuutta. Onko niin, että vasta pykälien esitöissä kerrotaan kuinka pykäliä tulee tuomioistuimissa tulkita eli, että enemmistöllä ei olekaan sama oikeus ihmisarvon koskemattomuuteen kuin vähemmistöillä on. Toisaalta perustuslaki turvaa kaikkien ihmisarvon koskematomuuden.
Outoa myös on, että vaikka Illmanin kirjoittama kirja vuodelta 2005 on vain ruotsiksi, siihen usein viharikosrakennelma tuntuu tukeutuvan. Onko nyt liuttu hieman 1800-luvun käytäntöön?
Persujen kannanottoja lukiessa tulee eittämättä mieleen Tyko Sallisen tunnetuimmat teokset ”Hihhulit” ja ”Jytkyt”.
Hihhulit esittää uskonnollista hurmosta ja Jytkyt taas on karkea kansan kuvaus. Molemmat ovat esillä Retretin kesänäyttelyssä, joten eiköhän ruveta kesän viettoon.
Taiteeseenkin kannattaa tutustua vaikka Sallinen ei persujen hyväksyttyjen taiteilijoiden listalla ollutkaan.
Euro-hihhuleillahan on velkapyramidikokous Rovaniemellä. Jokohan pakkoruotsitus saa arvoisensa lopetuspäätöksen?
Yksilön näkökulmasta on viisasta yleisellä tasolla a priori halveksua erilaisten oikeuksien päätöksiä. Yksittäisten tapausten analysoinnissa voi sitten tapauskohtaisesti armahtaa. Tuomioistuimilla on nimittäin taipumus silloin tällöin osua oikeaan. Halla-ahon tuomio ei tosin kuulu niihin. En siis armahda KKO:n päätöksentekoporukkaa. Tuomitsen tuomarit pakolliseen koraaninopetteluun.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
SK:n politiikan toimittajat raportoivat vallasta ja sen käyttäjistä.
Lue kaikki PolKom.fi -jutut
Otavamedia Oy
Maistraatinportti 1
00015 OTAVAMEDIA
Asiakaspalvelu
puh: +3589156665
fax: +35891566511
Avoinna: ma-pe klo 8.00-17.00
Verkkopalvelut
Seuraa tätä blogia Facebookissa
Jorma kirjoitti:
En suoraan sanottu ymmärrä tässä asiassa vallan kolmijako-opin loukkaamista. Halla-ahohan puhui omasta tuomiostaan omassa asiassaan jossa hänellä on asianosaisena aivan täysi oikeus olla omaa mieltänsä.