Kazakstan: Media syyllinen ääriajatteluun

Profiilikuva
ihmisoikeudet
Teksti
Kukka Ranta
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Kuva Kukka Ranta
Kazakstanissa kaikki presidentti Nursultan Nazarbajevin valtaa haastavat ovat joutuneet poliittisen vainon ja väkivallan kohteeksi. Kuva Kukka Ranta.

Auton ikkunassa vilahtaa siniseen armeijapukuun sonnustautuneita katupartioita. Miehet seisovat neuvostoaikana rakennettujen työläistalojen välissä muutaman korttelin välein. Viisi poliisia valvoo tiukassa ympyrässä selät vastakkain, silmäparit on suunnattuna jokaiseen mahdolliseen suuntaan.

Vierailin loka-marraskuussa kollegani Oksana Tšelyševan kanssa tarkkailumatkalla Kazakstanissa ihmisoikeusjärjestö Open Dialog Foundationin kutsumana. Länsi-Kazakstanissa Zhanaozenin öljykaupungissa oli vuosi aiemmin tapahtunut poliisin sarjatulesta seurannut joukkosurma ja useiden kuukausien kidutusaalto.

Kaupungissa leijui yhä painostava tunnelma, jota edesauttoi perässämme hiillostava salainen poliisi. Saman kohtelun saavat kuulemma kaikki alueella vierailevat toimittajat ja ihmisoikeustarkkailijat. Mutta vielä vaikeammassa asemassa ovat kaikki valtionhallinnon rikkomuksista mekkalaa pitävät paikalliset.

Mangistaun maakunta on yksi maan viidestä tärkeimmästä öljyntuotantoalueista. Keväällä 2011 alkanut työläisten lakkoliike nujerrettiin murhaamalla lakkojohtajia ja vangitsemalla heidän asianajajiaan. Kaikesta huolimatta työtaistelu jatkui kuukausia, yli 15 000 ihmistä osallistui siihen.

Lopulta kylmänä joulukuun 16. päivänä Zhanaozenin keskusaukiolla tuntematon määrä ihmisiä ammuttiin summittaisesti kuoliaaksi. Jo päiviä aiemmin oli kaupunkiin alettu tuoda sisäministerin erikoisjoukkoja.

Kuolleita oli virallisten tietojen mukaan 17, joista yksi kuoli poliisin luoteihin Zhanaozenin naapurikaupungissa Shetpessä. Haavoittuneita oli satoja, sekasorto jatkui kuukausia. Kuolleiden määrää on vaikea tietää, koska ruumiita piiloteltiin naapurikaupunkeihin.

Perusteellisemman kuvauksen Zhanaozenin tapahtumista kirjoitin yhdessä Oksana Tšelyševan kanssa Suomen Kuvalehteen (SK 10/2013). Tapahtumista ovat raportoineet erityisesti Human Rights Watch ja Open Dialog Foundation. Kirjoitin myös Voima-lehteen (2/2013) kokemuksistamme salaisen poliisin seuraamisesta.

Media ja ihmisoikeusaktivistit tulilinjalla

Jälkien silottelu jatkuu edelleen. Tulilinjalla ovat erityisesti riippumattoman median toimittajat, oppositioliikkeiden jäsenet sekä ihmisoikeusaktivistit, ja erityisesti ne jotka ovat kirjoittaneet Zhanaozenin tapahtumista ja valtionhallinnon toimeenpanemasta väkivallasta ja korruptiosta.

Reilun viikon ajan kiersimme talosta ja toimistosta toiseen. Aina vastassa oli pöytä täynnä ihmisiä odottamassa, jotka vuolaasti kertoivat oikeusprosesseista, vainosta, seuraamisesta, pahoinpitelyistä ja puukotuksista sekä perheenjäseniensä ahdistelusta.

Jatkuvasta uhkailusta huolimatta ihmiset jaksavat yhä vain jatkaa työtään. Monet kuitenkin painottivat, ettei Kazakstanissa voi enää elää.

Kesken erään haastattelun Kazakstanin entisessä pääkaupungissa Almatyssa kahvilaan astui sisään mies, joka käveli suoraan pöytäämme ja alkoi vahvassa humalatilassa uhkailla aggressiivisesti. Kahvilan työntekijät pelastivat tilanteen ripeydellään ja heittivät juopon ulos.

Tämä on Kazakstanissa hyvin tyypillinen tapa hoidella hallinnolle epämieluisia henkilöitä. “Humalainen hyökkäsi kadulla kimppuun, humalainen autokuski ajoi kohtalokkaan kolarin, humalaiset miehet vetivät mukaansa ja pahoinpitelivät kuolemaan saakka…”, kuulimme.

Tapaamamme kazakstanilaiset kertoivat, että maassa on kahdentyyppistä siirtolaisuutta. Osa suuntaa köyhistä kylistä kohti kaupunkeja. Osa on joutunut presidentti Nursultan Nazarbajevin hallinnon vainon kohteeksi. Oppositioaktivistit ja median edustajat painuvat yksi toisensa jälkeen maan alle ja yrittävät päästä maasta pakoon Eurooppaan, josta käsin on helpompi jatkaa vaikuttamistyötä.

“Mediat syyllisiä ääriajatteluun”

Toimittajat ovat olleet kovan paineen alla jo vuosikymmenen ajan, mutta erityisesti Zhanaozenin työläisten järjestäytymiseen kohdistuneen joukkosurman jälkeen tilanne on heikentynyt dramaattisesti.

Tammikuussa 2012 pidätettiin Vzgljad-lehden päätoimittaja Igor Vinyavskiy, todelliseksi syyksi arvellaan lehden Zhanaozenia käsittelevet kirjoitukset. Vinyavskiyn hyväksi järjestettiin useita kansainvälisiä painostuskampanjoita, hänet vapautettiin pian Euroopan parlamentin antaman päätöslauselman jälkeen.

Samaan aikaan pidätettiin Kazakstanin suurimman Alga!-oppositiopuolueen johtaja Vladimir Kozlov heti sen jälkeen kun hän oli palasi Euroopan parlamentin tapaamisesta. Kozlov tuomittiin lokakuussa 7,5 vuoden vankeuteen syyllisenä Zhanaozenin levottomuuksien lietsontaan. Kozlov on menettänyt Kazakstanin Siperian vankityöleirillä 15 kiloa painostaan, työajat ovat aamukuudesta iltakahdeksaan.

Euroopan parlamentti esitti syvän huolensa Kozlovin käsittelystä ja yleensä Kazakstanin ihmisoikeustilanteen rajusta heikkenemisestä marraskuisessa päätöslauselmassaan. Kozlovin vaimo Aliya Turusbekova kiertää parhaillaan Euroopassa puhumassa Kazakstanin rappiosta ja miehensä tilanteesta. Nyt myös Aliya Turusbekova kertoo saaneensa uhkauksen tulla vangituksi.

Kuva Kukka Ranta
Aliya Turusbekovaa uhataan kotimaassaan vankeudella, koska hän kiertää Euroopassa puhumassa miehestään, Kazakstanin suurimman Alga!-oppositiopuolueen vankeuteen tuomitusta johtajasta Vladimir Kozlovista. Kuva Kukka Ranta.

Viime kuukausien aikana oppositiopuolueiden ja -järjestöjen sekä riippumattomien tiedotusvälineiden toimintaa on uhkailtu entistä voimakkaammin.

Marraskuussa Kazakstanin valtion syyttäjänlaitos julisti keskeisimmät itsenäiset mediat syyllisiksi ääriajatteluun. Joulukuussa poliisi suoritti ratsioita useisiin toimituksiin, takavarikoi työvälineitä ja uhkaili vankeustuomioilla. Pian tämän jälkeen monet painuivat maan alle. Helmikuussa 2013 maan hovioikeus vahvisti marraskuisen päätöksen.

Kansainvälinen Reporters Without Borders -järjestö listaa Kazakstanin sijalle 166 lehdistönvapautta mittaavassa listassaan, jossa on 177 maata. Human Rights Watchin Keski-Aasian tutkija Mihra Rittmann sanoo, että Kazakstanissa auktoriteetit käyttävät ääriainessyytöksiä hyväkseen oikeuttaakseen täysin laillisten, kriittisten äänten hiljentämisen.

Iäkäs presidentti – sekava vallanjako

Kazakstania on johtanut vuodesta 1991 lähtien jo neuvostoaikana neuvostotasavallan johdossa toiminut Nursultan Nazarbajev. Presidentti on jo 72-vuotias ja sairastaa syöpää. Vallanjaosta on muodostumassa hyvin sekava prosessi; mitä vanhemmaksi presidentti tulee sitä kovemmaksi poliittinen peli muodostuu. Maassa ei ole kokemusta rauhallisesta vallansiirrosta.

Kiinan rooli Kazakstanin öljyalalla kasvaa jatkuvasti.

EU:lla voisi olla paljonkin valtaa vaikuttaa kauppakumppaninsa ihmisoikeustilanteeseen, mutta se riippuu poliitikoista ja myös valppaista kansalaisaktiiveista ja toimittajista; painetta pitäisi tulla joka puolelta.

Ulkomaankauppaministeri Aleksander Stubb (kok) vieraili lokakuussa 2012 Kazakstanissa vienninedistämismatkalla mukanaan suuri yritysvaltuuskunta. Samoihin aikoihin Kozlov tuomittiin pitkään vankeuteen, ja Zhanaozenissa murhattiin 21-vuotias joukkosurman jälkeisten poliisikidutusten avaintodistaja.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö aikoo vierailla keväällä Kazakstanissa. Kyseessä on näytön paikka: onko kauppaetujen voitelu tärkeämpää kuin poliittisesta vainosta ja ihmisoikeuksien alasajosta puhuminen?

Vikes järjestää tiistaina 12.3 klo 13 eduskunnan kansalaisinfossa tilaisuuden Kazakstanin sananvapauden tilasta, esillä Julia Mazurovan dokumentti “Zhanaozhen- The Unknown Tragedy” ja vieraina kazakstanilainen toimittaja Igor Vinjavskij sekä pidätetyn oppositiopoliitikon Vladimir Kozlovin vaimo Alija Turusbekova. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.