Kreikan asia on nyt myös meidän asiamme. Tuo luokkansa huonoin oppilas, joka kärähti myös lunttaamisesta, sai yhteisen eurovaluutan mailta lupauksen 30 miljardin euron lainasta. Suomen osuus tästä summasta on puoli miljardia.
Taas on kysyttävä, onko se paljon vai vähän?
Euroalueen 16 valtiota tarvitsevat tänä vuonna rahaa joukkovelkakirjamarkkinoilta omiin tarpeisiinsa yhteensä noin 700 miljardia euroa. Suomen osuus tästä summasta on 17 miljardia.
Jos ja kun Kreikka joutuu turvautumaan euromaiden lainoihin, muiden euromaiden lisävelkaantumisen tarve on 3-4 prosenttia. Se ei vielä yhteisen valuutta-alueen lainamarkkinoita hetkauta.
Kreikka maksaa muilta euromailta ottamastaan velasta viiden prosentin koron. Suomi saa tällä hetkellä esimerkiksi viideksi vuodeksi lainaa alle 2,5 prosentin korolla, joten Kreikalle vippaamista voi pitää Suomelle jopa tuottavana liiketoimintana. Täytyy vain uskoa, että Kreikka maksaa velka-ajan umpeuduttua vippinsä takaisin.
Vielä ei Kreikan lainaehtoja tarkalleen tiedetä, eikä sitäkään, missä laajuudessa Kreikka euromaiden sille lupaamia lainoja käyttää. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että Kreikka tarvitsee euromailta saamansa lainan lisäksi kaiken mahdollisen tuen myös Kansainväliseltä valuuttarahastolta, IMF:ltä.
Kreikan velka on nyt yli 1,3 kertaa niin suuri kuin maan bruttokansantuote. Maan budjettivaje revähtää tänä vuonna kymmeneen prosenttiin kansantuotteesta, joten maan velkataakka käy yhä raskaammaksi. Jo nyt pelkästään Kreikan velkojen korot ylittävät huomattavasti maan kansantalouden kasvun. Kreikkalaisilla on siis yhteistä jaettavaa vuosi vuodelta entistä vähemmän.
Kreikka ei ole ajautunut vaikeuksiinsa kertarytinällä. Koko 2000-luvun se antoi kansainvälisen kilpailukykynsä ja työn tuottavuutensa rapautua samaan aikaan kun monet muut euromaat kohensivat asemiaan maailmanmarkkinoilla. Tätä kehitystä ei ole voinut kätkeä kansantalouden ja julkisen velan tilastoja manipuloimalla.
Kreikka on kuitenkin niin pieni kansantalous, etteivät sen vaikeudet ole kohtalokkaita koko euroalueelle tai Euroopan unionille. Esimerkiksi alijäämiensä kanssa kamppaileva ja Ranskan kokoluokkaa oleva Kalifornia on Yhdysvalloille monin verroin suurempi ongelma kuin Kreikka EU:lle.
Valitettavasti Kreikka ei ole euroalueen ainoa ongelmavaltio. Esimerkiksi Italian julkinen velka on 1,2 kertaa niin suuri kuin maan bruttokansantuote. Espanjassa se on ”vain” neljä viidesosaa, mutta maan budjettivaje on tänä vuonna 12,5 prosenttia bkt:stä.
Italia on kuitenkin velkaa lähinnä omille kansalaisilleen ja instituutioilleen, mutta Espanjan hillitöntä rakentamista ovat rahoittaneet avokätisesti esimerkiksi Saksan ja Ranskan pankit. Espanjankin asia voi siis pian olla koko euroalueen asia.
Kreikka , Kreikan talouskriisi , euromaat , rahoitus , velkaantuminen
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
”Täytyy vain uskoa, että Kreikka maksaa velka-ajan umpeuduttua vippinsä takaisin.”
Saattaisi maksaa jos pystyisi, mutta ei pysty. Täytyy vain uskoa, että eduskunta panisi topin tälle hulluudelle. Painostakaapa kansanedustajaanne, että muuten menee ääni persulle.
Tätä kehitystä ei ole voinut kätkeä kansantalouden ja julkisen velan tilastoja manipuloimalla
Eikö juuri nimenomaisesti tämä tapahtunut koko 2000-luvun ajan?
Valtiot ovat aina velkaa enemmän tai vähemmän. Jopa valtavan öljyrahaston Norjakin on velkaa noin 40 % BKT:stä.
Ilman valtioitten velkaa eläkerahastot eivät voisi saada näin helposti turvallisia sijoituskohteita. Työeläkkeitä rahoitetaan osin myös valtioitten velkojen koroilla. Valtiot maksavat yleensä velkansa takaisin. Mutta vain ottaakseen lisää velkaa.
Suomen valtiolla on niin paljon omaisuutta, ettei Suomen valtion velka ole mitenkään hälyttävän suuri. Velkaantumisvauhti huolestuttaa. Ei muu.
Kreikkakin vyötä kiristettyään maksanee velkansa vähemmäksi. Ei Kreikka koskaan velattomaksi muutu niin kuin ei Suomikaan.
Kreikka ei ole luottokelpoinen valtio. Sen velkojat joutuvat varautumaan luottotappioihin. Suomalaista eläkerahaa on sijoitettu Kreikan roskalainoihin median mukaan noin 4 miljardia euroa. Suurista vain Varma on välttänyt Kreikan riskin. Kiitos siitä Risto Murrolle.
Kreikka pitäisi erottaa eurosta, koska se pääsi siihen rikollisin keinoin. Sen jälkeen Kreikan valtion saneeraus pitäisi antaa IMF:n vastuulle. Myös Kreikan rahoitushuijaukseen osallistuneet USA:n investointipankit pitäisi panna vastuuseen ja jälleenrahoittajiksi.
Kreikan poliittinen riski on suurempi kuin muissa Etelä-Euroopan maissa. Tämä on lisäsyy siihen, että valuuttapelurit Soroksen johdolla hyökkäsivät euroa vastaan ja saivat sen alenemaan n. 10 % ja kehua retostelevat nyt miljardien pikavoitoillaan.
Rampa EU joutuu taluttamaan sokeita ongelmavaltioita kunnes on umpikujassa. Näin demokratia toimii Euroopassa.
”Kreikka - siinäpä hyvä sijoitus”
…
”Täytyy vain uskoa, että Kreikka maksaa velka-ajan umpeuduttua vippinsä takaisin.”
Jos takaisinmaksu on uskon varassa, niin tuskin se kovin hyvä sijoitus on.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
SK:n taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.
Lue kaikki Nurkanvaltaaja -jutut
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.
Lue kaikki kirjoittajan jutut
Hetkinen tilausta käsitellään.
jutta kirjoitti:
Kreikkakin saisi selvittää sotkunsa itse. Kävin viime viikolla kefaloniassa ja voi kauhistus miten oli auton raatoa, jääkaappia ym. sotkua nakattu tien viereen. Samaa lasikuutta raha-asioissa. Ei mitään apua. Tämä on vaarallinen ennakkotapaus kun muutkin etelän maat seuraavat perässä. Soini kerää pisteet kotiin.