Nautin pitkistä aamuista, joina voin lukea sanomalehden kaikessa rauhassa aamiaispöydän äärellä. En lukisi lehteäni kannettavalta tietokoneelta tai sähköiseltä lukualustalta, vaikka minulla olisi siihen mahdollisuus.
Taas löysin itseni eräänä päivänä K-Supermarketista keräämästä ruuan hintatietoja. Päähäni muistui ruuan arvonlisäveron laskeminen ja se, kuinka ruuasta piti tulla edullisempaa. Kuinka väärässä taas oltiinkaan.
Yötöntä yötä, sääskiä ja Tenon maistuvaa lohta. Satojen kilometrien ajomatkoja seurakunnan laidalta toiselle, niukan talouden seurakuntatyötä ja kirkkoonsa sitoutuneita kristittyjä. Tätä kaikkea näin ja koin tutustumismatkalla kirkon työhön saamelaisalueella Utsjoella.
Kävin Beijingissä, jossa kohtasin hämmentävän ilmiön. En puhu Wangfujingin herkkukojujen skorpioneista tai meritähdistä vaan vierailustani paikallisessa kirkossa: sisään sai jonottaa, ja penkit täyttyivät pääosin nuorista aikuisista.