
Nuorten Ääni -toimituksen blogi on täynnä tuoreita näkökulmia ja kärkkäitä mielipiteitä polttaviin aiheisiin. Kirjoittajat ovat pääkaupunkiseutulaisia nuoria.
Valitse AikavälilläNuorten hyvin- ja pahoinvointia käsittelevä asiantuntijoiden esitys toteaa seuraavaa: ”Luokkakoko ja ryhmän pysyvyys ovat keskeisiä hyvinvoinnin elementtejä.” Asiantuntijat pohtivat tänään esityksen tiedotustilaisuudessa muun muassa sitä, pitäisikö luokkien kokoonpano pyrkiä pitämään mahdollisimman samana alakoulusta yläkouluun siirryttäessä.
Osmo Soininvaaran villapaita ja Rosa Meriläisen roiskeläppä. Myös shortseissa on nähty eduskuntaan talsittavan. Ja miten Paavo Arhinmäki saattoikin pukeutua t-paitaan ennen eduskunta-aikaansa? Pöyristyttävää! Melko ala-arvoista sakkia - no tuskin kuitenkaan.
Miksei eduskunnassa saisi pukeutua, kuten haluaa?
"Tony Halme on kuollut", kirkuivat iltalehdet mustaa keltaisella. Facebookissa joku oli keksinyt kirjaimille r, i ja p uuden merkityksen ja kehotti Halmetta mätänemään paloissa. Myös Kaarina Hazardin runosuoni kukki. Valitettavasti vitsin, möhkäleen muotoisen kotieläimen, niskamakkaran, mullin, sikaniskan, elukan ja katastrofin itkuiset läheiset eivät sen päälle ymmärtäneet.
Toimittaja Akuliina Saarikoski pohtii uusrasismia verkkolehti Uuden Suomen kolumnissaan. Saarikoski on huolissaan muukalaisvihan salonkikelpoistumisesta: jos maahanmuuttokeskustelussa mainitaan sana kriittisyys, rotuerottelun idealla saa leikitellä pelottavan vapaasti.
Kulttuurissamme pidetään outona juttelun aloittamista täysin vieraalle ihmiselle, etenkin jos ei ole varsinaista asiaa. Omat kokemukseni tuntemattomille juttelemisesta ovat kuitenkin positiivisia.
Kiroilu rikastuttaa kieltä ja antaa muille sanoille voimaa, miksi sitä siis pitäisi paheksua?
10. tammikuuta luin internetistä uutisen Tony ”Viikinki” Halmeen kuolemasta. Minulle Halme oli aina persoona, jonka tempaukset riittivät pidemmänkin keskustelun sisällöksi ja huumorin lähteeksi. Suhteutumiseni tosimies- ja isänmaaimagon ympäröimään Halmeeseen on ollut aina nihkeä, ja ajattelin unohtavani miehen poismenon kuin kenen tahansa muunkin julkkiksen. Olin väärässä.
Tietokone ja internet-yhteys ovat nykyajan ihmiselle itsestäänselvyyksiä.
Kun lapsi syntyy, hän tuskin voi uskoa mihinkään, sillä hänellä ei ole vielä vaikutteita ympärillä olevasta maailmasta.
Savon Sanomien pääkirjoituksessa (21.12.) ollaan huolestuneita nuorison henkisestä hyvinvoinnista. Lehti kertoo arviosta, jonka mukaan 60 000 suomalaisnuorta voi jatkuvasti äärimmäisen pahoin. Luvut ovat hurjia, vaan eivät epätodellisia.
Aamuauringon säteet kimaltelevat kauniisti lumessa. Kaikki puut ja tiet ovat yön aikana saaneet valkoisen sokerikuorrutteen. Pihalta kuuluu iloisten lasten kiljahduksia ja pulkan kolinaa. Iltaan mennessä pihalle on kohonnut useampi lumiukko. Odottamani talvi on vihdoin saapunut.
Sikojen imago on nyt huulilla. Maa- ja metsätalousministeriön tukema possupedia -sivusto avattiin hiljattain sianlihan kulutuksen edistämiseksi. Hankkeeseen annettiin 257 000 euroa. Samaan aikaan enemmän kasvisruokaa kouluihin vaativa sivusto Valitse Vege sai ympäristöministeriöltä vain 10 000 euroa, vaikka aihe on juuri nyt tärkeä ympäristöongelmien vuoksi. Myös eläinaktivistit tekevät samaan aikaan työtä, ilmaiseksi, jotta eläinten olot paranisivat. Miksi valtio ei halua panostaa eettisyyteen?
Journalismi on palveluala. Tehdyn työn tulisi tarjota lukijalle uutta ja hyödyllistä tietoa mahdollisimman laadukkaassa muodossa. Moni taho näyttää nykyään kuitenkin luistavan tästä palvelun perusajatuksesta.
Viime viikolla Senaatintorilla järjestettiin lemmikkien siunaustilaisuus. Mitä ihmettä?
Olen huomannut usein, miten poikia ja tyttöjä kohdellaan jo vauvasta pitäen eri tavalla.