Suomen kuvalehti

Libya: Misratan dieetti

Harhailin supermarketin hyllyjen välissä Misratassa ja yritin keksiä, mitä laittaisin illalliseksi, jos kotikaupunkini olisi ollut kolme kuukautta piiritettynä ja tässä olisi kaikki, mitä on saatavilla.

Aloitetaan vihanneksista. Liikenneympyrän laidalla kaupungin keskustassa seisoskeli muutama maanviljelijä, joilla oli laatikoissaan perunoita, sipuleita ja tomaatteja. Perunat ja sipulit näyttivät syömäkelpoisilta, mutta tomaatit olivat mätiä. Hedelmiä ei ole ollut kolmeen kuukauteen.

Supermarketista löysin muutaman pussin riisiä ja makaroneja. Voita oli jostain syystä jäljellä paljon, samoin Edam-juustoa, koska se on useimmille kaupunkilaisille liian kallista. Myös tölkkitonnikalaa oli hyvin jäljellä. Siihen käyttökelpoiset tavarat loppuivatkin. Alkoholitonta olutta, appelsiinimehua, suklaamuroja, suklaapatukoita, paperilautasia, serviettejä, muffinssivuokia, pistaasipähkinöitä, tiivistemaitoa, teepusseja, murukahvia ja oliiveja sitä vastoin oli yllin kyllin - mutta niitäkin näkyi pari mummoa hamstraavan.

Ei ihme, että harissalla maustettua kamelinlihapastaa on illalliseksi melkein joka päivä. Se on useimmille päivän ainoa ateria.

Jari Lindholm matkustaa Libyassa. Twitter: @jarzuli.