Uuden päätoimittajan kuuluu nykyisin julistaa, että hänen sanomalehdestään tulee vähintäänkin digiajan monisuorittaja ja mieluusti vielä mediamyynnin RISC-optimoitu täsmäase, jolla on hurja tahtotila ja hienot arvot. Tällaisessa maailmassa Turun Sanomien Kari Vainio vaikuttaa ilahduttavan järkevältä kaverilta.
”Pitäähän lehteä uudistaa”, Vainio sanoo tänään Hesarissa (€). ”Mutta kyllä minä uskon tiettyyn turunsanomalaisuuteen - että kerrotaan uutiset ja uutisten taustat, mutta vältetään pinnallisuutta.”
Eikä siinä kaikki. ”Moni on varmaan pitänyt Turun Sanomia urheilulehtenä. Me haluammekin olla vahva urheilulehti, mutta tahdomme kehittyä myös yhä vahvemmaksi kulttuurilehdeksi.”
Vau. Ei sanaakaan ”tavallisten suomalaisten tarinoista” tai ”printin ja webin synergiasta”. Ja mikä parasta, ei pisaraakaan omakehua.
Vainion ei pitäisi kuitenkaan liikaa harmitella, että Aamulehteä kehutaan. Aamulehdellä voi olla hyvä nousukiito, ja lehdessä on erinomaisia reporttereita, mutta editointi on köykäistä, ulkoasu kammottava ja arvobarometriperustainen juttuideointi käsittämätöntä. Lisäksi lehden verkkotoimitus on ilmeisen pahasti koukussa hassuheinään, ainakin otsikoista päätellen (”Järkyttävä uskonnollinen rituaali: Pikkuvauvoja heitellään alas moskeijan katolta - Katso video!”)
Aamulehdellä on kuitenkin teräväsanainen päätoimittaja, joka kirjoittaa hauskasti eikä kaihda julkisuutta. Ehkä Vainio voisi ottaa Apusesta mallia.
[UPDATE: Pakko myös kehua: sunnuntain Aamulehden Afganistan-paketti oli paljon terävämpi ja perinpohjaisempi kuin mikään, mitä Hesari on viime viikkoina aiheesta tarjonnut.]
——————————————————————————————————
Puhuinko puuta heinää vai osuinko naulan kantaan? Jatka keskustelua: jari.lindholm@kuvalehdet.fi
Joko olet tilannut Suomen Kuvalehden uutiskirjeen?
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Hetkinen tilausta käsitellään.
