Suomalainen sotilas kestää kyllä Afganistanissa kylmääkin kyytiä pään sekoamatta, sanoo puolustusvoimien ylilääkäri Pentti Kuronen tänään Hesarissa (€).
Kuronen on rautainen ammattilainen, joka tietää tarkalleen, kuinka asiat todellisuudessa ovat. Juuri siksi hän pystyy puhumaan huonosti valmistautuneen reportterin pään täyteen happy talkia, kunnes toimittaja ei enää erota omaa takapuoltaan kadussa olevasta reiästä.
”Ihan rauhallisella mielellä olen”, Kuronen sanoo Tommi Niemisen jutussa. ”Siellä on kovat ammattimiehet, jotka toimivat hyvin harkitusti. Ei sinne kukaan tahallaan mene attentaatin kohteeksi.”
Kuronen kiertää taitavasti todellisen ongelman: kun väsynyt, hämmentynyt ja mahdollisesti ahdistunut faitteri palaa kotimaahan, puolustusvoimilla ei ole enää Tilkan lopettamisen ja sotilaspsykiatrisen hoidon alasajon jälkeen mitään keinoa estää mahdollista oireilua pahenemasta masennukseksi tai jopa psykoosiksi.
Pari vuotta sitten kysyin Kuroselta, onko olemassa vaara (tiesin, että on), että siviiliin kotiutettu rauhanturvaaja ei saa kunnallisessa terveydenhuollossa riittävän asiantuntevaa hoitoa. ”Teoriassa se varmasti on niin, että jos he eivät osaa sitä hakea, siinä tapauksessa se on hankalaa”, Kuronen myönsi. ”Saattaa olla, että on paikkoja, joissa se on vaikeampaa.”
Pienellä selvittelyllä Nieminen olisi kyllä päässyt tilanteesta kartalle, mutta ilmeisesti kiire on painanut päälle.
Nieminen on yksi suosikkitoimittajistani, mutta tämä juttu oli sekundaa. Asiavirheet ovat kesätoimittajatasoa. Aybakin ampumistapaus ei sattunut vuonna 2007 vaan 2006, joten väite, että ”mielialat suomalaisleirissä olivat valmiiksi apeat, sillä vain puoli vuotta aiemmin kersantti Petri Immonen oli kuollut Maimanassa” on järjetön. Eikä ”Turun yliopiston psykologian laitoksen kyselytutkimus” ollut mikään tutkimus vaan psykologian ylioppilas Harri Kousan harjoitustyö, mikä olisi varmasti selvinnyt, jos Nieminen olisi käyttänyt lähteenään muutakin kuin oman lehden arkistoa. Ja jos sotilaat tulitaistelussa laskisivat minuutteja peläten henkensä puolesta, kuten Nieminen uskoo, Afganistanissa ei olisi yhtään toimintakykyistä rauhanturvaajaa (mutta paljon kuolleita).
Hesarin parasta Afganistan-aineistoa ovat edelleen pääkirjoitukset ja Heikki Aittokosken kolumnit. Reporttereidenkin olisi syytä panna hihat heilumaan, sillä Hesari on edelleen monelle suomalaiselle ainoa ikkuna tuohon kaukaiseen maailmaan.
[Lisää rauhanturvaajien mielenterveysongelmista täällä.]
——————————————————————————————————
Puhuinko puuta heinää vai osuinko naulan kantaan? Jatka keskustelua: jari.lindholm@kuvalehdet.fi
Afganistanin sota , mielenterveyshäiriöt
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Lue kaikki kirjoittajan jutut
Hetkinen tilausta käsitellään.
