Suomen kuvalehti

Plörö kirjoitti:

Tätä surkeutta voisi lähteä analysoimaan vaikka sillä vanhalla kliseellä, jonka mukaan suomalaiset ovat geneettisesti ja perusluonteeltaan niin nurkkakuntaisia ja ahdistuneita, että ajatus viihtymisestä suuressa ihmisjoukossa on meille kauhistus. Siksi me ostamme pientaloja peltojen keskellä kaukana naapureista, sisustamme ne pakkomielteisesti omiksi pikku maailmoiksemme ja varustamme kellareihin maailman hienoimmat ja kalleimmat hifi-kotiteatterilaiteet, joissa kukaan muukalainen ei pääse iholle.

Onko sattuma, että elokuvissakäyntien määrän lasku ja persujen kannatuksen nousu osuu melkein yhteen…

----- kirjoitti:

Rakkautta ja anarkiaa
Sodankylän elokuvajuhlat
Espoo cine
Night visions

Elokuvia pääsee kyllä näkemään oikein muikeasti. Kumma kyllä, että festareita on vain kesällä ja syksyllä.

P. kirjoitti:

Islanti kärjessä? Kun kävin siellä leffassa jengi vastaili estotta puhelimeen ja puolessa välissä oli röökitauko. Tunnelma oli rennompi kuin Suomessa.

siis häh kirjoitti:

”Onko sattuma, että elokuvissakäyntien määrän lasku ja persujen kannatuksen nousu osuu melkein yhteen…”

Sitaatti jutusta:
käymme elokuvissa keskimäärin 1,4 kertaa vuodessa. EU:n keskiarvokin on yli kaksi käyntiä per vuosi. (Olemme sentään vähän petranneet, viisi vuotta sitten Suomen luku oli 1,16 kertaa vuodessa.)

Eli viisi vuotta sitten 1,16 kertaa ja nyt 1,4 kertaa vuodessa. Millähän logiikalla elokuvissa käyntien määrä on laskenut?

Plörö kirjoitti:

Juu, Suomessa on kyllä ihan kiitettävästi - no ainakin tyydyttävästi - elokuvafestivaaleja, mutta ne tyydyttävät ennen kaikkea kovien elokuvaharrastajien leffanälkää. Tämä sakki on kuitenkin sen verran pieni ja vaativa ettei sillä määrällä pyöritetä kaupallista elokuvalevitystä. Ongelman ytimessä ovat ne ”tavikset” joiden oletetaan kaivavan kuvetta väh. kaksi kertaa vuodessa, nähdäkseen jotain viihdemössöä, joita ns. vaativampi väki ei ehkä niin välttämättä halua nähdä. Eivät ne kuitenkaan sitä tee valitettavasti. Vitosen devarit Anttilan kaukaloissa houkttavat enemmän.

JL kirjoitti:

Nimimerkki Plörö ei liene aivan väärässä. Oliko se Mato Valtonen joka vitsaili, että suomalaisia ei saa liikkeelle edes jos Elvis esiintysi ja Jeesus spiikkasi, tai jotain sellaista. Lienee kyse myös muna ja kana ongelmasta-kun ei ole kysyntää ei ole tarjontaa ei ole kysyntää. Itse kaipaisin nimenomaan laadukkaita aikuisten elokuvia roskan ja taide-elokuvien välimaastosta, tarkoitan, aikuisille katsojille sopivia elokuvia jotka eivät ole sen paremmin Transformers III kuin se elokuvakerhojen iänikuinen Polkupyörävaraskaan (jossa sinänsä ei ole mitään vikaa). Tuo Plörön mainitsema suomalaisten innostus kotien vuoraamiseen elektroniikalla on tosiaan jotain kummallista: samat ihmiset jotka valittavat 10 euron elokuvalipusta investoivat 10 000 euroa kotiteatteriin…

xxxx0 kirjoitti:

Maksat lipusta kymmenisen euroa ja pääset tauotta jotain äänekkäästi rouskuttavien ja kännykkäänsä jatkuvasti räpeltävien idiootien kanssa ”nauttimaan” elokuvasta. Ei kiitos.

hemmo kirjoitti:

en ihmettele asiaa yhtään tv-mainostuksesta huolimatta ehkä 1-3 elokuvaa vuodessa vetoaa ihmisiin sillä periaatteella että vois käydä katsomassa heti itse sitäkin kriittisempi elokuvia kohtaan että 1 elokuva per vuosi kiinnostaa mennä teatteriin kattomaan sumuisella kuvalla joka ei todellakaan ole hyvä juttu tämän päivän elokuvien suhteen ku pimeät kohtaukset kestää useita minuutteja joista ei näe yhtikäs mitään ja istumaan ei niin mukaville penkeille pariksi tunniksi niin kyllä aika hyvin jaksan oottaa blu-ray julkaisuja paremmalla kontrastilla omistaessani makuu asentoon taitettavan laiskanlinnan full hd videotykin ja kohtuullisen äänentoiston ja ostoksena voin katsoa sen mukaan mitä kerkiän ja eikä tarvi pähkäillä yö näytöksiin väsyneenä ja seuraavana päivänä sitäkin väsyneempänä töihin

JuusoL kirjoitti:

Top kympissä on aika paljon maita, joissa väestötiheys on ihan eri luokkaa kuin Suomessa ja/tai suurin osa väestöstä asuu erittäin isoissa kaupungeissa. Asukaslukuun suhteuttaminen ei siis ole koko totuus. Jopa Islannissa asutus keskittyy muutamaan kaupunkiin, vaikka väestötiheys onkin meitä paljon alhaisempi.

Olisikin kiinnostava vertailla HKI-TAMP-TURK -kansalaisten leffassa käyntiä Köyliöön, Tuupolanvaaraan ja Karkkilaan.

Tai ylipäätään juttu jossa huomioidaan myös elokuvateatterin sijainti suhteessa katsojaan, miten vaikuttaa katsomismääriin. Järki sanoo että vaikuttaa. Eli onko tämä enemmänkin landepaukkujen ongelma?

Harmaahapsi kirjoitti:

Syytä lienee etsittävä huonoista keleistä suhteessa lähiteatterin etäisyyteen.

Aina syytetään lippujen hintoja ja mökääviä kanssakatsojia, mutta samat hinnat ja kanssakatsojat ne ovat muissakin maissa. Olen käynyt elokuvateatterissa Ranskassa, Ruotsissa, Irlannissa, Englannissa ja Yhdysvalloissa. Samoja multiplexejä, samoja kännykkään puhuvia teinejä ja samat hinnat.

Syyn täytyy olla kansan luonteenpiirteissä ja tottumuksessa. Syy ei ainakaan ole kotimaisen elokuvassa, koska kotimaiseen elokuvaan myydään moninkertaisesti enemmän lippuja kuin Irlannissa myydään Irlantilaisiin elokuviin.

Harmaahapsi kirjoitti:

JuusoL kirjoittikin osittain samasta asiasta samaan aikaan.

jlkj kirjoitti:

Tuohon rinnalle olisi mielenkiintoista saada lipun hinta.

tre biljetter till Mamma Mia kirjoitti:

Espanjalaisen kuluttajajärjestön FACUAn sivuilta. elokuvalipun hinta eri kaupungissa. Listattuna keskihinta arkipäivänä, keskihinta viikonloppuna, 3-D-lipun hinta.

Arkena Ateena, Kööpenhamina, Tukholma eli Estocolmo, Dublin Lontoo ja Pariisi ovat Helsinkiä kalliimpia.

Viikonloppuhinnassa, ja 3-d:ssä Helsinki on noin euron noita kalliimpi.

Ámsterdam (Holanda) 7,60 € 8,80 € 12,00 €
Atenas (Grecia) 8,25 € 8,75 € 12,00 €
Berlín (Alemania) 6,56 € 7,48 € 9,65 €
Bratislava (Rep. Eslovaca) 6,00 € 6,00 € 8,25 €
Bruselas (Bélgica) 7,44 € 8,63 € 11,00 €
Bucarest (Rumania) 3,93 € 4,88 € 7,08

EJP kirjoitti:

Olis kiinnostava tietää onko missään muussa läntisen Euroopan pääkaupungissa niin huono elokuvateatteritilanne kuin Helsingissä nyt (kulttuuripääkaupunki Turusta nyt puhumattakaan). Normaaliohjelmistoa pyörittää Hesassa kaksi multipleksiä, yksi ”naisten teatteri” ja yksi move over -teatteri. Varmaankin kaikkialla muualla on asiat paremmin.

Plörö kirjoitti:

Elokuvalipun hinnasta on kyllä aina valitettu näiden keskustelujen yhteydessä, mutta itse en kyllä jaksa uskoa että se olisi mikään todellinen syy kieltäytyä elokuvin menemisestä. Kun ei se raha ole mikän kynnyskysymys muidenkaan vapaa-ajanviettomuotojen kohdalla. Suomalainen tavis maksaa silmää räpäytämättä monta kymppiä lätkämatsin näkemisestä tai ravintolaillasta, ja teatterit ja oopperat ne vasta kustantavat. Onkin mielenkiintoista pohtia, että millä logikalla ja mentaliteetilla nämä arvotetaan elokuvan yläpuolelle. Eihän se nyt ole mikään luonnonlaki, että teatterissa käynti on kaliimpaa kuin leffailta.

Rigi kirjoitti:

Plörö: ”Suomalainen tavis maksaa silmää räpäytämättä monta kymppiä lätkämatsin näkemisestä tai ravintolaillasta, ja teatterit ja oopperat ne vasta kustantavat. Onkin mielenkiintoista pohtia, että millä logikalla ja mentaliteetilla nämä arvotetaan elokuvan yläpuolelle.”

Teatterissa käyminen on enemmän ”kokemus” kuin elokuvissa käyminen. Samoin lätkämatsi, ooppera jne. Vaikka periaatteessa viihdearvo on sama, niin elokuvissa käynnistä on se kokemusaspekti vähentynyt samalla kun lippujen hinnat ovat nousseet. Jonkin verran tässä on sentään paikkakuntakohtaista vaihtelua, esimerkiksi meidän Tampereen

Mikko Pihkoluoma kirjoitti:

Dublinissa asiat ovat huonommin ainakin arkistonäytösten ja muun kuin englanninkielisen elokuvan suhteen. Kaupallisessa levityksessä pyörii laajemmin sellainen laadukas amerikkalainen independent-elokuva, joka ei meillä saa juuri mitään huomiota. Saleja on toki vaikka millä mitalla, mutta niissä pyörii säälittävän vähän eurooppalaisia elokuvia. Ilman Irish Film Instituten järjestämiä näytöksiä uudesta eurooppalaisesta elokuvasta Irlanti olisi selkeästi Helsinkiä jäljessä. Tiedot pohjautuvat pitkälti vuoteen 2006 (jolloin Irlanti oli yksi maailman rikkaimmista maista BKT/asukasluku listalla) ja nopeaan selailuun nykytilanteesta, josta voi kukin käydä tekemässä päätelmiään täällä: http://www.google.com/movies?near=dublin&date=1

Tero kirjoitti:

JuusoL kirjoitti:
”Olisikin kiinnostava vertailla HKI-TAMP-TURK -kansalaisten leffassa käyntiä Köyliöön, Tuupolanvaaraan ja Karkkilaan.”

Viime vuonna (2010) parhaimman tuloksen käyntiä per asukas -mittarilla tekivät Helsinki (3,68), Tampere (3,53), Turku (3,32), Oulu (2,91), Lahti (2,63), Jyväskylä (2,33), Pori (2,33), Vantaa (2,42), Joensuu (2,22) ja Vaasa (2,08).

JuusoL:lle tiedoksi: Köyliön lähimmät elokuvateatterit ovat Eurassa ja Huittisissa. Joensuun Tuupovaaran lähimmät elokuvateatterit ovat Joensuussa ja Kiteellä. Karkkilalaisella on polkupyörämatkan päässä (n. 50 km) eniten teattereita: Vihti, Nummela, Somero, Riihimäki, Hyvinkää, Nurmijärvi, Forssa yms.

Ai kirjoitti:

Vihjaako Mikkop että suomalaisten maku muuttuisi huonommaksi jos elokuvissa käytäisiin ahkerammin

Mikko Pihkoluoma kirjoitti:

Kysyttiin, että missä eur. pääkaupungissa asiat ovat huonommin ja yritin tarjota vastausta.

EJP kirjoitti:

Ja kun vielä vertaa kuinka paljon Helsingissä on teatteria (siis näytelmiä) esittäviä teattereita verrattuna elokuvateattereihin. Kansallisteatteri ja Kaupunginteatteri käyvät päittäin vertailukohdista Tennispalatsiin ja Kinopalatsiin. Mutta sitten tulee valtava ero: pikkuteattereita on teatteripuolella vaikka kuinka paljon enemmän kuin elokuvateattereita. Eihän teatterissakäynti voi näin suosittua olla elokuviin nähden? Vanhoja elokuvateatterisalejakin on muutettu teatterikäyttöön (muusta viihdekäytöstä puhumattakaan), mutta yhtään uutta elokuvateatterisalia ei ole Helsinkiin avattu yli vuosikymmeneen! Miksi on näin? Jotain on ainakin selvästi elokuvakulttuurin tukipolitiikassa pahasti vialla tässä suhteessa…

ulkosuom. kirjoitti:

USAssa on ihan yleinen viikonlopun viihde lähdeä ystäväporukalla tai pariskunnittain leffaan. Leffassakäynti on ollut koko kansan viihdettä 1910-luvulta saakka. Suomessa taas perheytyneet ja avoliittoutuneet pönöttävät neljän seinän sisällä - no onhan ne niin kalliit pankin omistamat seinät, että kai niitä pitää käyttää sitten.

JuusoL kirjoitti:

Haa! Kuten epäilinkin. Me Helsinkiläisthän olemme ihan kansainvälistä kärkeä! (Lasketaanko näihin tilastoihin muuten festivaalinäytöksiä? Ne muodostavat kuitenkin ison osan ns. hevijuusereiden katsomismäärästä tänä päivänä.)

Hyvä kommentti ylhäällä munasta ja kanasta. Tää on tietynlainen syöksykierre, jota on hiton hankala katkaista. Jossain vaiheessa (80-luvulla? 90-luvulla? Mistä näkee tilastoja?) ihmiset vain lopettivat leffassa käymisen. Eikö kotimaisen elokuvan kulta-aikana katsojamäärät kuitenkin olleet aika isoja? VHS killed the movie star?

Olisiko meillä enemmän katsojia, jos maakunnissa

*öhöm* kirjoitti:

Ei unohdeta, että suomalaisilla on todella huono elokuvamaku. Nykyään monet nuoret käyvät vain surkeita kriitikoiden haukkumia leffoja katsomassa ja tuskin monet nykyään käy mitään oikeastaan hyviä elokuvia katsomassa. Tintti näillä viikoilla on toisaalta toinen tapaus.

niintietenkin kirjoitti:

Joo, kiinnostaa käydä paskaleffoissa että sitten ehkä mahdollisesti tulevaisuudessa pääsisin katsomaan sitä mitä haluan.

HALOO?

MKK kirjoitti:

>>> Nykyään monet nuoret käyvät vain surkeita kriitikoiden haukkumia leffoja katsomassa

No kyllä minusta on mielekkäämpää katsoa oman maun mukaisia elokuvia kuin orjallisesti seurata jonkun muun mielipidettä. Kyllä ne kriitikot kotimaisia elokuviakin jaksavat hehkuttaa, mutta totuus on että muihin pohjoismaihin verrattuna suomalainen elokuva on suurimmaksi osaksi mielikuvituksetonta ja aneemista pas… no sitä itseensä. Enkä sen puoleen jaksa uskoa siihenkään että tarjonta laajenisi jos ihmiset kävisivät katsomassa enemmän massaelokuvia. Päinvastoin. Sehän lähettäisi vain sellaisen viestin että

Orava kirjoitti:

Pitää nyt karkkilalaisena kommentoida, kun paikkakunta mainittiin: ei se nimittäin paljon lohduta, että on monta teatteria 50 km säteellä, kun kaikissa pyörivät samat harvat hittielokuvat, joita ei haluaisi katsoa edes ilmaiseksi kotisohvalla. Käytännössä Vihti on ainoa järkevä suunta käydä Karkkilasta elokuvissa pelkän elokuvissa käynnin vuoksi (matkaa alle 20 km), useimmiten tulee käytyä Helsingissä muiden asioiden yhteydessä.

Antti Alanen kirjoitti:

Suomessa käytiin valtavasti elokuvissa vuoden 1905 korvilta 1960-luvulle, mutta televisio antoi meillä suuren iskun siksikin, että Suomessa oli Pohjoismaiden paras elokuvatarjonta. Suomessa oli ainoana Pohjoismaana mainostelevisio, ja ohjelmistossa toteutui parhaiten laadun ja viihteen tasapaino. Seuraavan iskun antoivat kotivideot 1980-luvulla. Suomi on harvaan asuttu maa: pinta-alaltaan yhtä iso kuin yhdistynyt Saksa mutta väkimäärältään vain 5,4 miljoonaa kun Saksassa on 82 miljoonaa asukasta. Jo ennen ensimmäistä maailmansotaa Suomessa käytiin enemmän elokuvissa kuin nykyään, mutta silloin ei ollut nettiä, kotiteattereita, televisioita, radioita eikä monella levysoitintakaan. Mutta taistelu jatkuu.

Antti Alanen kirjoitti:

Tarkoitin, että Suomen televisiossa oli Pohjoismaiden paras elokuvatarjonta. Tosin 1960-luvulla oli myös loistava elokuvateatteritarjonta. Ensi-iltoja saattoi olla 600 vuodessa, kun nykyään on kolmannes siitä.

Harmaahapsi kirjoitti:

”MKK: Kyllä ne kriitikot kotimaisia elokuviakin jaksavat hehkuttaa, mutta totuus on että muihin pohjoismaihin verrattuna suomalainen elokuva on suurimmaksi osaksi mielikuvituksetonta ja aneemista pas… no sitä itseensä.”

Mihin tämä liittyi? Kotimaista elokuvaa pidetään arvossa, jos mitataan niihin myytyjen elokuvateatterilippujen kautta. Eli ongelma vähissä elokuvakäynneissä ei ole todellakaan siellä.

Ja kriitikot ovat viimeksi haukkuneet mm. elokuvat Likainen Pommi, Missä kuljimme kerran ja suurimman osan tämän vuoden Vareksista. Ihan ansiosta.

Kaurismäen Le Havre on Oscar-veikkauksissa korkealla ja suomalainen elokuva tuntuu saavan aika usein erinäisiä festivaalipalkintoja.

Eiköhän tässä ongelmassa ole kyseessä juuri tuo haja-asutus ja huono elokuvissa käymisen traditio.

EJP kirjoitti:

Mikko Pihkoluoma kirjoitti:
”Dublinissa asiat ovat huonommin ainakin arkistonäytösten ja muun kuin englanninkielisen elokuvan suhteen. Kaupallisessa levityksessä pyörii laajemmin sellainen laadukas amerikkalainen independent-elokuva, joka ei meillä saa juuri mitään huomiota. Saleja on toki vaikka millä mitalla”

Mikko Pihkoluoma
”Kysyttiin, että missä eur. pääkaupungissa asiat ovat huonommin ja yritin tarjota vastausta.”

Ei, kysyin kylläkin nimenomaan kaupallista ohjelmistoa esittävien teatterien tilannetta enkä ohjelmistorakennetta sinänsä. Tuntuu olevan täkäläinen erityispiirre, että suurissakin

inte-man kirjoitti:

Suomessa elokuvatarjonta on jenkkiläistyny, sitä se kapitalismi teettää. Nuoriso on ainoa joka pyörittää teattereita. Kyllä vanhempi väki ja järkevät ihmiset kävis leffassa jos siellä olis jotain järkevää katottavaa. Itekki meen mieluummin filmihulluleffakauppaan kuin tennariin.

MS kirjoitti:

Olettaisin, että pikkusalien Helsingistä 2000-luvun puolivälissä poistumisen syynä on ollut osittain levittäjien strateginen linjaus, jossa edes kohtalaisen hyvän suosion saaneita elokuvia ei pyöritetä niin pitkään kuin katsojia riittää, vaan keskitytään DVD-myyntiin ja teatterilevitys on ”ikkuna”, jossa ei ole tarkoituskaan lypsää kaikkia mehuja irti.
Muistelkaapa vaikka kuinka pitkään Kamraksella oli Sodoman 120 päivää Bio Cityn ohjelmistossa - 2000-luvulla! Kai siellä aina joku katsoja sitten oli.
Ilahduttavaa, että joku Black Swanin kaltainen viihdyttävä, mutta taiteellisesti tasokas ”iso” elokuva voi tehdä asiassa selvän poikkeuksen niin, että elokuvaa esitetään vielä selvästi DVD:n julkaisun jälkeenkin. Kuvittelisi, että tällainen tapaus noteerataan.

Jussi Olavi Jokinen kirjoitti:

Suomalaista elokuvakulttuuria häiritsee Finnkinon monopoliaseman lisäksi elokuvakulttuurin tukemiseen käytettävien määrärahojen puute.

Opetusministeriöltä on jo pitkään odotettu toimenpiteitä laaja-alaisemman elokuvakasvatuksen mahdollistamiseksi myös pienemmillä paikkakunnilla, sen sijaan että arkistonäytökset rajoittuvat pelkästään isoihin kaupunkeihin ja käytännössä ainoastaan Helsingissä voidaan sanoa olevan kattava tarjonta elokuva-arkiston esityksiä.

Lisäksi tuntuu siltä, että elokuvien levittäjät ovat yhä enemmän Finnkinon armoilla ja vapaa kilpailu kuihtuu pikkuhiljaa pois. Jos Finkkari

Mika kirjoitti:

Pari vaikutelmaa:

Lapsena ravattiin jatkuvasti katsomassa leffoja Ritzissä, Adlonissa, Pirtissä… Nykyään tulee lähdettyä ehkä kerran vuodessa. Silloin oli TV:ssä kaksi kanavaa, nykyään TV:ssä tallennusmahdollisuuksineen enemmän katsottavaa, elokuviakin, kuin ikinä ehtisin tuijottaa. Ja verkon houkutukset päälle.

Toki elokuva isolta kankaalta on edelleen televisioon verrattuna elämys.

”Suomalainen tavis maksaa silmää räpäytämättä monta kymppiä lätkämatsin näkemisestä tai ravintolaillasta, ja teatterit ja oopperat ne vasta kustantavat.”

Moni maksaa. Itsellä on jääkiekko vaihtunut jalkapalloon ja salibandyyn osaltaan hinnankin vuoksi. Oopperassa en ole käynyt koskaan, teatterissakin perin harvoin.

Mikko Pihkoluoma kirjoitti:

Vaikka moni kommentoija yrittääkin sitä väittää, ongelma ei ole siinä, että maaseudulla katseltaisiin liian vähän elokuvia tai että koko maa on harvaan asuttu. Ongelma on siinä, että kaupungit ovat harvaan asuttuja. Pääkaupunkiseudulla asuu niin paljon ihmisiä, ettei pitäisi olla mikään ongelma yltää Kööpenhaminan lukemiin jos elokuvakulttuuri kiinnostaisi suomalaisia ja jos kotona kyyhöttäminen ei olisi kansallisperinne.

Jos elokuvakulttuuria halutaan parantaa koko maassa sen pitäisi olla parempaa pääkaupungissa. Eli edelleen ainut lääke on käydä useammin elokuvissa eikä jankuttaa, että siellä menee pelkkää paskaa. Tällä hetkellä on tarjolla kaikkea laadukkaasta viihteestä laadukkaaseen taide-elokuvaan, jota sopii katsoa vaikka useita kertoja elokuvateatterissa.

Siru_S kirjoitti:

Tekisi mieli vähän neuvoa Finnkinon ohjelmistosuunnittelijaa ”lukujärjestyksen” laatimisessa.
Olisi suotavaa, että kaikista heillä pyörivistä elokuvista olisi edes yhtenä arki-iltana näytös johon päivätyötä tekevätkin ehtisivät. Esim. tällä viikolla The Guard menee Kinari 10:ssä vain ma-to kello 11:00. Tämä on vain yksi esimerkki siitä kun tajuaa olevansa auttamatta myöhässä. Ei se tulevinakaan viikkoina tule olemaan paremmissa näytöksissä eli Amazon vetää jälleen kerran pidemmän korren.

Kino Engelissä olisi rauhoittavaa käydä (vaikka valkokankaat onkin turhan pienet), mutta siinä vaiheessa

EJP kirjoitti:

”Siru_S kirjoitti:
Tekisi mieli vähän neuvoa Finnkinon ohjelmistosuunnittelijaa ”lukujärjestyksen” laatimisessa.
Olisi suotavaa, että kaikista heillä pyörivistä elokuvista olisi edes yhtenä arki-iltana näytös johon päivätyötä tekevätkin ehtisivät. Esim. tällä viikolla The Guard menee Kinari 10:ssä vain ma-to kello 11:00. Tämä on vain yksi esimerkki siitä kun tajuaa olevansa auttamatta myöhässä. Ei se tulevinakaan viikkoina tule olemaan paremmissa näytöksissä eli Amazon vetää jälleen kerran pidemmän korren.”

Tähän se juuri johtaa, kun ei ole enää tarpeeksi teattereita. Kiinnostavia elokuvia löytyy ohjelmistosta mutta älyttömiin aikoihin.

blaablaa kirjoitti:

Vaikuttaa ikävältä valitukselta, jope tekosyyltä mutta itse koen näytösaikojen olevan mielenkiintoisten elokuvien kohdalla aika rajoittuneita että elokuvissakäyntiä on ihan oikeasti vaikeata sovittaa arkeen omilla työajoillani. Toivoisin teattereilta enemmän joustoa näytöskarttoihin.

"Mother!...Mother!" kirjoitti:

”…kun kaikissa pyörivät samat harvat hittielokuvat, joita ei haluaisi katsoa edes ilmaiseksi kotisohvalla.”

Tämä on todellinen syy katsojakatoon. Hyvien elokuvien ystävät eivät todennäköisesti edes enää seuraa tarjontaa, koska se on aivan ala-arvoista.

Helsingissä voi nähdä hyviä elokuvia satunnaisesti Orionissa tai Engelissä. Muut teatterit eivät pyöritä vanhoja eivätkä uudempiakaan klassikoita tai valtavirrasta poikkeavia elokuvia, jotka kuitenkin näyttäisivät suurella kankaalla aivan toiselta kuin kotiteatterissa.

Antti Alanen kirjoitti:

MATKA EDENIIN näkyi juuri pudonneen leffakartalta, mutta Espanjan maisemat olivat isolla kankaalla ericemäisen vaikuttavia Rax Rinnekankaan kuvaamina.

Father Father kirjoitti:

”Mother!….Mother!”: Olet oikeassa, nytkin Helsingin Finnkino-saleissa pyörii sellaista sontaa kuin Drive, Hiljaa toivotut, Iho jossa elän, Ikuisesti sinun, Le Havre, Mama Africa, Midnight in Paris, Nader ja Simin: Ero, Neds, Piiat, Pina 3D, Polisse, Tartunta, The Tree of Life ja Tintin seikkailut. Näihin ei kannata koskea pitkällä tikullakaan!

Eiku…