Harvoinpa millään elokuvalla on niin sekava kehittely- ja tuotantohistoria kuin Stone’s Warilla.
Kerroin Cannesin festareilta toukokuussa blogissani, että Marko Mäkilaakson ohjaama, kansainvälisesti tuotettu fantasiakauhusotakomedia oli tekijöiden mukaan vihdoin valmis. Käänteitä oli riittänyt, mutta ohjaajaa ei huolettanut: nyt kaikki oli jees.
Tuolloin Suomen ensi-iltaa lupailtiin elokuun puoliväliin. Sitä oli siirretty jo pariin otteeseen - alun perin Stone’s Warin piti tulla kankaalle helmikuussa.
Ei nähty Stone’s Waria elokuussakaan. Ensi-ilta siirtyi alustavasti lokakuulle. Nyt levittäjä Scanbox, jonka Tanskan pääkonttori laittoi tuhdisti rahaa elokuvan tuotantoon, on ilmoittanut ensi-illaksi 19.12.
Toivottavasti siinä pysytään. Syitä viivytyksille ei ole kerrottu. Suomessa levittäjä ei ole vieläkään valmista elokuvaa nähnyt.
Tietysti tällainen sotku herättää epäilyksiä: mitä helvettiä siellä tapahtuu?
Myös toisen monikansallisesti tehdyn suomalaiselokuvan, Muukalaisen ensi-ilta on lykkääntynyt. Venetsian elokuvajuhlilla pari viikkoa sitten maailmanensi-iltansa saanut (odottelemme vielä kansainvälisten elokuvalehtien arvioita) J.-P. Valkeapään esikoispitkä tulee Suomessa levitykseen vasta ensi vuonna, ei 30.10., kuten oli tarkoitus. Ehkä tälle syyskaudelle sattunut peräti 11 suomalaisen ensi-illan suma oli liian paha paikka herkälle ja pienimuotoiselle draamalle.
Stone’s Warin liettualaiset kotisivut
Stone’s Warin tukkoinen MySpace-sivu
Mikkop: Venetsian elokuvajuhlille ei mennyt tietääkseni yhtään suomalaista toimittajaa (che peccato!), eikä Muukalaista ole näytetty Suomen lehdistölle - siksi uskon, että ulkomaalaiset ehtivät kertoa näkemyksiään ensin.
Nyt tuli kirjoitettua palturia, sillä Venetsiassa oli kuulemma Suomesta toimittajat Seiskasta/Ohosta sekä Hufvudstadbladetista.
Lyhyt kommentti löytyy The Auteur's Notebook -elokuvablogista (http://notebook.theauteurs.com/?p=251). ”…the contemplative, near-silent Finnish tale The Visitor (Muukalainen), with its stately widescreen photography. The latter film, about a mute boy whose father is in prison and whose farmer mother has taken in a mysterious visitor, is a subjective film through and through, because the entire world it creates is very close to the experience of the 10-year-old child. An undefined time frame – sometime during the first half of the last century by the looks of it – helps the film to acquire an
allegorical quality, while the fact that almost no words are spoken since the boy is a mute, and there is no information on screen that he does not know, make the film an intriguing new addition to the coming-of-age genre. Director Jukka-Pekka Valkeapää is definitely one to watch.”
mikkop kirjoitti:
”odottelemme vielä kansainvälisten elokuvalehtien arvioita”
Linkit kansallisen lehdistömme arvioihin tai kommenteihin kelpaisivat hyvin, mutta niitäkään ei taida olla.