
Kanava-lehden päätoimittaja Ville Pernaa kirjoittaa lähihistoriasta ja politiikasta.
Valitse Aikavälillä
Yleisradion toimitusjohtajan tehtävät keväällä jättänyt Mikael Jungner esittää elokuun Kanavassa perusteellisen viestintäpoliittisen analyysin. Nyky-Ylen olemassaolon yllä on uhkia, mutta samaan aikaa yhtiöllä on suuri yhteiskunnallinen ja kulttuurinen rooli.
Ennenvanhaan 80-luvulla, kun kameroissa oli vielä filmirulla sisällä ja puhelimet löytyivät langan päästä, nuorisomusiikin uusimpia uutisia oli tarjolla lähinnä Suosikissa.
Herkkään teini-ikään 1980-luvulla saapuneet elivät vielä yhtenäiskulttuurin aikaa. Kaikki katsoivat ja kuuntelivat samat ohjelmat ja tiesivät samat jutut. Yksi aikakauden tapauksista koettiin, kun rock-yhtye KISS siirtyi maskittomaan aikaan vuonna 1983.
Keskustan vanhaisäntä ja puolueen strategisista valinnoista väitöskirjan tehnyt Seppo Kääriäinen profiloi tänään ilmestyvässä Kanavassa puolueen tulevan puheenjohtajan: tarvitaan voittajatyyppi, joka lopettaa vaalitappiokierteen ja yhtenäistää puolueen. Mutta keneen kuvaus sopii?
Tänään on kulunut tasan 140 vuotta neuvostovaltion perustajan, tieteellisen marxismi-leninismin jalostajan ja Suomen itsenäisyyden tunnustajan V.I. Leninin syntymästä, mutta mitä tekee Suomi? Ei mitään.
Tänään ilmestyvän huhtikuun Kanavan kannessa komeilevat Paavo Haavikko, Aulis Sallinen ja V.A. Koskenniemi. Heistä Sallinen kertoo millaista oopperan tekeminen oli Paavo Haavikon kanssa ja Koskenniemi-elämäkerran kirjoittanut Martti Häikiö ruotii tutkimuskohdettaan kohtaan tunnettuja epäluuloja.
Presidentin valtaoikeuksien puolustaminen on toistaiseksi elähdyttävin poliittinen teema, jonka vasemmisto-oppositio on koko vaalikaudella pystynyt nostamaan esiin. Viime päivänä keskustankin riveistä on kuultu presidentin toimivaltaa puolustavia kantoja.
Käyttökieltoon viime viikolla vajonnut Turun Myllysilta oli aikansa suurimpia ideologis-poliittisia kiistakapuloita. Taantumuksellisina pidetyt kunnallispoliitikot halusivat perinteisen keskipalkilla varustetun sillan, mutta edistykselliset voimat voittivat ja kaupunki sai virtaviivaisen ja siron keskipalkittoman sillan.
Uusin Kanava ilmestyy tänään perjantaina ja tästä maaliskuun numerosta tulikin varsinainen päivänpolitiikan rautaisannos.
Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa on liikaa ammattikorkeakoulupaikkojen tarjontaa. Kymmenen vuoden päästä Suomessa pitäisi olla 7 ammattikorkeakoulua vähemmän kuin tällä hetkellä. Yliopistoista ministeriön katseet kohdistuvat ainakin Vaasaan, Rovaniemelle, Lappeenrantaan ja taidekorkeakouluihin. Näin kirjoitti opetusministeri Henna Virkkunen Kanavan vuoden ensimmäisessa numerossa, mutta miksi korkeakouluverkosto ei tule koskaan valmiiksi?
Kummalla puolella nauhuria pätki? Aamulehden ja Paula Lehtomäen välisten kommunikaatiovaikeuksien ydin ei ratkennutkaan lehden sunnuntain numerossa.
Muutaman sadantuhannen Aamulehden lukijan lauantaiaamu alkoi odotetulla uutisella. Aamulehti tiesi etusivullaan kertoa Paula Lehtomäen lähtevän mukaan keskustan puheenjohtajakisaan. Aamulehden lukijat saisivat vieläpä lukea asiasta lisää lehden seuraavan päivän numeron laajassa Lehtomäen haastattelussa.
Huomenna ilmestyvästä tammikuun numerosta alkaen Kanavan kannet ovat Suomessa toimivien kuvittajien käsialaa. Ulkoasultaan uudistuneilta sisäsivuita löytyy mm. uusi kolumnisti, valtiosihteeri Raimo Sailas, joka avaustekstissään luotaa uuden vuosikymmenen synkkiä talousnäkymiä.
George Orwell ei olisi voinut kuvata osuvammin lähihistorian, nykyhetken ja tulevaisuuden suhdetta kiteyttäessään, että se joka hallitsee menneisyyttä, hallitsee tulevaisuutta ja joka hallitsee nykyisyyttä, hallitsee menneisyyttä.
Tässä viikonvaihteessa ilmestyvässä vuoden viimeisessä Kanavan numerossa on joukko kiinnostavia juttuja, joista Olli Rehnin artikkelia taloustieteen kriisistä ja talouspolitiikan suunnasta on syytä hieman valottaa.