On säkeitä, jotka soisi jo unohtuvan. Yksi sellainen on runoilija Fjodor Tjuttševin kuulu lause: Venäjää ei voi järjellä ymmärtää. Sitä hoetaan Suomessakin vakuudeksi sille, että naapurissa asustaa joku mystinen porukka. Ikuiseen erikoisuuteen sementoitu sakki, joka on paitsi järjen tuolla puolen, myös muuttumaton. On menty sivistynyttä näytellen runoilijan ansaan ja väitetty, että Venäjään pitää vain uskoa.
Todellisuudessa Venäjä muuttuu nopeammin kuin suomalaisten näkemykset naapuristaan. Suomalaisilla on riesanaan näköharhoja, jotka estävät näkemästä Venäjää kokonaisena. Tässä niistä kolme.
Ensimmäinen harha: Venäjä on Neuvostoliitto. Venäläinen turisti on jokatalvinen ihmettelyn aihe myös Suomen pääkaupungissa. Niin outo, että heistä yhä tehdään lehtikirjoituksia - ja jupistaan selän takana.
Ihmetellen tähän tapaan: ”Mistähän ne ovat saaneet rahat?” Hieman säälien näin: ”Tulevat tietysti raukat kun siellä Venäjällä ei ole mitään ostettavaa.” Ja vihaisesti tiuskaisten: ”Ostavat meidän mökit likaisilla rahoillaan!”
Juuri venäläisistä on vaikea tajuta yksinkertainen yhtälö: venäläiset käyvät työssä, säästävät palkastaan ja tekevät lomamatkan - esimerkiksi Suomeen. Matkailu on keskiluokan globaalia huvittelua. Helsingin Stockmannin alennusmyynnit ovat moskovalaiselle vieläpä halpaa huvia Moskovan hintoihin verrattuna. Merkkituotteiden valikoima Helsingissä on tosin kapeampi kuin Moskovassa.
Mutta jos ajattelee, että Venäjä on Neuvostoliitto, venäläisturisti Helsingissä näyttää eksoottiselta, tiukasti ohjatuilta linja-automatkoilta Lenin-merkkeineen Suomeen rantautuvalta otukselta.
Toinen harha: Venäjällä on yksi mieli. Venäjä nähdään tiukasti, keskusjohdettuna möhkäleenä, missä kaikki tekevät niin kuin presidentti käskee. Ja presidentti komentaa jonkun suuren, kaukaiseen tulevaisuuteen suunnatun tarkan suunnitelman pohjalta. Yhden mielen Venäjällä poliittisen johdon mielipiteistä tulee koko kansan näkemys. (Pientä variaatiota teemaan saa miettimällä, käskeekö presidentti vai pääministeri vai molemmat yhdessä. Ja koska alkaa valtataistelu.)
Tämän tulkinnan juju on siinä, että varsinkin jälkeenpäin kaikki saadaan sopimaan ”suureen suunnitelmaan”.
Suurta suunnitelmaa noudatti ensimmäisen varapääministeri Dmitri Medvedevin valinta presidenttiehdokkaaksi joulukuussa 2007 ja sittemmin presidentiksi. Todellisessa maailmassa Medvedevin valinta ehdokkaaksi varmistui vasta myöhään 2007, muita vaihtoehtoja oli tarjolla pitkään.
Ja Georgian sotaan elokuussa Venäjä tietenkin lähti taskussaan tarkka suunnitelma, missä loppupuolella sanottiin: tunnusta Etelä-Ossetian ja Abhasian itsenäisyydet. Todellisessa maailmassa sotaan ja sen yhä jatkuvaan jälkihoitoon mahtui Venäjän poliittisessa johdossa erilaisia näkemyksiä ja vauhdissa tehtyjä ratkaisuja. Alueiden itsenäiseksi julistaminen tuskin oli Venäjän tavoitteena ennen sotaa - eikä päätöstä kaikkialla Venäjän poliittisessa eliitissä varauksetta tuettu.
Yhden mielen Venäjälle ei tietenkään mahdu erimielisyyttä eli oppositiota. Ja sitten pitääkin enää ihmetellä, että keitä ne niin Venäjän kuin ulkomaiden viestimissä haastatellut opposition edustajiksi ilmoittautuvat ihmiset ovat. Ja mitä sakkia ovat mielenosoitusten nykyvallanpitäjiä vastustavat joukot?
Kolmas harha: Venäjästä pitää puhua henkeä pidätellen. Suomessa ministerin ”Suomen turvallisuuspoliittinen haaste on Venäjä, Venäjä, Venäjä” -hokema elää maakuntatasolla yhtä sitkaasti kuin Tjuttševin lausahdus kansainvälisesti. Vaikka kokoomus kuinka kampanjoisi hilpeän avoimen ulkopolitiikan puolesta, Venäjästä puhumista leimaavat vakavat ilmeet ja perinteisen turvallisuuspolitiikan ylikorostuminen.
Siksi suurelta osalta suomalaisista meni ohi Venäjän hurja nousukausi, ja lentolipun ostaminen Intiaan tuntuu yksinkertaisemmalta kuin junalipun hankkiminen Pietariin.
Niin että mitäkö sitten pitäisi tehdä? Avata silmät.
Joko olet tilannut Suomen Kuvalehden uutiskirjeen?
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Venäläinen mentaliteetti, kieli ja kulttuuri on tietenkin hitaalle suomalaiselle tsuhnalle ylipääsemätön outouden asia, vaikka viimemainittua kyllä laajasti myös arvostetaan. Luultavasti epäluulo venäläistä politiikkaa kohtaan on se suurin vastenmielisyyden aihe, koska milloinpa sieltä taholta on tullut jotain hyvää ja turvallista. Eikä epävarmuuden pelossa kasva kovin helposti luottamuskaan. Antakaa venäläiset konkreettisia näyttöjä että ette aina ole vain ottamassa pienemmiltänne.
järjestelmän kyykyttämiä, eroavat suomalaisista ainoastaan siinä, etteivät ole niin tyhmiä, että maksaisivat veroja niin järjettömästi kuin me. Mitä varallisuuteen tulee, niin pääosa siitä jengistä on ostellut mökkejä Suomesta tasan tarkkaan lainarahalla - he eivät ajattele, milloin laina tulee maksettua, ja jos ei tule, niin yleisesti ajatellaan että se on sitten pankin ongelma. .. Koululaitos, lähinnä koulutuksen vähyys ja suuret tuloerot Venäjällä ovat tällä haavaa keskeisin sisäinen uhka.
Muuan kotimaisen 'Pravdan' entinen kulttuuritoimittaja on epäillyt, että Sofi Oksasen ”Puhdistus”-romaani, jossa ryssät haisee, onkin kustantajan tuella pantu porukalla kokoon toteuttamaan suomalaisen kulttuurin paradigmaa ”enemmistöön kuuluvat muodostavat pelkällä olemassaolollaan haasteen vähemmistöön kuuluville”.
Hannu Raittila on tosin hypännyt kustantajan kelkasta ilmoittaen ettei häneltä tilattua Marski- kirjaa tulekaan. Ehkä se on signaali siitä, että suomalaiset älyköt alkavat vihdoin ajatella omalla päällään.
Niinivaaralla näyttää olevan kolme harhaa.
Ensimmäinen harha: Neuvostoliitto on Venäjä. Se tuntuu sotkevan ajatukset jatkossakin.
Toinen harha: Venäjällä on yksi mieli ja kieli. Hallinnolla on yksi mieli ja kieli. Sillä on käytössään ja hallinnassaan tiedotuskanavat sen julistamiseksi. Yksittäiset kansalaiset voivat olla toistamieltä, olla hiljaa ja matkustella vaikka Suomeen ostoksille.
Kolmas harha: Eipä ole vielä pitkää aikaa kulunut Georgian tapahtumista. Jatkuva Viron painostaminen. Tietysti lännestä voi myös ostaa entisiä ”valtiomiehiä” ja dosentteja palkkalistoille, mutta ei näillä toimilla todellakaan yhteisymmärrystä edistetä. Saapi nähdä vaikka tulisivat oikein joukolla pientä poikaansa vapauttamaan.
Olisi korkea aika palata Paasikiven-Kekkosen linjalle. Suomen viranomaiset ärsyttävät nyt Venäjää eräiden lasten perusteettomilla huostaanotoilla. Kun puolustusvoimiamme ajetaan kiihtyvällä vauhdilla alas, ei täällä ole viisasta ärsyttää talviunesta heräävää karhua ! Kun sotkemme itse välimme ei apua muualta tule.
Ensimmäisenä pitää sallia kouluissa valinnainen venäjän luku, pakkoruotsin tilalle. Eli pakkoruotsi pois, ja jokaiselle oppilaalle peruskoulussa 2 pakollista vierasta kieltä, jotka saa itse valita. Siis: englanti, ruotsi, venäjä,ranska, saksa, kiina… Näin saadaan edes tietty määrä venäjäntaitoisia ja voidaan edes jotenkin käydä keskustelua venäläisten kanssa. Tokihan Venäjälläkin englantia opitaan ja osataan ja Suomeen tulevat oppivat suomea, mutta kunpa Suomessa olisi edes 1000 venäjäntaitoista toimittajaa tai kirjoittajaa.
Pakkoruotsilla ei ole tarvetta,. koska ruotsalaisilla on pakkoenglanti ja kaikki siellä osaavat englantia.
Niinivaara tekee itsestään Venäjä-asiantuntijaa keksimällä päässään muille harhoja. Mitenköhän surkeassa tilassa olivatkaan ne entisen N-liiton vaikutuspiiriin kuuluneet ”maakunnat”, jotka varmastikin silkkaa järjettömyyttään liittyivät Natoon?
KNFIJV Webistä löytyy pari mielenkiintoista kolumnia tästä aihepiiristä.
Venäjä-kuvamme – teoreettis-hypoteettinen ajatuskoe siitä, miksi yleensäkin suomalaisilla sanotaan olevan huono tai ”huono” Venäjä- ja venäläiskuva. Suhtautuisimmeko - käsi sydämellä - samalla tavalla mihin tahansa muuhun maahan ja sen kansalaisiin, jos ne käyttäytyisivät meitä kohtaan samoin kuin itänaapuri? Lue:
http://rescordis.net/knfijv-carsfi.html#ajatuskoe
KNFIJV on venäläisten puolella putinisteja vastaan!
Mika Eiramaa, tutkija
KNFIJV Kansalaiset neuvostofasistisen imperialismin jäänteitä vastaan
- mitäs me sanottiin - oltiin oikeassa alusta alkaen!
Mikä on venäläisten merkitys Suomen itsenäisyydelle? Lue:
http://rescordis.net/knfijv-carsfi.html#venalaispanos
Entä mitä merkitsee sanan rysså käyttö? Lue:
http://rescordis.net/knfijv-carsfi.html#ryss%C3%A4sana
Venäjästä voisi uskoa sekä luulla suurella asteikolla mitä vain, mutta pahimman ja pienimmän harhaluulon lisäksi on myös onneksi faktoihin perustuva ajan käsitys. Harhaluulo voi silti muuttua asteittain todeksi hyvinkin nopeasti, Maa, joka sulkee tiedotusvälineiden vapaan jakelun ja toimittamisen on harhojen luoja, sillä toden muuttaminen oikeita asioita pimentämällä lisää harhaoppeja. Minä sanoisinkin, että Venäjä on pakkoharhaoppien vallassa objektiivisen ja vapaan avoimen ihmisoikeuksien valvonnan puuttuessa. Jos muutos paljon pimeämmästä Neuvostoliitosta onkin edennyt lupaavasti parempaan suuntaan,
niin pitkä tie on silti edessä todelliseen onnistuneeseen demokratiaan. Aste on vain huomattavan lievästi pakkovaltainen entiseen nähden ja naapureiden kanssa asioista voi puhua lähes niiden oikeilla nimillä. Maamme pienuudesta huolimatta meillä on oikeutemme, eikä koon perusteella kukaan saa ikinä määrätä, mitkä ovat ihmisoikeudet. Siitä on jo selvät oikeusoppineiden luomat lait ja suositukset olemassa koko maailmaan sovellettaviksi. Viimeiseen harhaan suhtaudun ymmärtäväisemmin, sillä rauhan tie on työn täyteinen. Venäjä pelkää yhtälailla ei korttitalonsa kaatuvan mutta kuitenkin suuria hallitsemattomia muutoksia. Parasta olisi kuitenkin selvittää virheet ja löytää inhimillinen pohja uudistuksille. Tähän suomalainenkin kansa voisi luottaa ja tukea pieneltä osaltamme turvallisuuden kehitystä.
Kommentoiko Eetvartti terävästi ?
Suomen historia on näköjään luettu huonosti Suomen Kuvalehdessä.
Suomi on hävinnyt kaksi sotaa Neuvostoliittoa vastaan. Talvisodan ja jatkosodan. Voitto tuli jatkosodan jälkimainingeissa Saksan joukoista.
Niin Eetvartti, luepas tarkemmin tämän vuoteen 1809 asti Ruotsin itämaisena rajanaapurina olleen maakunnan historiaa. Ns. rappasotien aikana Oulun seudun miehiä hyökkäili Vienan-Karjalan puolelle tuon tuostakin. Pekka Vesaisen joukot polttivat Petsamon luostarin v1589 ja tappoivat 96 munkkia. Se nyt oli vain pieniesimerkki sodista Ruotsin ja Venäjän välillä,
mutta googlaapa vaikka sodat Ruotsin ja Venäjän välillä ja mieti sitten miten terävä se teidän kommenttinne oli.
Toki vastaavia murhia tehtiin Suomenkin puolella, mutta entäpä jos olisimmekin olleet siellä Ruotsin takana. Tämä vain sen takia, että kyllä meidän tehtävämme on edes yrittää ymmärtää mitä siellä meidän naapurimaassamme ajatellaan ja toimia sen mukaan.
J.K. Paasikivi edusti kantaa, että meidän tulee ymmärtää naapuriamme. Sen koolle emme mahda mitään. Vertaus: USA ja naapurit.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.
Lue kaikki kirjoittajan jutut
Hetkinen tilausta käsitellään.
Eetwartti kirjoitti:
Arvaamattomuus on näin suomalaisesta näkökulmasta leimaavin määritelmä. Eipä tarvita kuin yksi Zhirinovski, niin kaikki teoriat ja luulot on roskakopassa.
Epäluuloja? Mistähän suunnasta on viimeiset 1000 vuotta tullut vainolainen? Engelsmannin muutama tykinlaukaus oolannin rannoilla on siihen vain pieni, liki koominen häivähdys.
70 vuotta siiten Shugasvili jakoi heti alkajaisiksi leipäkorejaan kotien päälle. Rajan yli tultiin siitä ennakkoon varoittamatta.
Jos olemme varauksellisia, siihen lienee menneisyydessä saatuja kokemuksia. Kaikkein vaarallisimpia ovat olleet hyväuskoiset ”kajanderit, niukkaset, uusitalot, taanilat”.