”Cherchez la femme!” siinä ranskalainen yleisvastaus ongelmiin. Etsikää nainen! Sellainenhan kaiken takaa kuitenkin löytyy.
Nyrkkisääntö pitää paikkansa myös presidentti François Hollanden Ranskassa. Ensin oli Sarkozy-show, jonka vauhdikkaita alkukiemuroita selittivät solmussa olleet naisasiat. Nyt siitä päästiin eroon, mutta on pakko todeta, ettei normaaliin päiväjärjestykseen päästä vieläkään.
Ei, vaikka Hollande oikein mainosti itseään Monsieur Normaalina edeltäjäänsä verrattuna. Pian avioeronsa jälkeen Sarkozy kertoi meille Brysselissä kesken EU-tiedotustilaisuuden: ”Carlan ja minun välinen suhde on vakavalla pohjalla.” Sellaisia paljastuksia ei vanhoillinen äänestäjäkunta halunnut kuulla presidentiltään. Niinpä Hollande korosti, että hän ei ainakaan sekoita yksityistä ja julkista elämäänsä.
Pieleen meni.
Hollande on ja pysyy kahden naisen loukussa. Kun muualla etusivun otsikot koskevat velkakriisiä, Kreikkaa ja Espanjaa, täällä ykkösotsikot kertovat, miten Hollanden nykyinen puoliso, valtakunnan ykkösnainen Valérie Trierweiler kampittaa Hollanden ex-puolisoa ja tämän lasten äitiä Ségolène Royalia. Trierweiler lähetti twitterissä kannustusviestin Royalen poliittiselle vastustajalle.
Tiettävästi Trierweilerin ansiota oli se, ettei Royalia, sosialistipuolueen merkkihahmoa, näkynyt Hollanden virkaanastujaisissa eikä myöskään Ranskan uudessa hallituksessa. Seuraavaksi arvailtiin, uskaltaako Hollande nimittää Royalia edes kansalliskokouksen puhemieheksi. Nyt sitä ei tarvitse enää arvailla, kun Royal putosi kansalliskokouksesta - Trierweilerin aktiivisella avustuksella.
Tavallisesti Ranskan yksityisyyssuojalakien puristuksessa vaikenevat toimittajat ovat innokkaita kuin vasikat kevätlaitumella voidessaan kerrankin kertoa vapaasti herkullisesta julkisesta nokittelusta.
Kun Ségolène Royal oli presidenttiehdokkaana viisi vuotta sitten, ei media voinut paljastaa, että Trierweiler oli jo silloin hänen miehensä ystävätär. Puhumattakaan siitä, että Royal olisi tiettävästi ollut valmis luopumaan presidenttiehdokkuudestaan Hollanden hyväksi, jos tämä olisi jättänyt Trierweilerin ja mennyt viimeinkin hänen kanssaan naimisiin.
Eikä sitä, ettei myöskään Pariisin kaupungintalon kaunis Anne Hidalgo jättänyt Hollandea kylmäksi.
Tosiasiassa tilanne on vielä pahempi: Hollande on tällä hetkellä peräti neljän naisen loukussa.
Sosialistipuolueen johtaja, tahtonainen Martine Aubry nakkeli niskojaan kieltäytymällä hallitusvastuusta, vaikka Hollande räätälöi hänelle oikein superministeriön. Onneksi äärivasemmisto ei menestynyt vaaleissa, joten vasemmistosiiven edustajaa Aubrya ei tarvinnut sentään nimittää pääministeriksi.
”Eihän siitä olisi tullut mitään. Jo kolmantena pääministeripäivänään hän olisi kieltäytynyt vastaamasta puheluihini”, kerrotaan Hollanden sanoneen huojentuneena. Mutta sosialistipuolueen tukea Hollande yhä tarvitsee.
Ja liittokansleri Angela Merkelinkin kanssa pitäisi asiat saada luistamaan. Ennen kansalliskokousvaaleja Hollanden oli pakko tehdä julkinen hajurako Merkeliin; niin monta kertaa hän oli nimittänyt Sarkozya Merkelin juoksupojaksi.
Mutta nyt kun vaalit ovat ohi, on aika löytää sopu. Mentaliteetiltaan Merkel ja Hollande ovat varmasti lähempänä toisiaan kuin Merkel ja Sarkozy olivat. Ja Saksa-Ranska-akselin pitkä historia osoittaa, että tämä pakkoliitto on aina onnistunut.
Hankalinta voi lopultakin olla tämän Valérien kanssa, jota Hollande sanoo kauniisti ”elämänsä naiseksi”.
# nelmi
Niin vetää! Kun vielä humu on Ainoasta Oikeasta Puolueesta, on feromoniansa valmis.
Muistatteko kuinka Jutta Urpilainen ihan heltyneenä kertoi Suomen kansalle että se oli sen viikonlopun paras uutinen kun sosialisti valittiin sammakonreisien hypistelijöiden presidentiksi.
En uskalla kysyä oliko tällä ilouutisella genitaaleihin vaikutusta…
Nythän taitavat Rakkauden Puolueessa Bollinger-pullojen korkit paukkua kun vielä parlamenttiinkin saatiin sosialistinen enemmistö!
Jo tämä kaikki osoittaa että MEISSÄ KAIKISSA ASUU PIENI SOSIALIDEMOKRAATTI!
Ja Hollandaisehan pistää haisemaan!
Ensiksi alensi eläkeiän takaisin kuuteenkymmeneen vuoteen, jonka Sarkahousu oli työläisiä kiusatakseen nostanut kuuteenkymmeneen kahteen.
Nyt Hollandaise ja ministeri Moskovitsh puhuvat enkelien kielellä ranskiksille.
'Nyt käyttäkää rahaa! Tuhlatkaa! Ottakaa enemmän velkaa! Suurempia taloja, parempia autoja, matkustelkaa maailman ääriin! Nyt loppui työkansan kyykyttäminen!'
Ja Asterixin jälkeläiset hurraavat kurkut lutkahdellen. Vihdoinkin työväkikin pääsee nauttimaan niistä herrojen oikeuksista!
Hollandaise ja Moskovitsh tietävät että ainakin Suomen Vieraskorean Sosialidemokraattisesta Kansantasavallasta rahaa rötkistyy kun pää tulee käteenvetävän käteen.
'Suomalaiset!! Kantakaa vastuunne Ranskan tilanteesta!!!'
Syyllisiähän eivät ole presidentti eikä hallitus eikä parlamentin rehelliset työläisedustajat!
Sosialistithan eivät virheitä tee! Jos joku kehtaa esitellä pölhöpopulistisia mielipiteitä, karjaistaan että TYÖVÄESTÖLLE OVAT KAIKKI KEINOT SALLITTUJA KUNHAN NIILLÄ VAIN SAADAAN VALTA!
Taas Katainen ja Urpilainen selvittävät Suomen pölhöpopulisteille ettei Ranskaa TUETA, vain Ranskan pankkeja PÄÄOMITETAAN!
Eurooppaa odottaa valoisa tulevaisuus, horisontissa siintelevät auvoisat aamuruskon värit.
Nythän Suomikin sitten on innolla mukana sitä vakautusrahastoa rahoittamassa. Vihdoinkin olemme ytimen ytimessä päätöksiä tekemässä.
Ei paljoa lehdissä asiasta kirjoitettu. Kun sitten parleementaalikot palaavat HYVIN ANSAITULTA kesälomalta, kaikki on anteeksi annettu. Päälleenpudonneiden poliittinen muisti on kovin lyhyt.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
kallari kirjoitti:
Taas yksi politikko jonka sekopäisyys estää järkevän toiminnan maan hyväksi.
Vasta päästiin ranskalaisesta pankkipösöstä joka ei tiennyt oliko hänen käyttöönsä varattu ilotyttöjoukko ollut maksettu vai vapaaehtoinen.