AKT:n kumipyörälakko tuli ja loppui ennen kuin oli oikeastaan kunnolla alkanutkaan. Suurelle yleisölle saattoi jäädä lopultakin aika hämäräksi, mitä Timo Rädyn (sd) johtamat autokuskit lakkoilullaan tavoittelivat. Työmarkkinoiden salatieteestä ei noin vain tehdä luettavaa lehtijuttua.
Sen sijaan yksi ja toinen muu lakkoon liittynyt asia tuli kyllä selväksi.
Jos tiedotusvälineitä on uskominen, normaali elämä olisi mennyt AKT:n rettelöinnin seurauksena koko lailla raiteiltaan.
Autoista olisi loppunut bensa, taloista lämmitysöljy ja ruokakaupasta tuoretavarat. Siinä sitä olisi kärsitty vilua ja nälkää haisevien jätevuorten keskellä, sillä roskatkin olisivat jääneet keräämättä.
Vain rutto ja kolera taisivat enää puuttua listalta.
Tai, no, olihan meillä sikainfluenssa.
Senkin suhteen mediassa toistui sama kaava. Ensimmäiset ruumisröykkiöt olivat lehdissä jo ennen kuin Suomessa oli tavattu ainuttakaan tautitapausta. Otsikot ja lööpit ruokkivat joukkohysteriaa vielä senkin jälkeen, kun tauti oli paljastunut paljon pelättyä lievemmäksi.
Jopa niin iloisesta asiasta kuin pitkään aikaan ensimmäisestä kunnon talvesta on tullut uutisissa yhtäkkiä pelottava. Kattojen romahdusvaara muistetaan vielä pitkään sen jälkeen, kun viimeisetkin kinokset ovat sulaneet.
Tiedetään: hyvät uutiset eivät ole uutisia. Huonompi uutinen on automaattisesti suurempi, sillä se myy paremmin.
Mutta mistä lähtien pelottelusta on tullut uutistyötä?
Olisi helppo sanoa, että tämän siitä saa, kun on sekoitettu uutiset ja kommentit ja annettu toimittajien täyttää palstat kaikenkarvaisilla spekulaatioilla. Se ei kuitenkaan ole koko totuus.
Loppujen lopuksi taitaa olla niin, että pelkoja eivät ruoki niinkään journalistit kuin eri alojen asiantuntijat, joita valikoituu haastateltaviksi. Taustalla voi olla hyvinkin erilaisia motiiveja. Yksi haluaa varmistaa, ettei häntä päästä ainakaan syyttämään ongelmien vähättelystä. Toinen maalaa kauhukuvia saadakseen omalle alalleen tai virastolleen lisää rahaa. Kolmas dramatisoi asioita vain tehostaakseen itseään.
Toimittajan tehtävä olisi ottaa näistä taustoista selvää ja kertoa ne yleisölle. Taustoitus on kuitenkin vähän kuin tarkistus: aina on olemassa vaara, että se pilaa hyvän jutun. Ilmankos se tahtoo aina silloin tällöin unohtua.
Joko olet tilannut Suomen Kuvalehden uutiskirjeen?
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Mediateollisuus elää informaatiosta; huonosta ja hyvästä.
Ei sen reaalitodellisella sisällöllä ole siis väliä ?
Lehden myyntiarvo ( kokonaisarvo ) on tabloidilla saatava ostomäärä ja lukijamäärä, vai kuinka ?Sikainfluenssan hypetys on paras lääketeollisuuden lanseeraama markkinointi - & myyntikampanja for ever.
Rokotetta myytiin miljardeilla .
Tauti on tappanut verrattuna vaikkapa puhtaan veden puutteeseen satoja kertoja vähemmän…. Rahat investoitiin kuitenkin rokottesiin ei puhtaaseen veteen.
Halöö Toimittajat ja Ihmiset.
Aivan näin. Nykypäivän lehdistö on oivaa polttoainetta kaikille maailmanlopun ennustajille. Ikinä ei ole mennyt näin huonosti ja yhä huonommin vaan tulee menemään. Voisiko joku perustaa iltapäivälehden, joka kertoisi kuinka paljon paremmin moni asia on kuin kymmenen tai sata tai tuhat vuotta sitten tai eilen. Voisiko joku lehti kertoa viihdetaiteilijasta, jolla elämä menee hyvin eikä mitään isompia ongelmia ole koskaan ollutkaan, 'no, jalka revähti jalkapallossa viime vuonna, että semmoista ikävääkin on tapahtunut''. No, ei voi. Myykää omaisuutenne ja lähtekää odottamaan maailmanloppua vaikkapa Italian aurinkoon. Siitäkin saisi hyvän lööpin.
Mutta eikö poliittisen ihmisen pudottaminen jalustaltaan olekin lehtimiehen suurin kunnia? Osaavatpa vapista, tutista ja polvet täristä. Ainakin Aamulehden päätoimittaja Matti Apunen niin tv:n Pressiklubissa väitti.
HS:n päätoimittajaksi Sanoman toimitusjohtajan pallilta ”alennuksen” saanut Mikael Pentikäinen tunsi palaavansa uutismiehen ihanneammattiin. Aikaisemmilta vuosiltaan hän muisti kohokohdaksi osallisuutensa Ulf Sundqvistin pudottamiseen.
Joka itsensä alentaa se ylennetään, kuten näille lapsenuskoisille sanotaan. Samaa ajatusta sovelsi väistyvä päätoimittaja Janne Virkkunen kehaistessaan Jyrki Kataisen läpäisseen poliittisen miehuuskokeen - silloin kun pudotti Ilkka Kanervan ulkoministerin paikalta.
”Toimittajan tehtävä olisi ottaa näistä taustoista selvää ja kertoa ne yleisölle”
Näin on. Lisäksi pitäisi tarkistaa ja täydentää uutinen muista lähteistä. Uutislähde luonnollisesti pyrkii antamaan omalta kannaltaan myönteistä tietoa ja vaikenemaan kielteisestä. Suomen media uutisoi kutakuinkin yhtenäisesti virallistahoa myötäillen. Ulkomaisen median nettisivuilta voi lukea aivan toisenlaisen uutisen.
Kommentoidessa olisi paikallaan perustella kantansa ja ilmoittaa lähde, josta tiedot voisi tarkistaa. Journalistit voisivat todella nostaa juttujensa tasoa suhteellisen vähällä vaivalla.
Minulla ainakin menee yhtä paljon aikaa pääkirjoituksiin kuin uutisiin tai niitä peesaaviin kolumneihin. Päälehtien pääkirjoitukset ovat huolella harkittuja ja punnittuja. Harmillista, että vain vajaa kymmenes lukijoista löytää ne. Hyvä avaus Lappalaiselta.
Kiitos fiksusta näkökulmasta. Pelottelun sijaan asiallinen taustoitus ja älyllinen pohdinta ovat tervetullutta uutistyötä ja mielekästä osaamista viestintäalalla.
Tuomo, olen osin eri mieltä. Pidän maailmanlopun lietsonnan syynä jatkuvasti eskaloituvaa uutiskilpailua, jossa todellisuus on hämärtynyt taustalle ja oleellista on vain se, että juuri MINUN juttuani ja MEIDÄN tiedotusvälinettä KLIKATAAN eniten ja ensin.
Asiantuntijat ovat oppineet tämän asian. He täyttävät sitä lokeroa, jota heille pidetään auki tiedotusvälineissä. Sen lokeron keksivät kuitenkin toimittajat.
J
Toimittaminen - toimittajan ja julkaisijan - saama hyöty yhä pirstaloituvammassa mediakentässä ja kuluttajan halu maksaa toimittamisesta, joka on yhä huonommin taustoitettua ja toimitettua.
Tätähän yritetään ratkaista kaikissa mediataloissa.
Kaikille kun ei riitä tilaa julistaa Apostolina tai toimittaa & jaella sosiaalipornoa massoille.
Pelko myy, mutta on siinä järkeä…….?
Kyllä on uutisointi mennyt erikoiseksi, kun luodaan jatkuvasti pelkotiloja ja lietsotaan mieletöntä hysteriaa AKT:n laillisen ja jopa ymmärrettävän lakon johdosta. Kyse on kuitenkin vain siitä, että EK on ryhtynyt voimallisesti puuttumaan liittokohtaiseen sopimusneuvotteluun vaikka ei asiallisesti ole edes ns. sopijaosapuoli. Sopimusneuvottelut käydään AKT:n ja satamaoperaattorien välillä ja EK on tullut puun takaa häiritsemään neuvottelijoiden työrauhaa.
On aivan turhaa pelotella ja luoda yleistä hysteeristä mielialaa uhkailemalla suurilla kansantaloudellisilla menetyksillä vain siksi, että
sillä halutaan peittää ne tosiasiat, kuinka paljon valtio ja satamakaupungit ovat investoineet huippuluokan satamien rakentamisiin sekä niihin liittyviin oheistoimintoihin Vuosaarassa, Kotkassa, Haminassa jne. Satamat on kuitenkin sitten luovutettu satamaoperaattoreiden kättöön lähes muodollista korvausta vastaan. Siinä ei enään puhuta kansantalouden menetyksistä, koska ne ovat veronmaksajien varoilla tehtyjä investointeja.
Tärkeintä olisi, että neuvottelijat saisivat työrauhan ja sopimukset allekirjoitettua ilman ulkopuolisten häirintää. Jokainen täyspäinen ihminen varmaan ymmärtää sen, että EK:n tarkoituksena on aivan jokin muu tavoite kuin kansantalouden tämän hetkinen tila. Tämän pitäisi myös poliitikkojenkin ymmärtää, että edellä mainittuja investointeja ei tehty mistään hetken mielijohteesta.
EK:n nälkä näyttää kasvavan syödessä, kun se puhuu kilpailukyvyn säilyttämisen nimissä, vaikka mitkään mittarit eivät osoita esteitä järkevän lopputuloksen löytämiseen. Ehkä valtion ja satamakaupunkien tulisikin ryhtyä miettimään satamaoperaattoreiden kilpaluttamista, että tuo hysteria hieman hälvenisi.
Ulkomaan kaupan lamaannuttaminen on niin iso juttu, että sen todennäköisiä seurauksia pitää voida pohtia mediassa. Tehtaiden alasajo on jo toteutunut ja elintarvikkeiden loppuminen varastoista on kohta edessä. Viisas kuluttaja varautuu tulevaan. Yhteiskunta joutuu poikkeusoloihin. Parhaimmisto toimittajista on käynyt maanpuolustuskurssit, joten he osaavat kriisitiedotuksen. Olemme matkalla syvään kriisiin.
Valtaosa toimittajista on purematta niellyt EK:n vyörytyksen. On unohtunut lehtimiehen tärkein kysymys: miksi. Tutkiva journalisti ottaisi selville, mihin muihin ”liittokohtaisiin” neuvotteluihin EK on vaikuttanut taustapiruna ja sopimuksen hyväksyjänä. Vai eikö ole muka tietoa?
Jutun teossa on muotivirtauksia. Jotkut tovin, jotkut vuosikymmeniä kestäviä.
Lienemme yksituumaisia, että UKK:n ympärillä reaalitotuus ja julkisuustotuus eivät usein edes hipaisseet toisiaan. Pyjamantaskupuheesta Zavidovon kautta kalareissuihin.
Irvailematta syvemmin markkinointia ja mainontaa kiedottuna uutisen savuverhoon, nostan esiin negatiivisen piilomainonnan.
En vastusta enkä kannata turkistarhausta, mutta totean sen lailliseksi elinkeinoksi. Noita otuksia lienee meillä 4 miljoonaa. Niistä löytyy varmasti satoja riutuvia eläimiä. Nuo neljä miljoonaa pärjää paremmin häkissä kuin
hangessa. Tehdäänpä mediaharjoitus:
1. Laaditaan käsikirjoitus.
2. Kootaan kuvia, nauhoitteita, mistä tahansa, maalla ei väliä, kun otukset on samanlaisia. Pikku retussikin käy. Pakataan mukaan Paljon Tunnetta. Toista osapuolta ei edes haluta kuulla, viranomaiset on puolueellisia.
3. Markkinoidaan ennakkoon Huolestumis-kannanottoja julkisuuteen.
4. Tarjotaan medialle Täysin Valmis aineisto. Menee liki aina läpi, toimitus saa helpolla jopa skuuppeja. (Olen itse ollut joskus alalla…)
5. Suuri päällikkö antaa heti huolestuneen lausunnon koko toimialan epäeettisyydestä.
6. Suuri Yleisö ei ymmärrä eläimistä mitään. Sisäistää vain, että niillä on Tunteet; ne Kärsivät Koko Ajan; Niitä Kidutetaan Koko Ajan.; puuttuu Lajityypillinen Elämä (schäfer Töölössä kerrostalossa, hysss).
Mikä on viestini? Tällä tavoin jatkamalla vesittyy pikku hiljaa tämä maailman huippua oleva lukuhalumme. Lehtien laatu ja levikki laskee. Minä ainakaan en halua maksaa siitä, että Suuri Uutinen osoittautuu jonkin ajan kuluttua huijaukseksi, josta olin, typerys, maksanut.
En viiso tässä yhtään SK:ta, päinvastoin, vaan YLEä. Kysyn eikö Lautakasat, Tarhausuutiset, taaniloitten perintö ole ollut ajamassa koko lafkaa syöksykierteeseen. Siksikin Suomi on kaikkein amerikkalaisin maa, valitettavasti. Vastavoima sen tekee.
Muistaakseni SK.n pääkirjoituksessa kehuttiin kuinka media pelasti suomen sikainfluenssalta.. Se kirjoitus olikin syy miksi peruin tilaukseni.
Hetkinen tilausta käsitellään.
Kyllitelle kirjoitti:
Eikö se ole toimittajein perustyötä: arvioida ja miettiä mitkä ovat puhujan ja kommentaattorin motiivit, tietysti työantajat haluavat pelotella lakon vaikutuksilla ja terveysviranomaiset saada ihmiset rokotuksiin.
Kun sikaflunssa on nyt lähes hävinnyt, voidaan kysyä oliko se rokotusten ansiota vai oliko kohu turha?
Toimittajienkin kannattaa aina miettiä omia asenteitaan ja motiivejaan ja valintojaan. Objektiivisuus on harhaa ja utopiaa.