Suomen kuvalehti

Unohtuiko salasana? | Rekisteröidy.

6.2.2010 klo 13:00

Huonot työntekijät ovat tabu

Epämääräisiä sairauspoissaoloja, töistä laistamista, yksisilmäistä omien oikeuksien vahtaamista.

Kokemukset kotitaloustyönantajana toimimisesta eivät ole olleet kovin rohkaisevia. Vielä heikommiksi ovat muovautuneet käsitykset osasta nuoria työntekijöinä.

Lastemme hoitajina toimineet parikymppiset ovat jakautuneet kahteen kastiin: mahtaviin, eteenpäinkatsoviin tyyppeihin ja työelämän vaatimuksiin sopeutumattomiin.

Ensimmäiset ovat hoitaneet tehtävänsä esimerkillisesti. Heissä on tulevaisuus. Jälkimmäisillä kaikki on sujunut heikommin kuin olisi voinut kuvitella. Heidän käsiinsä ei tulevaisuutta uskaltaisi jättää.

Ymmärrys tavallista pienyrittäjää kohtaan on lisääntynyt. Heille yksikin väärä rekrytointi voi olla kohtalokas. Huono työntekijä saattaa koitua palkkaajalleen suunnattomaksi riesaksi.

Huonoista työntekijöistä puhuminen on Suomessa tabu. On hyväksytympää puhua työpaikkojen ongelmista, työnantajien julmuudesta tai globalisaation myllerryksestä. Yksittäiset työntekijät jätetään rauhaan, suurten kysymysten nähdään liittyvän rakenteisiin, talouden voimiin ja yritysjohtajiin.

Ihmistä suurempaa kysymystä ei kuitenkaan ole, heistä talouden ja yhteiskunnan voima lähtee. Jos yksilön arvot, asenteet ja motivaatiotekijät eivät ole kunnossa, ei yritys tai yhteiskunta voi menestyä.

Monet merkit ja selvitykset kertovat, että nuorten piirissä on paljon ajelehtijoita, joiden arvot ja asenteet ovat retuperällä. He eivät sopeudu työelämän edellytyksiin. Usein heillä on ollut vaikeuksia jo kotona ja koulussa, kunnes he ovat pudonneet koulutusyhteiskunnan kyydistä.

Pari vuotta sitten puhuttiin 40 000 ”kadonneesta nuoresta”. Taloustaantuman takia töitä tai koulutuspaikkaa vailla olevien määrä uhkaa kasvaa. Työttömiä nuoria on jo yli 37 000, eivätkä kaikki harhailijat tilastoidu lainkaan.

Kun rakennemuutoksen kolhimalle Suomelle hahmotellaan uutta suuntaa, työuran alussa oleviin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Päähuomio kohdistuu kuitenkin työuran lopussa oleviin.

Eläkeiän nosto ja työttömyyseläkeputken katkaiseminen nostattavat kapinahenkeä, vaikka uudistuksia vastustavat tiedostavat, etteivät nuoremmat pääse edes leikatuista eduista nauttimaan.

Nuoriso tarvitsisi eläkeneuvottelijoiden veroisia puolustajia. Mutta nuoret tarvitsisivat myös ravistelijoita, jotka uskaltaisivat kajota asenteellisiin vääristymiin ja näköalattomaan haahuiluun.

Paapominen ei auta, pahimmillaan nuoret menettävät näin otteen arjen realiteetteihin. Ennen kaikkea tarvitaan todellisia toimia, joilla nuorille luotaisiin oikeita työpaikkoja ja niiden vaatimuksiin soveltuvaa koulutusta.

Samalla olisi estettävä tilanne, jossa nuorten äänenä pääsevät esiintymään lähinnä ääripoppoot. Sellaisena näyttäytyvät muun muassa Vasemmistonuoret, jotka keräävät ”ilmianna pomosi” -kampanjalla paljastuksia työpaikkojen väärinkäytöksistä. Myös maahanmuuttajavastaiset demagogit kampanjoivat nuorison sieluista.

Nuorisosta on läpi historian oltu huolissaan - eikä turhaan. Usein huolet ovat osoittautuneet liioitelluksi, mutta aina niihin on ollut syynsä.

Vanheneva Suomi on aiempaa riippuvaisempi nuorisosta - jokaisesta. Nuorempien ikäluokkien olisi luotava uutta elinkeinotoimintaa ja kannateltava jo saavutettua. Taakka on painava, ja vallalla olevan synkistely tekee tehtävästä vielä tuskaisemman.

Raakaa realismia tarvitaan, mutta myös tulevaisuushakuista idealismia. Sen viriämiseksi raskaita, tehottomia ja kalliita yhteiskunnallisia rakenteita pitäisi uskaltaa uudistaa. Nuoria ei saa valjastaa pelkiksi elättäjiksi. Kevään 2011 eduskuntavaaleissa mitelläänkin siitä, mitkä puolueet ja ehdokkaat ovat liikkeellä tulevaisuuden, nuorison ja työn puolesta.

Teksti Jarkko Vesikansa
Kolumnisti on Otavan yleisen tietokirjallisuuden kustannuspäällikkö ja valtiotieteiden tohtori.

Asiat

Suomi , ikärakenne , työura , työntekijät

 

Joko olet tilannut Suomen Kuvalehden uutiskirjeen?

Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.


 

Kommentit (9)

6.2.2010 klo.14:32 toisinajattelija

toisinajattelija kirjoitti:

Nuoret edustavat sitä kasvupohjaa josta he tulevat vastuuntuntoisuus ja työelämän sääntöjen noudattaminen ja hyvän toimivan arjen eläminen ei kaikille ole itsestään selvyys kaikesta ei voi syyttää nuoria vaan katseet on suunnattava yhteiskunnallisten näkemysten arvojen suuntaan hyvään perhekasvatukseen päiväkodeissa ja kouluissa ja edelleen ammatillisissa oppilaitoksissa kaikessa koulutuksessa tulee tukea nuoria heissä on tulevaisuutemme
Meissä työnantajissa on niinikään omat puutteemme kaikista ei ole työnjohtajiksi organisoijiksi tulee pahoja ylilyöntejä kun vain rahankiilto silmissä teetetään

pienellä palkalla epämääräisinä työaikoina työtä työntekijöistä välittämättä hehän ovat tärkein osa yritystä heistä kannattaa pitää hyvää huolta tai sitten ottaa itse luuta käteen kiltisti ja palata perusasetelmaan yksinyrittäjyyteen.

6.2.2010 klo.15:4 Ajelehtija

Ajelehtija kirjoitti:

Oliko tämä ironinen teksti?

Mielestäni kolumni kuvastaa täydellisesti sitä elämätä ja yhteiskunnasta syrjäytymistä, joka on yleistä jälkiteolliselle tietokykykapitalismille.
Se, että kieltäytyy järjettömyydestä ei ole syrjäytymistä.

”Usein heillä on ollut vaikeuksia jo kotona ja koulussa, kunnes he ovat pudonneet koulutusyhteiskunnan kyydistä.”
Pitää osaltaan paikkaansa, mutta vain positiivisessa mielessä. Kaikki meistä ei suostu lampaiksi.

6.2.2010 klo.17:16 metsuri

metsuri kirjoitti:

Suomessa ei tarvitse tehdä töitä, jos niitä ei halua tehdä.

Pakkötyötä ei ole olemassa. Ihmisille työ ei enää ole kaikki kaikessa. Ihmiset haluavat elämältään muutakin kuin työtä. Nuoret oppivat aikanaan tekemään töitä tai ovat oppimatta.

Nykyään töitä normaaleilla työsuhteen ehdoilla on aivan liian vähän nykynuorisolle. Koulutettukaan työntekijä ei välttämättä pääse töihin helposti. Hakijoita työpaikkoihin on paljon ja monia. Yleensä moni jää ilman töitä armottoman kilpailun vuoksi. Helppoa töihin pääsy nykyään ei ole liian monille. Moni turhautuu jatkuvaan hakemiseen ja jatkuviin vastoinkäymisiin, kun töitä ei löydy, vaikka hakisit kuinka ahkerasti tahansa töihin.

6.2.2010 klo.21:48 Lehtori

Lehtori kirjoitti:

Pummaamisen (ei niin kovin) hiljainen hyväksyminen siirtää nuoria työelämän ulkopuolelle. Sosiaaliturvaan ei pitäisi olla oikeutta, ennen kuin on toiminut työelämässä riittävän pitkään. Työehtosopimusten yleissitovuus olisi myös hyvä poistaa, että nuoret (ja muutkin) voivat hahkea töihin palkalla, joka vastaa heidän työpanoksensa arvoa.

Huonojen työntekijöiden irtisanomista on helpotettava, että eivät vie paikkoja hyviltä. Nykyään työantajan on pakko pitää leivissään lsumuilevia ja kelkasta pudonneita puolieläkeläisiä, vaikka työhön olisi jonoksi asti hyviä nuorempia.

7.2.2010 klo.3:42 Ursus Maritimus

Ursus Maritimus kirjoitti:

Muuan sahkoasentaja jai telakalta tyottomaksi.
Kavi joitain kursseja ammattitaitonsa uudelleenkehittamiseksi.
Ammattitaitoa oli.
Kikkaili tyottomyysrahojen kanssa liki kymmenen vuotta. Sitten tuli toiselle telakalle tyovoimapula. Asentajaa kaytiin kotoa PYYTAMASSA toihin. Meni. Viikoksi. Kieltaytyi ns. kaapelinvedosta, missa tyossa valmistuvassa laivassa vedetaan satoja metreja paksuja kaapeleita pitkin laivaa. Tyo on raskasta, ahtaissa paikoissa ryomimista. Katsoi, etta hanen 'ammattikunniaansa' oli loukattu kun hanet naihin toihin sijoitettiin. Han katsoi etta han oli siella loppu- tai alkupaassa

liittamassa naita kaapeleita laitteisiin, siistissa ja kevyessa tyossa . Kaapelinvedossa oli samalla telakalla sahkoinsinoorejakin, myos muut 'vetajat' olivat kokeneita sahkoasentajia, tyoelamassa pysyneita.

Eihan siina muu auttanut. Tyonantajan yhteisella sopimuksella han jai 'tyottomaksi' jalleen. Nyt ei enaa toita tulla tarjoilemaan kotiin saakka, maine on kiirinyt. Eika taida enaa olla se ammattitaitokaan olla ihan teravammasta paasta.
Mies on nyt 55. Muistaakseni jai tyottomaksi 33 tai 35 vuotiaana. Lahti vaimo ja perhe. Oma asunto myyntiin, autoa ei ole. Yhteiskunta maksaa asunnon vuokran, seka tyottoman peruspaivarahan. Mita muita palveluja saanee, niista on aika vaitelias. Mies on taysin terve, kay uimahallissa paivittain. Sitten istuu kirjastossa iltapaivaan. Lounaalle kotiin tai johonkin 'ruokalaan', siesta…
Mies on tyytavainen elamaansa.

Yli 20 vuotta 'tyottomana'. Kaiken taman mahdollistaa nykyinen ymmartajien yhteiskunta ja politiikka. Miksi siis aamutunneille tietokonetta rapeloiva nuori menisi seitsemaksi johonkin PASKADUUNIIN kun raha tulee nyt ja tulevaisuudessa ilman aamun lumisateeseen lahtemistakin. Ja viela pitaisi muka olla seitsemalta, alkaa unta nahko…EVVK!

Missa vaiheessa tama on tallaiseksi mennyt?

Eika tunnu olevan hyva nainkaan. Yhdelta taholta syytetaan luuseriksi ellei jaksa vahintaan seitsemankymppiseksi, toinen taho kiljuu etta vanhat kaakat pois tyopaikoilta elakkeelle, pois nuorten tielta, estamasta uusien innovaatioiden syntymista tyopaikoilla. Jotkut roikkuvat yliopistojen kaytavilla vuodesta toiseen.
Jos yksi tutkinto saadaan jotenkin kasaan, rehjustetaan yhta surkeilla kyvyilla ja tarmolla toiseen ja kolmanteen.

Kaiken taman mahdollistaa nykyinen ymmartava yhteiskunta ja sen poliitikot.

Tahan tulnee joskus loppu.

Eraassa vanhassa tyonjohdon oppikirjassa sanottiin: Vastuuntunnon motiivi on pelko tai palkkion toivo.

Palkkion toivoa lienee vain ylimmille askelmille rimpuilleille. Alimmalla askelmalla yritetaan pysya etta edes jotenkin KUNNIALLISELLA tavalla jaakaapissa olisi muutakin kuin valo (jos sahkolasku on maksettu). Niita sentaan on. Viela. Vanhenevaa, nopeasti kuluvaa vakea. Toimistoissa, tehtaissa, terveydenhuollossa, ajamassa junia, autoja, hiihtelemassa 'raikkaassa talvi-ilmassa' rajoja vahtimassa, kauppalaivoilla 'nakemassa mualimaa', opettamassa Roosa-Janetteja, ajamassa takaa kaahareita…Nama sitten yllapitavat esimerkin sahkoasentajan seka muut tyytyvaisina. Ja yha suurenevan joukon nuorisoa.

Tyonjohto-opin oppikirjan tekija unohti eraan motiivin, ehka han sijoitti sen pelko-kasitteen alle.
Jos talla sahkoasentajallakin olisi ollut tieto, etta jonain paivana yhteiskunnan apu loppuu ellei tyo maita, luulen etta 'ammattikunnia' olisi olisi sallinut kaapelinvedonkin. Senjalkeen olisi ollut edessa kaapelinveto tai 'mieron tie'.
Miehen tuntien luulen etta kaapelinveto olisi kelvannut.

Nuorisosta en tieda.

PS. Mitahan on LAISKUUS latinaksi?

7.2.2010 klo.10:23 Mei

Mei kirjoitti:

On totta, että on huonoja työntekijöitä ja huuonoja alaisia, jotka eivät näe kuin omat työnsä ja omat oikeutensa, eivätkä pysty katsomaan kokonaisuutta ja yhteistä etua.
Mutta nuorten työelämään tuloa vaiekutaa nykyään se, ettei enää ole apumiehen tai -naisen tai harjoittelijan hommia, joissa voi rauhallisesti opiskella työn tekemistä ja työelämää ja löytää omat hyvät ja huonot puolensa. Moni nuort pettyy ja turhautuu ja tuntee itsensä huonoksi, kun heti pitäisi olla yhtä osaava ja tehokas kuin kokenut ammattilainen. Meitä on moneksi, joku on nopea oppimaan ja hoksaamaan, toinen hitaampi ja heikompi.

8.2.2010 klo.12:43 haitta

haitta kirjoitti:

Taitaa olla niin, että ns. ammattilaiset puhuvat nuorten puolesta ja samalla nuoria vastaan. En ymmärrä miksi nuorelle yleensäkään asetetaan rima niin korkealle vaatimustasolle, että työn tulisi välittömästi tuottaa työnantajalle lisäarvoa. Taidamme elää niin hektistä aikaa, että ei ehditä edes totuttamaan nuorta työpaikan vaatimiin tapohin ja työn sisältöihin, joten ei ole ihme ensinnäkään se, että usein saa sitä mitä tilaa. Eihän nuoret taida etes uskaltaa hakeutua työhön, jos heitä suorastaan pelotellaan ottamasta työtä vastaan. Olisikohan työyhteisön sisällä mietittävä myös sitä, miten nuori,

ensimmäiseen työpaikkaan hakeutuva kohdataan. Saattaisi ola yrityksenkin kannalta ja nuoren työnhakijan kannalta varsin tuottoisaa toimintaa myös pitkässä juoksussa.

Täällä esitetyt väitteet työehtosopimuksista ja viittaukset työlainsäädännön heikentämiseen ovat mielestäni täysin ala-arvoisia ja jopa syrjintään viittavia !

9.2.2010 klo.16:41 Taylor

Taylor kirjoitti:

Sitä saa, mitä tilaa. Tonnin kuukausipalkalla ei kannata odottaa kummosia. Kotitaloustyönantaja ei yleensä taida paljon työntekijän ”uraa” parantaa, rikastuttaa eikä kehittää, minkä pitäisi olla jo automaattista kaikissa töissä nykyään.

Muuten, hyvällä työnantajalla, joka tietää jotain henkilöstöjohtamisesta ja työhyvinvoinnista, ei ole koskaan huonoja työntekijöitä. Kumma juttu. Ilmaisista hyvistä työntekijöista on aina pulaa.

8.3.2010 klo.0:7 prekaari

prekaari kirjoitti:

Asia on vain sillä tavalla että työstä pitää maksaa sellainen palkka jolla tulee toimeen ja lisäksi muitakin työehtoja tulee noudattaa. Jos työnantaja ei siihen suostu, tulee työnhakijalla olla oikeus kieltäytyä vastaanottamasta työtä ilman karensseja ym. seuraamuksia.

Hesarin verkkosivulla oli juttu jonka mukaan työttömyyttä ei enää hävetä niin paljon kuin ennen. Se on hyvä, sillä yhä useampi ihminen on päätynyt siihen lopputulokseen että työnteko ei ole elämän tarkoitus ja niin sanottu ajelehtiminen on vain hyväksi ihmiselle itselleen. Viis siitä mitä jotkut yritysjohtajat ym. kokoomuslaiset

siitä ajattelevat.

Hyvä kampanja tuo vasemmistonuorten ilmianna pomosi- projekti. Sen sijaan vuokrahuijarifirmoja, palkkatukea ja 9 euroa / päivä työ”harjoittelijoita” käyttävät loispummifirmat ovat todellisia syöpäläisiä. Ne pitää lopettaa.

Kirjoita oma kommentti

HUOM Vain rekisteröityneiden käyttäjien kommentit nousevat Suomen Kuvalehden etusivulle.Rekisteröidy nyt

Eri mieltä!

Kirjoituksia, jotka eivät jätä sanattomaksi.

Lue kaikki Eri mieltä! -jutut

Kirjoittaja

SK:n toimitus

Lue kaikki kirjoittajan jutut

Tuoreimmat

Tuoreimmat kuvat