Kieltenopiskelu kouluissa on vähentynyt parin vuosikymmenen ajan. Se tuntuu uskomattomalta. Samana aikana Suomi on kansainvälistynyt niin valtavasti.
1980-luvulla Suomi oli takapajula. Muoti, hittibiisit ja televisiosarjat tulivat tänne sitten joskus, jotakuinkin vuotta myöhemmin kuin Ruotsiin.
Meillä oli kova halu kansainvälistyä. Oli opiskeltava englantia.
Nykyään alle kouluikäiset osaavat englantia - eivätkä he edes tiedä sitä. Connect, continue, retry, quit. Ne ovat pelisanastoa, joka on alakoululaisille kuin osa äidinkieltä.
Englanti ympäröi meitä arjessa, niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa, kuten kertoo ensimmäinen Eurooppalainen kielitaitotutkimus. Kun kieli on arkea, se sujuu usein koulussakin. Englannin ylioppilaskirjoituksissa huippupisteitä saavat pojat, jotka pelaavat paljon.
Nyt osaamme siis englantia, ja lapsemmekin osaavat.
Siihenkö me sitten jäimme? Sekö riittää? Kieltenopiskelua kuvaavista luvuista päätellen kyllä, koemme sen riittävän.
Esimerkiksi venäjän opiskelijat mitataan alakoulussa prosentin kymmenyksillä, yläkoulussa päästään sentään yli prosentin. Saksan opiskelu on romahtanut, mutta se on silti yhä suosikki; opiskelijamäärät liikkuvat viiden ja seitsemän prosentin välillä. Raportti Kielten tarjonta ja kielivalintojen perusteet perusopetuksessa on kurjaa, mutta kiinnostavaa luettavaa.
Yhä useampi lukee peruskoulun ja lukionkin aikana vain englantia ja ruotsia - ja ruotsiakin moni vain siksi, että on pakko. Kieltenopiskelun historia osoittaa, että aina kun vapaaehtoisuus kasvaa, opiskelu vähenee.
Nuorten kielivalintoihin vaikuttavat eniten vanhemmat, kertoo Kielten tarjonta ja kielivalintojen perusteet perusopetuksessa -raportti. Tarjontakin toki vaikuttaa, moni kunta säästää mieluusti kielistä. Mutta entä jos vanhemmat vaatisivat niitä opettamaan?
Kieltenopiskelua voi lisätä. Sitä kokeiltiin Kielitivoli-hankkeessa, ja se onnistui. Keinot olivat yksinkertaisia: tarjonta kuntoon ja lisää tietoa koteihin.
Tivolin kielisuihkuista innostuivat niin lapset kuin vanhemmatkin. Ne myös osoittivat, että kieltenopiskelun ei enää tarvitse olla sellaista ulkoapänttäämistä kuin jokunen vuosikymmen sitten.
Jokainen, joka on opiskellut vaikkapa venäjää, saksaa, ranskaa tai espanjaa, on nopeasti huomannut, että kieli avaa kulttuurin, se tutustuttaa erilaisiin tapoihin. Huikeinta on kuitenkin se, kun alkaa ymmärtää, että muut katsovat maailmaa toisin kuin me. Oivallus on huumaava.
Englannilla pärjää mainiosti Thaimaan-lomalla. Sillä selviää töissä, monelle se on jopa työkieli. Netissäkin se riittää pitkälle.
Nytkö meillä on kaikki se, mitä maailmalta haluamme? Tätäkö on meidän kansainvälisyytemme?
Venäjälle emme matkusta. Emmekä Itä-Eurooppaan. Saatikka maihin, joissa ei kukaan osaa englantia eikä Googlen kääntäjäkään toimi. Maahanmuuttajien kanssa haluamme puhua suomea, eivätkä meitä heidän äidinkielensä tai ajattelutapansa kiinnosta.
Olemmeko me maailman napa, tai pikemminkin Center of the Universe?
Lue lisää kieltenopiskelusta Suomen Kuvalehden numerosta 37/2012, joka ilmestyi perjantaina 14. syyskuuta.
Let's face it: kolmea tai useampaa vierasta kieltä opiskeleva on kaikkialla maailmassa poikkeus, ei suinkaan mikään standardi - sujuvasta kielitaidosta puhumattakaan. Näin on myös Suomessa, olemme tässä suhteessa aivan tavallisia maailmankansalaisia. Kielitaidon monipuolistamisen tulppana on siis pakkoruotsi, tätä tosiasiaa ei vain voi selittää pois.
Ei ihan kaikkialla maailmassa. Hollannissa lukiotasolla kaikkien on pakko lukea saksaa, ranskaa ja englantia.
Näin se pitäisi olla Suomessakin. Ruotsi pois kun sitä ei kukaan mihinkään tarvitse ja tilalle isot maailmankielet.
SK 37/2012 pohdiskellaan suomalaisten kielitaidon romahtamista parissa vuosikymmenessä. Romahtamista? Todellisuudessa lienee niin, että Suomen kansa keskimäärin osaa tänään vieraita kieliä paremmin kuin koskaan. Kyllä, englanti jyrää muut, mutta miksi? Koska se on aikamme maailmankieli, ja se on ainoa tai toinen virallinen kieli 115 maailman noin 200 valtiosta. Kaikissa muissa pohjoismaissa englanti on kaikille pakollinen ensimmäinen vieras kieli. Kuvitelma, että englannin oppii ihan itsestään tuosta vain, on petollisen väärä. Sujuva englannintaito vaatii paljon aikaa ja hikeä. Suomessa englanti
ei ole lailla pakolliseksi säädetty, mutta silti yli 90 prosenttia valitsee sen ensimmäiseksi.
Ruotsin kielen tilanne on outo lehden otsikoinnin mukaan. Sitä se totta tosiaan on. Se on laeilla säädetty pakolliseksi peruskoulusta yliopistotutkintoihin, vaikka lukuisat tutkimukset yli 20 vuoden ajalta osoittavat, että kansan enemmistö haluaa sen valinnaiseksi muiden vieraiden kielten tapaan. Opetusviranomaiset ovat tehneet jo pitkään tutkimuksia ja selvityksiä ruotsin opetuksen ongelmista. Lähes jokainen loppuraportti alkaa sanoilla ”puuttuva motivaatio haittaa ruotsin oppimista”. Tulokset ovat sen mukaisia eli huonoja. Peruskoulun päättävillä pojilla armosta annettu alin hyväksytty arvosana on hyvin yleinen. Nyt halutaan lisätä kuolleen hevosen piiskaamista aloittamalla pakkoruotsi jo vuotta aikaisemmin eli alakoulun viimeisellä luokalla.
Mikään järkipuhe ei auta poliittista päätöksentekoa näkemään todellisuutta, vaan vuodesta toiseen esimerkiksi Itä-Suomen kuntien hakemus vaihtaa ruotsi alueella kipeästi tarvittavaan venäjään evätään. Suomessa peruskielitaitoon pitää kuulua kaikille suomi ja englanti. Suurin osa kansalaisista ei elämänsä aikana tarvitse muita kieliä. On toki perusteltua, että EU:nkin suosituksen mukaisesti kaikille tarjotaan mahdollisuus oppia äidinkielen lisäksi kaksi muuta kieltä. Suomessa se tarkoittaa sitä, että toisen vieraan kielen tulee koulutuksessa olla valinnainen. Siis ruotsi, venäjä, saksa, ranska – tai vaikkapa mandariinikiina, jota Ruotsin kouluissa on ollut mahdollisuus opiskella. Kielellisesti lahjakkaat opiskelevat tietenkin muitakin kieliä urasuunnitelmiensa tai mieltymysten mukaisesti. Totta on, että Suomen kieltenopetus kaipaa perusremonttia. Eväät siihen on lueteltu tuossa yllä.
Heikki Tala
dosentti
Järvenpää
Tässä normaali pitkän matikan lukijan opinto-ohjelma:
Äidinkieli 6+2=8
Englanti 6+1+1=8
Ruotsi 5
Matikka 10+1+3=14
Fysiikka 1+7+4=12
Kemia 1+5=6
Biologia 2
Maantiede 2
Terveystieto 1
Historia 4
Yhteiskuntatieto 2
Filosofia 1
ET 3
Psykologia 1
Liikunta 2
Musiikki 2
Kuvataide 1
Opinto-ohjaus 1
Siis tässä vain minimikurssit, yhteensä 75. Viikot ovat aivan täysiä ja kurssit niitä kaikkein raskaimpia.
Jos tähän ottaa vielä yhden ylimääräisen kielen, tulee taakasta kohtuuton. Lisäksi koulun kurssitarjottimelta
valittu kieli ei välttämättä mahdu lukujärjestykseen.
Ratkaisu:
1) Vähennetään lukion pakollisuutta ja annetaan opiskelijoiden vanhaan tapaan painottaa joko kieliä, reaalia tai matemaattisia aineita.
2) Tehdään ruotsista valinnainen peruskoulusta alkaen vaihtoehtoina saksa, ranska, espanja ja venäjä (joka koululla vähintään kolme).
Jorma: ”Hollannissa lukiotasolla kaikkien on pakko lukea saksaa, ranskaa ja englantia.”
Ehkä jossain oppilaitoksessa, mutta tämä ei kyllä vastaa yleistä kaavaa. Hollannissa ei ole meidän lukiotamme vastaavaa oppilaitosta vaan toisen asteen koulutusessa on 12-18 -vuotiaille tarjolla erilaisia väyliä.
Ensimmäisenä kolmena vuotena (vrt. meidän yläkoulu), kaikilla on yleensä samankaltainen perusopetus.
Tämän jälkeen (lukio/ammis-vaiheessa) oppilaat valitsevat esimerkiksi yhden neljästä profiilista:
- kulttuuri ja yhteiskunta (tässä painotetaan taiteita ja vieraita kieliä (ranska, saksa,
joskus myös espanja ja venäjä, arabia ja turkki, vie kohti humanistisia korkeakouluja)
- talous ja yhteiskunta (vie kohti liike-elämää ja sen alan korkeakouluja)
- luonto ja terveys (vie kohti terveydenhuollon ammatteja ja korkeakoulutusta)
- luonto ja tekniikka (vie kohti teknisiä ammatteja ja korkeakoulutusta)
Pakollisina on vain hollanti ja englanti sekä joitakin sivuaineita.
Mutta on muitakin mahdollisuuksia, jopa klassisia kieliä ja taiteita painottava väylä.
Minusta pakkoruotsin kannattajat on aika reppanoita. Hehän vastustavat päätäsvallan siirtämistä itselleen valtiolta kieliopinnoissa!
Jopa kansanedustajiksi on sellaisia epäitsenäisiä ihmisiä päätynyt. Ilmeisesti samanlaisten äänestäminä.
Minusta taas pakkopesäpalloa urheilutunnilla kannattava on juntti.
Mutta asiaan.
Paras olisi palata systeemiin ennen peruskoulua. Peruskoulussa ruotsi voisi olla vapaaehtoinen. Lukioon aikovat sen ottaisivat . Ruotsi olisi pakollista vasta lukiossa. Suuri virhe tehtiin kun .studentsvenska tehtiin vapaaehtoiseksi. Nyt sitten ruotsin laistanut kohtaa tjänstemannasvenskan housut kintuissa.
Jotkut höyrypäät vaihtaisivat pakkoruotsin venäjään. Nyt venäjän valitsee 0,3 %. Miten ne, joille ruotsi on vaikeata, oppisivat 2h/viikko venäjää siten että siitä olisi jotain hyötyä. Tunnille heitä ei saisi kuin pakolla kuten vuosina 1899-1917 oli asian laita.
Vanha kunnon suomalaiset lapset ovat niin tyhmiä etteivät voi oppia (muita) kieliä kuin ruotsia -argumentti. On se hyvä että meillä metsäapinoilla on holhoavat sivistäjät opastamassa tiedon lähteille.
Ihan linjassa kyllä artikkelin kanssa jossa sätittiin suomalaisia opiskelijoita siitä että nykymaailmassa pitäisi opiskella muutakin kuin kieliä ja koululaitoksen marxismi-leninismi vie paikan siltä toiselta vieraalta kieleltä.
Itäsuomessa venäjän lukijoita ei ole (hatusta vedetty mitätön luku tähän) tasolla, miksikähän. Kirjoittaja ei myöskään laske motivaatiota minkään arvoiseksi. Jos opiskelet
kieltä jota voi käyttää oikeasti ja jota voi hyödyntää myös työelämässä, sen opiskelussa tulokset ovat keskinmäärin parempia/huonompia/EOS kuin käytännössä useimmille ilman mitään kestäviä perusteluita opiskeltavan seremoniakielen kanssa.
Ahvenanmaalla poistettiin pakkosuomi, koska se söi nuorten kielitaidon. Nyt oppilas voi valita englannin lisäksi toisen kielen tarjottimelta, jolla on saksa, ranska, venäjä, espanja ja suomi.
Ahvenanmaasta meidät erottaa vain näennäinen kaksikielisyys ja vuonna 1978 RKP:n ministerin pakolliseksi tekemä virkaruotsi. Virkaruotsi on poistettava, sillä ei oikeasti ole mitään merkitystä. Vanha sukulaiseni on sairaalassa ja häntä hoitaa virolainen lääkäri, joka puhuu ”virkasuomea” - potilaalla ja omaisilla on tunne, ettei lääkäri ymmärrä heitä eivätkä he ymmärrä lääkäriä. Tulkki on ainoa järkevä tapa
hoitaa tilanteita, joissa virkamiehen ja asiakkaan kielitaidot eivät kohtaa. Monikielistyvässä maassa tarvitaan joustavaa tulkkijärjestelmää ja yhtä yhteistä kieltä (suomi) yhden yleisen kansainvälisen kielen (englanti) rinnalle.
Ahvenanmaan malli on erinomainen ja se rakentuisi meillekin muutamassa vuodessa.
Tapanainen: ”Peruskoulussa ruotsi voisi olla vapaaehtoinen. Lukioon aikovat sen ottaisivat.”
Ei tehdä lukiosta vain tyttökoulua.
Ei ole mitään syytä nyörittää akateemisesti lahjakkaita nuoria pakkoruotsilla, sillä sille ei ole todellista käyttöä. Sen sijaan akateemisilla nuorilla olisi hyötyä itse valitsemastaan kielestä, johon on kiinnostusta, josta on kenties jo löytänyt ystäviä tai sukulaisia ja jonka kulttuuriin haluaa paneutua myös koulun ulkopuolella lehdin, tv-ohjelmin, elokuvin ja muun kulttuurin kautta. Tämä on välttämätöntä, jotta koulussa opiskellusta kielestä tulisi aitoa kielitaitoa.
Nythän vain 4% suomenkielisistä arvelee Tilastokeskuksen gallupin mukaan osaavansa hyvää ruotsia ja kuitenkin kaikista alle viisikymppisistä 100% on sitä lukenut peruskoulusta alkaen.
Akateemiset nuoret eivät ole, onneksi, kaikki humanisteja ja kieliin suuntautuneita. Meillä tarvitaan myös kovaa asiaosaamista matemaattisluonnontieteellisella alalla, jolloin lukiossa englannin rinnalle riittää yksi lyhyt kieli - ja siitäkin mahdollinen vapautus matemaattisten opintojen noustessa riittävän laajoiksi.
Ruotsi on marginaalinen pikkukieli kuten suomikin, mutta silti ruotsia pakkosyötetään.
Ålandissa pakkosuomi poistettiin, ja siellä opiskellaan maailmankieliä.
Miksi manner-Suomessa ei vapauteta aikaa niille poistamalla pakkoruotsi valinnaiseksi?
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Kirjoituksia, jotka eivät jätä sanattomaksi.
Lue kaikki Eri mieltä! -jutut
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimitussihteeri.
Lue kaikki kirjoittajan jutut
Otavamedia Oy
Maistraatinportti 1
00015 OTAVAMEDIA
Asiakaspalvelu
puh: +3589156665
fax: +35891566511
Avoinna: ma-pe klo 8.00-17.00
Verkkopalvelut
Ohramies kirjoitti:
Mainitaan nyt se viherkeltainen elefantti olohuoneessa. Kielipaletin romahtaminen johtuu tietysti siitä että englantia on käytännön pakko opiskella ja ruotsia on lakien takia pakko opiskella. Viisastelu siitä miten kolmannen vieraan kielen lukuhalut ovat vähentyneet ja miten lapsia/nuoria saisi ottamaan sen kolmannen vieraan kielen ovat jo lähtökohtaisesti epärehellisiä. Ongelma on tulpparuotsi ja sen korjaaminen on varsin yksinkertaista jos poliittista tahtoa löytyy.
Pidetään B-kieli pakollisena mutta valinnaisena saatavalla olevasta tarjonnasta. Tätä on nyt kansan enemmistö vaatinut vuosikymmeniä
vaikka keskustelua yritetään epätoivoisesti ohjata sivuraiteille. Kyllä, niitä ”muita” kieliä opiskellaan koska on pakko opiskella jotain kieltä. Paletti lisääntyy koska valikoima on suurempi kuin yksi. Korkeakoulujen tutkintojen tulppana toimiva virkamiesruotsin vaatimus voidaan pyyhkäistä historian romukoppaan yhdellä lainsäätäjän sanamuodon muutoksella.
Jos ei haluta tehdä kunnan viranomaisten työpaikoista suomenruotsalaisten suojatyöpaikkoja, on myös syytä tarkastaa virkamiesten kielitaitovaatimusten tarkoituksenmukaisuutta.