Amerikkalainen journalismi on elämänsä vedossa. Päättyneenä vuotena amerikkalaiset laatulehdet julkaisivat jälleen kymmeniä erinomaisia artikkeleita populaarikulttuurista politiikkaan.
Laatulehtien resurssit uudella mantereella ovat paremmat kuin yhdelläkään suomalaisella julkaisulla, ja se näkyy lopputuloksessa. Hyvillä toimittajilla on mahdollisuus hioa juttujaan viikko- tai jopa kuukausitolkulla. Matkakustannukset ja muut jutun tekoon liittyvät menoerät eivät juurikaan pääse vaikuttamaan lopullisen tarinan syntyyn ja muotoon.
Alla on subjektiivinen listani vuoden parhaimmistoon kuuluvista artikkeleista linkkeineen. Lista ei ole tietenkään täydellinen, mutta toivon sen tarjoavan suuntaa antavan katsauksen journalistisen tarjonnan parhaimmistoon.
Malcolm Gladwell, The Order of Things (The New Yorker, helmikuu)
The New Yorkerin über-journalisti Gladwell ei ole todennäköisesti kirjoittanut huonoa juttua koskaan. Amerikkalaisten yliopistojen rankkausjärjestelmän kritiikki on tyypillistä Gladwelliä: huolellisesti tutkittu, metodologisesti kurinalainen, ja hyvin kirjoitettu paketti.
Tyler Cowen, The Inequality That Matters (The American Interest, helmikuu)
Cowen on eräs kiinnostavimpia taloustieteilijöitä ja sen popularisoijia Yhdysvalloissa. The Inequality That Matters analysoi nykyisten tuloerojen muotoa ja merkitystä, kasvaen lopulta vahvaksi finanssisektorin moraaliseksi kritiikiksi.
Kurt Andersen, You Say You Want a Devolution (Vanity Fair, joulukuu 2011-tammikuu 2012)
Francis Fukuyaman hegeliläisistä fantasioista huolimatta historia ei ole loppunut, mutta populaarikulttuuri näyttää pysähtyneen 1990-luvulle. Muoti, musiikki ja ruohonjuuritason katukulttuuri ovat uponneet pysähtyneisyyden suohon, Andersen osoittaa viihdyttävässä pätkässään.
Taylor Branch, The Shame of College Sports (The Atlantic, lokakuu)
Pulizer-palkittu toimittaja ja kirjailija hyökkää kärkevästi ja vakuuttavasti yliopistourheilun valheellista amatörismi-myyttiä vastaan. Branchin syytekirjelmä osoittaa tehokkaasti miten moraaliton nykyinen järjestelmä on, jossa koulut ja valmentajat tienaavat uskomattomia dollaripinoja köyhien opiskelijoiden palkattomalla ja vaarallisella työllä.
Charles Kenny, Haiti Doesn’t Need Your Old T-Shirt (Foreign Policy, marraskuu)
Kaikki apu ei ole hyvää apua. Vauraan maailman apu ja hyvät tarkoitukset eivät aina johda haluttuihin lopputuloksiin, Kenny osoittaa vakuuttavassa jutussaan. Esimerkiksi ilmaisen vaateavun tarjoama hyöty on makrotasolla liki kosmeettista ja johtaa paikallisesti haitallisiin markkinavääristymiin.
Lisäehdotuksia ja lukuvinkkejä otetaan kiitollisuudella vastaan.
Soundtrack: Mott the Hoople, All the Young Dudes.
Näistähän pitäisi tehdä SK:een kooste että nähtäisiin mitä viisaita ovat puhuneet. Meillä ei medialla edes riitä rohkeus kertomaan, että mitkä rahalaitrokset hyötyvät euron korkoin nostoista ja minkämaalaisia ovat johtajat ja omistajat. Hyödynsaajan tunnistaminen auttaisi aina ratkomaan myös ongelmia ja ymmärtämään syntyä.
(Roskaviestien estämiseksi voit jättää vain yhden linkin per kommentti.)
Tyler Cowen, The Inequality That Matters (The American Interest, helmikuu):
http://www.the-american-interest.com/article.cfm?piece= 907
Kurt Andersen, You Say You Want a Devolution (Vanity Fair, joulukuu 2011-tammikuu 2012):
http://www.vanityfair.com/style/2012/01/prisoners-of-st yle-201201
Taylor Branch, The Shame of College Sports (The Atlantic, lokakuu):
http://www.theatlantic.com/magazine/archive/2011/10/the -shame-of-college-sports/8643/
Charles Kenny, Haiti Doesn’t Need Your Old T-Shirt (Foreign Policy, marraskuu):
http://www.foreignpolicy.com/articles/2011/10/11/haiti_ doesnt_need_your_old_tshirt
Jutalle tiedoksi että suomalainen Taloussanomat-lehti (Hannu Sokala) raportoi aika onnistuneesti 14.09.2011 koko maailmanlaajuiseen kriisiin johtaneen tapahtumasarjan.
Kannattaisi kaivaa artikkeli esille, se on mielenkiintoista luettavaa. Se kertoo mistä kaikki alkoi, mitkä tahot ja ketkä henkilöt olivat ja ovat syyllisiä siihen että läntiset taloudet, myös Suomi ovat tällä hetkellä vaikeuksissa.
Kiitos kommentoijille, seka erityisesti Linkille juttulinkeista. Tv. IT-ongelmien kanssa painiva Marko.
Ehkä aavistuksen paistaa toimittajan ”libertarian bent” näistä suosituksista :) Itse suosittelisin sinänsä kiinnostavan Cowenin vastapainoksi arvioita ja artikkeleita, jotka perustuvat Piersonin ja Hackerin myöskin epätasa-arvoisuutta käsittelevään, loistavaan kirjaan ”Winner-Take-All Politics”, esim. tämä: http://motherjones.com/politics/2011/02/income-inequali ty-labor-union-decline
Lisäksi minua on vuoden mittaan ilahduttanut nuorten, fiksujen ja poliittisesti aktiivisten amerikkalaistoimittajien ja -tutkijoiden esiinmarssi. Provokatiivisia mutta mielenkiintoisia julkaisuja ovat esim. Jacobin
ja The Exiled (josta löytyy muuten juttu Gladwellin tupakka- ja pankkilobbauksesta). Akateemisella puolella toistuvasti hyvää ja ajankohtaista kommentaaria tuottavat esim. Corey Robin (jolta tuli kiehtova teos Reactionary Mind konservatismin historiasta), Alex Gourevitch, Mike Konczal (Rortybomb), Xavier Marquez (Abandoned Footnotes) ja vaikkapa Nils Gilman.
Listaani yllä voisi vielä laittaa Rob Horningin. Tuo Charles Kenny oli kyllä hyvä suositus sinulta!
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Marko Maunula seuraa Atlantassa Yhdysvaltojen politiikkaa ja populaarikulttuuria.
Lue kaikki Americana -jutut
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden avustaja Atlantassa.
Lue kaikki kirjoittajan jutut
Otavamedia Oy
Maistraatinportti 1
00015 OTAVAMEDIA
Asiakaspalvelu
puh: +3589156665
fax: +35891566511
Avoinna: ma-pe klo 8.00-17.00
Verkkopalvelut
Seuraa tätä blogia Facebookissa
trooper kirjoitti:
Saisiko linkit muihinkin kuin ekaan?