Dataa 455 miljardia gigatavua – grammassa lasitettua dna:ta
Dna-molekyyli voi säilyä jopa satoja tuhansia vuosia.
Nykyisiä tallennusmedioita ei ole suunniteltu säilyttämään tietoa sukupolvelta toiselle. Magneettisuuteen perustuvat kovalevyt ja optisesti luettavat dvd-levyt eivät kestä tuhansia vuosia.
Sen sijaan dna-molekyyli voi säilyä hyvissä oloissa satoja tuhansia vuosia. Dna-koodi on luettu jopa 700 000 vuotta vanhasta hevosen luusta. Dna-molekyyli myös tallentaa datan tehokkaasti. Yhteen grammaan dna:ta mahtuisi 455 miljardia gigatavua tietoa.
Sveitsin kansallisen teknologiainstituutin tutkija Robert Grass kollegoineen on kehittänyt keinoja parantaa dna-molekyylin säilyvyyttä, New Scientist -lehti kertoo. Tavoitteena on tietovarasto, joka kestäisi tuhansia tai miljoonia vuosia. Tutkijat kehittivät menetelmän tallentaa bittejä dna-molekyyliin tuplavarmistuksella niin, että vaurioituneet kohdat voidaan saattaa ennalleen ehjien kohtien perusteella.
He myös kehittivät keinon pitää dna-jaksot koskemattomina. He kapseloivat dna-pätkät mikroskooppisiin lasipalloihin suojatakseen dna-molekyylin vedeltä. Tutkijat testasivat keinoa tallentamalla dna-jaksoon 83 kilobittiä tietoa, muun muassa Sveitsin valaliiton liittokirjan vuodelta 1291. Kaikki tekstit pysyivät luettavina, vaikka lasitettua dna:ta säilytettiin jopa 70 asteen lämpötilassa, tutkijat raportoivat Angewandte Chemie -lehdessä.
Huippuvuorten siemenholvissa, johon on määrä säilöä kaikkien viljelykasvien siemenet pahan päivän varalta, dna-data voisi säilyä miljoonia vuosia. Grass haluaisi varmuuskopioida ihmiskunnan nykyisen tietämyksen tuleville sukupolville. Dna:lle tallentaminen on kuitenkin toistaiseksi hyvin kallista.