Dataa 455 miljardia gigatavua – grammassa lasitettua dna:ta

Dna-molekyyli voi säilyä jopa satoja tuhansia vuosia.

Dna
Teksti
Marko Hamilo
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Nykyisiä tallennusmedioita ei ole suunniteltu säilyttämään tietoa sukupolvelta toiselle. Magneettisuuteen perustuvat kovalevyt ja optisesti luettavat dvd-levyt eivät kestä tuhansia vuosia.

Sen sijaan dna-molekyyli voi säilyä hyvissä oloissa satoja tuhansia vuosia. Dna-koodi on luettu jopa 700 000 vuotta vanhasta hevosen luusta. Dna-molekyyli myös tallentaa datan tehokkaasti. Yhteen grammaan dna:ta mahtuisi 455 miljardia gigatavua tietoa.

Sveitsin kansallisen teknologiainstituutin tutkija Robert Grass kollegoineen on kehittänyt keinoja parantaa dna-molekyylin säilyvyyttä, New Scientist -lehti kertoo. Tavoitteena on tietovarasto, joka kestäisi tuhansia tai miljoonia vuosia. Tutkijat kehittivät menetelmän tallentaa bittejä dna-molekyyliin tuplavarmistuksella niin, että vaurioituneet kohdat voidaan saattaa ennalleen ehjien kohtien perusteella.

He myös kehittivät keinon pitää dna-jaksot koskemattomina. He kapseloivat dna-pätkät mikroskooppisiin lasipalloihin suojatakseen dna-molekyylin vedeltä. Tutkijat testasivat keinoa tallentamalla dna-jaksoon 83 kilobittiä tietoa, muun muassa Sveitsin valaliiton liittokirjan vuodelta 1291. Kaikki tekstit pysyivät luettavina, vaikka lasitettua dna:ta säilytettiin jopa 70 asteen lämpötilassa, tutkijat raportoivat Angewandte Chemie -lehdessä.

Huippuvuorten siemenholvissa, johon on määrä säilöä kaikkien viljelykasvien siemenet pahan päivän varalta, dna-data voisi säilyä miljoonia vuosia. Grass haluaisi varmuuskopioida ihmiskunnan nykyisen tietämyksen tuleville sukupolville. Dna:lle tallentaminen on kuitenkin toistaiseksi hyvin kallista.